Tasokeräimet tyhjiöputkia parempia...

[someone]

Olkoon tulokset mitä vaan... tyhjöputkikeräimet tulee meijän talouteen!

 

[petej]

Kyllä se aurinkoenergian kerääminen kannattanee keräintyypistä riippumatta... 
Lämpöpattereista tehdyt taitaa hankkia hintansa nopeiten. Omituisesta asennustavasta johtuen tähän olis saanut 4kpl 25-30 putkista keräintä ja nyt samaan tilaan on asennettu 8kpl tasokeräimiä,onhan noissa keräävää pinta-alaa reilusti enemmin,eikä viel ole mitään ylituotanto ongelmia ollut...  ;D

 

[savonhumu]

Onkos tähän aiheeseen mitään uutta mielenkiintosta faktaa? Lienee kumpiki tyyli kehittyny tahollaan. Hokasin tuossa yhen savolaisen virman mikä teköö nuita tasokeräimiä ja visiin ihan tolokun kamoja ovat kun tunnustusta on saaneet maalimallakin. Hintaki on varmasti tolokku ;D mutta luulis että ainakin suomen oloissa toimisivat kun kerran on suomessa tehty, suuniteltu ja testattu.. Mulla ei sinällään oo hirmu hätä päättää, että mikä tulee kaveriks leiviuunikierrolle kun vasta keväällä kuhan lumet on sulanu katolta asennellaan sinne joko tyhjiöputki tai tasokeräimet.. keräimiltä odotellaan jatkossa tuottoa enimmäkseen keväästä-syksyyn lähinnä käyttövedelle +kosteiden tilojen lattiat , muina aikoina leivinuunikierrolla hoidetaan pääosa lämmöntuotosta ja sähkö sitte jelppaa varaajassa jos tarvii..

niijoo se virma on savosolar ja kuukeliin ku laittaa niin löytyypi kirjotuksia aiheesta

 

[savonhumu]

Petej:n kokemukset tasokerääjistä kiinostas, niin sais vähä näkemystä miten ne suomen oloissa käyttäytyypi ja mitkä vuodenajat on pois pelistä kokonaan..

 

[Puuha]

tuossa kullostellut kaveria joka on tutkinut enemmälti tasokeräin vs. putkikeräintä niin oli päässyt sellaiseen johtopäätökseen että huono laatuinen putkikeräin ei pärjää tasokeräimelle tai pääsee samoihin tuottoihin. jos laadusta pääsee jyvälle ja se on hyvää näkyy se vuosituotossa +20-50% parempana tuottona  riippuen sääolosuhteista. myöskään hinta ei suoraan korreloidu laadun kanssa välttämättä.

 

[EVV]

Ymmärkseni putkikeräimet aloittavat toimintansa keväällä aikaisemmin sen vuoksi, koska niissä on parempi lämmöneristys. Luulis, että olis kannatavaa Suomen olosuhteissa asentaa toinen lasi tasokeräimiin lämmöneristyksen parantamiseksi. Sisempi lasihan ei tarvitsis olla kovin paksu, koska sen ei tarvitsis kestää lumikuormaa. Tasokeräimiähän on rakennettu paljon Keski-Eurooppassa, joissa pakkasilla ei ole niin suurta merkitystä.

 

[Raitzi]

Juuri näin tyhjiökeräimen idea on nimenomaan siinä että tyhjiön löpi lämpö ei siirry johtumalla tai konvektiolla, vaan pelkästään säteilyllä, jonka vaikutus on erittäin minimaalinen.

Nyrkkisääntöntä tosiaan tyhjiöputki sopii hyvin, jos lämpöä käytetään suoraan lattialämmitykseen, jolloin lämpötila on oltava korkea myös talvella. Tasokertäin kelpaa parhaiten käyttöveden esilämmitykseen, jossa riittää alhaisempikin lämpötila. 
Tyhjiöputet ovat kalliita ja säryvät helposti, jos koheltaa. Lisäksi jotkut kiinalaiset valmistajat ovat toimittaneet valmiiksi puhki olevia putkia.

Miksi sitten ei ole tasokeräintä johon on imetty tyhijiö? No tämä on mahdollista tehdä, mutta tyhjiöaste jää pienemmäksi koska taso kestää huonommin alipainetta kuin pyöreä putki. Tässä on kuitenkin ihan hyvä haaste valmistajille  parantaa tasokeräimen suorituskykyä.

 

[eros]

Nyrkkisääntöntä tosiaan tyhjiöputki sopii hyvin, jos lämpöä käytetään suoraan lattialämmitykseen, jolloin lämpötila on oltava korkea myös talvella. Tasokertäin kelpaa parhaiten käyttöveden esilämmitykseen, jossa riittää alhaisempikin lämpötila. 

Ai mä onn luullut, että käyttöveden lämmitys tarvii sitä kuminta lämpöä ja lattialämpöön riittää matalempikin. Pitääkö päivitellä tietoja?

Huomaa myös, että yleensä se lämpö on kevättalvella paljon arvokkaampaa, kuin kesällä, jolloin sitä puskee joka tuutista. Eli tuo +20-50% lisä esiintyy nimenomaan kesän ulkopuolella, jolloin lämpö on arvokkaampaa.
Tasokeräimet ovat hyvin vain kun pitää halvalla saada paljon pintaa ja varastoi kaiken ylimääräisen lämmön maavaraajaan tms. talvella käytettäväksi. Kaikissa muissa tapauksissa tyhjiöputki vetää pidemmän korren.

Miksi sitten ei ole tasokeräintä johon on imetty tyhijiö? No tämä on mahdollista tehdä, mutta tyhjiöaste jää pienemmäksi koska taso kestää huonommin alipainetta kuin pyöreä putki. Tässä on kuitenkin ihan hyvä haaste valmistajille  parantaa tasokeräimen suorituskykyä.

Saattaa valmistajilla olla pieni haaste juu, paine määritellään nimittäin lukiosta tulla kaavalla p=F/A. 1atm=~101kpa, eli 100000N/1m² eli kansan kielellä kymmenen tonnin rekka joka neliölle. Saa olla aika rajua lasia, että kestää.

Kunnollista lämpöeristystä alkaa esiintyä vasta alle 1kpa paineella.

T:Eerin

 

[Wheelie]

...kymmenen tonnin rekka joka neliölle. Saa olla aika rajua lasia, että kestää.

T:Eerin

Eihän tuosta tule kuin 100kg/dm². Jos tukee lasin 10x10cm ristikolla niin ei tuon nyt luulis
kovin paksua lasia vaativan. Taitaa olla reunan tiivistäminen keräimen käyttöiäksi se hankalampi juttu tuossa. Tietty jos keräin imastais kerran vuodessa tyhjäksi.... taidanpa jatkaa miettimistä. 

 

[Raitzi]

Ai mä onn luullut, että käyttöveden lämmitys tarvii sitä kuminta lämpöä ja lattialämpöön riittää matalempikin. Pitääkö päivitellä tietoja?

Käyttöveden lämmitykseen toki pitää olla korkeampi lämpötila, mutta puhuin esilämmityksestä. Eli siis jos ajatellaan että vesijohdosta tulisi vaikka neliasteista vettä, niin kaikki tätä lämpimämpi energinen vesi voidaan käyttä lämpimän veden esilämmitykseen. 15 asteinen vesi ei suoraan lattialämmityksessä ei ole oikein mukavaa varpaille, mutta edellä kuvatussa käyttöveden esilämmityksessä se kelpaa.

Energian kulku käy tässä näin.

Kerääjä ->lämmönvaihdin->kylmävesi ->lämminvesivaajaan(sähkö tms. apuna)->kuumaa vettä käyttöön

 

[savonhumu]

Lukekaapa hieman speksejä tuosta savosolarin aluumiini-nano ym rakenteisesta kerääjästä... Ei ole pelkkä esilämmitysvärkki!
Just eilen kyselin tarjousta eräältä myyjätaholta, jolla on sekä, tyhjiö- että tasokeräimiä myynnissä. Hinnaltaan pyörivät samoissa kanttureissa vrt 4x20 kiinantyhjiäputkee ja 4x2.18m2 tasokeräintä! tuotto-odotukset vuositasolla samaa luokkaa, toisella on vain 10v takuu ja tehty suomessa Lisäks ei oo syöpyviä kupari tms osia lainkaan ja kun putket vetää rosterilla niin käytännössä lähes ikupeli!  Hinta ei ollut siis ratkaseva tekijä, millä myyjä suositteli tuota tasokerääjää suomen oloihin, vaan se että laite on testattu toimivaks/tuottavaks suomen oloissa muulonkin kun kesällä. Ainut millon häviää tyhjiökeräimelle on ihan vuoden alku ja loppu, muuloin tuottaa kuulemma vähintään samat. Optimituotto oli muistaakseni 1.3kw per keräin...

Käytännössä ei tyhjiökeräinkään tuota käsittääkseni marras-helmikuu välillä juuri mitään eli ei hirveesti paina jos vaikka häviäis sillä välillä jottain.

No nyt tuli puolustettua tasokeräintä ihan kypällä vaikken oo edes vielä päättäny kummanko laitan. Kai tämä on sitä isänmaallisuutta ;D

 

[eros]

Eihän tuosta tule kuin 100kg/dm². Jos tukee lasin 10x10cm ristikolla niin ei tuon nyt luulis
kovin paksua lasia vaativan. Taitaa olla reunan tiivistäminen keräimen käyttöiäksi se hankalampi juttu tuossa. Tietty jos keräin imastais kerran vuodessa tyhjäksi.... taidanpa jatkaa miettimistä. 

Joo ja kun tihennät väliä ja huomioit sen, että voimat oikeastaan haluaa ympyrämuodon, niin ollaankin siinä tyhjiöputkessa.. (toki niiden eteen voi laittaa lasin suojaksi, mutta käytännössä ei tarvi ja on parempi ilman, kun lumi lähtee paremmin veke)

Usko pois, on sitä asiaa mietitty ja lopputulos on tyhjiöputki..

T:Eerin

 

[eros]

Käyttöveden lämmitykseen toki pitää olla korkeampi lämpötila, mutta puhuin esilämmityksestä. Eli siis jos ajatellaan että vesijohdosta tulisi vaikka neliasteista vettä, niin kaikki tätä lämpimämpi energinen vesi voidaan käyttä lämpimän veden esilämmitykseen. 15 asteinen vesi ei suoraan lattialämmityksessä ei ole oikein mukavaa varpaille, mutta edellä kuvatussa käyttöveden esilämmityksessä se kelpaa.

Ai no mä laskin euroja, koska yleensä käytövesi tupataan tekemään sillä suoralla sähköllä, joka on kallista. Vesikiertosessa lattialämmössä on harvoin suora sähkö käytössä.

Eli jos haluaa säästää euroja, niin käyttöveden lämmitys on kannattavinta, koska sitä tehdään ympäri vuoden ja koska siihen tarvii kuumaa, niin pitää olla keräintyyppi joka tuottaa kuumaa.
Sen jälkeen jos jää yli ja on tarvetta, niin lopun voi työntää lattialämmöksi.
Ts. jos kykene lämmittämään käyttöveden, niin systeemi kelpaa kaikkeen muuhunkin.

T:Eerin

 

[eros]

Ainut millon häviää tyhjiökeräimelle on ihan vuoden alku ja loppu, muuloin tuottaa kuulemma vähintään samat. Optimituotto oli muistaakseni 1.3kw per keräin...

Käytännössä ei tyhjiökeräinkään tuota käsittääkseni marras-helmikuu välillä juuri mitään eli ei hirveesti paina jos vaikka häviäis sillä välillä jottain.

Niin juurikin vuoden alku ja loppu tuottaa enemmän, kesällä mahdollisesti ihan karvan verran vähemmän (putkipeitto kun ei ole 100% hajavalon pyydystyksen takia, heijastimella voi korjata)

Maaliskuun 20.pv tienoilla on tasauspäivä, eli päivä on tasan 12h, helmikuun puolella päivä on jo 8h, joten jos 8h paisteen talteenotto ei kiinosta keskellä kalleinta pakkaskautta, niin sitten valitsee sen tasokeräimen ja hyödyntää sitä sen 4kk kesällä liki arvottoman lämmön aikaan..

Savosolar vain yrittää keksiä nelikulmaista pyörää uudelleen. Olisi kannattanut avata ennemmin tehdas, joka tuottaa tyhjiöputkikeräimiä. Koneellistamalla minusta tuotannon saisi ihan kilpailukykyiseksi, kiinassakin tyhjiöputki+heatpipe yhdistelmänä maksaa sen ~10$, ei ole kovin vaikeaa tehdä konetta, joka pystyy tuollaisia syytämään ulos kymmenen minuutissa.. (ts. 100$/min=6000$/h jne)

T:Eerin

 

[savonhumu]

Kyllä sieltä semmosta viestiä tuli että pumput pyörii kyllä helmikuussakin kunhan vain lumet on siivottu keräimien päältä jos tarvetta on Tottakai kiinnostaa kalleimpien kuukausien hyödyntäminen aurinkokeräimille, mutta olisko heittää joitakin lukemia, että paljonko niistä tyhjiöputkista todella saa vaikka helmikuussa, jos ajatellaan pitempiaikasia keskiarvoja? päiväkohtasia vaihteluja varmasti on paljon, mutta suurusluokka kiinostaa, että tietäs hieman mistä jää paitsi jos lopulta päätyy tasokeräimeen.. Päätöstä en oo tosiaan vielä tehnyt, kun aikaa on siihen saakka kun lumet on katolta hävinny ;D

Tää aurinkoasia on itelle kuitenkin sen verran uus että tarkotus on perehtyä aiheeseen mahdollisimman monipuolisesti monien eri tahojen kautta, ennenku pykäsen laitteet katolle.. Törmäsin tähän sydemiin iteasiassa kunnolla vasta kun etiskelin sopivia laitteistoja tuolle tsi leivinuunikeräimelle ja het rupes jostai syystä asia kiinnostaan. toki olin sivukorvalla joskus kuullu aikasemminki mutten ollu noteerautunu mitenkään..

 

[EVV]

Kyllä sieltä semmosta viestiä tuli että pumput pyörii kyllä helmikuussakin kunhan vain lumet on siivottu keräimien päältä jos tarvetta on Tottakai kiinnostaa kalleimpien kuukausien hyödyntäminen aurinkokeräimille, mutta olisko heittää joitakin lukemia, että paljonko niistä tyhjiöputkista todella saa vaikka helmikuussa, jos ajatellaan pitempiaikasia keskiarvoja? päiväkohtasia vaihteluja varmasti on paljon, mutta suurusluokka kiinostaa, että tietäs hieman mistä jää paitsi jos lopulta päätyy tasokeräimeen.

http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=4532.135  Täältä löytys kokemuksia tyhjiöputkikeräimestä.

 

[laturi]

Ei se noin mustavalkoinen ero ole noiden välillä.
Oletko kattellut tämän tyylisiä sivuja tässä yksi mikä muistui mieleen.
http://www.sirrai.com/html/Sivu03Btilanne_nyt.html

suurimmat erot tulee koko järjestelmien välillä matalalämpö energian saanto on kaikkein parasta.
Tasokeräimistä saa matalalämpö energiaa ja putkikeräimistä energia on mahdollista repiä vähän kuumempana.
Sain tasokeräimistä viime helmikuun lopulla noin 20kw päivässä 40 asteiseen varaajan alaosaan, ei se vielä näkynyt varaaja lämpenemisenä-
Mutta mieli tekee putkikeräimiä.

 

[savonhumu]

Kiitoksia vaan linkeistä!
Olihan tuo sirrai linkin järjestelmä tuottanut 3.8-31.12-välillä 1751kw/h, tosin suht massiiviset keräinalatkin. Mitähän tuotto olis ollu vastavalla tyhjärisysteemillä... Ei oo loppujenlopuks helppo päättää kummanko laittaa, molemmissa hyviä ja vähemmän hyviä puolia. pitiki ruveta arpommaan ;D olin jo lähes päättäny laitta ne tyhjiökeräimet ja nyt en oo yhtään varma laitanko ne vai tasokeräimet...

 

[sam123]

Kiitoksia vaan linkeistä!
Olihan tuo sirrai linkin järjestelmä tuottanut 3.8-31.12-välillä 1751kw/h, tosin suht massiiviset keräinalatkin. Mitähän tuotto olis ollu vastavalla tyhjärisysteemillä... Ei oo loppujenlopuks helppo päättää kummanko laittaa, molemmissa hyviä ja vähemmän hyviä puolia. pitiki ruveta arpommaan ;D olin jo lähes päättäny laitta ne tyhjiökeräimet ja nyt en oo yhtään varma laitanko ne vai tasokeräimet...

Mitä tuota tuli joskus seurattua niin järjestelmän mitoituksesta johtuen vettä jäähdytetään öisin kun tuottoa on runsaasti, eli jotta kiehuminen vältetään niin hukataan kWh:ja pihalle öisin.

Eli kWh-lukema kuvaa siis sitä mitä on otettu talteen ja osa siitä on sitten jäähdytetty ilmaan.

Mitä tulee keskusteluun toisen tekniikan paremmuudesta toiseen, niin paljon suurempi ero saadaan talvikuukausien lukemia tarkastellessa sillä että keräimet ovat pystyssä asennossa.

Asia käy varsin selvästi ilmi kun vertailee joulukuun-helmikuun kulutuslukemia eri kattokulmilla ja keräinmäärillä: http://www.solarwebseiten.de/Anlagen/anlagen.php

 

[EVV]

Kiitoksia vaan linkeistä!
Olihan tuo sirrai linkin järjestelmä tuottanut 3.8-31.12-välillä 1751kw/h, tosin suht massiiviset keräinalatkin. Mitähän tuotto olis ollu vastavalla tyhjärisysteemillä... Ei oo loppujenlopuks helppo päättää kummanko laittaa, molemmissa hyviä ja vähemmän hyviä puolia. pitiki ruveta arpommaan ;D olin jo lähes päättäny laitta ne tyhjiökeräimet ja nyt en oo yhtään varma laitanko ne vai tasokeräimet...

Mitä tuota tuli joskus seurattua niin järjestelmän mitoituksesta johtuen vettä jäähdytetään öisin kun tuottoa on runsaasti, eli jotta kiehuminen vältetään niin hukataan kWh:ja pihalle öisin.

Eli kWh-lukema kuvaa siis sitä mitä on otettu talteen ja osa siitä on sitten jäähdytetty ilmaan.

Mitä tulee keskusteluun toisen tekniikan paremmuudesta toiseen, niin paljon suurempi ero saadaan talvikuukausien lukemia tarkastellessa sillä että keräimet ovat pystyssä asennossa.

Asia käy varsin selvästi ilmi kun vertailee joulukuun-helmikuun kulutuslukemia eri kattokulmilla ja keräinmäärillä: http://www.solarwebseiten.de/Anlagen/anlagen.php

Noita Keski-Euroopan tutkimuksia ei oikein vois mielestäni soveltaa Suomen  olosuhteisiin, koska meillä aurinko on keskitalvella
matalammalla kuin Keski-Euroopassa. Olen nähnyt Ruotsalaisen tutkimuksen, jossa verrattiiin eripuolilla  Ruotsia tehtyjä auringon säteilymittauksia  vaihtelevilla kulmilla eri vuodenaikoina . Mielestäni tuo tutkimus soveltuisi paremmin meidän olosuhteisiin. Valitettavasti  kyseinen sivusto ei enää avaudu netissä. Ruotsalaistutkimuksesta tein sen johtopäätöksen, että edes putkikeräimien kulmaa ei kannata optimoida talvikuukausien mukaan. Marras-helmikuussa saadaan niin vähän aurinkoenergiaa, että sillä ei ole merkitystä lämmitykseen. Omat kokemukseni puoltavat tätä johtopäätöstä.

Toisekseen Keski-Euroopan talvi on leudompi kuin meillä, jolloin tasokeräimen huonommalla lämmöeristyskyvyllä ei ole niin paljon merkitystä.

Kolmannekseen Keski-Euroopan talvet tuppaavat olemaan melko lumettomia, jolloin ei voida käyttää hyväksi putkikeräimien hajasäteilyä keräävä ominaisuutta.

Vaikka mielestäni putkikeräimet periaatteessa tekniikkansa puolesta soveltuvat paremmin  Suomen olosuhteisiin, en kuitenkaan voi ottaa ehdotonta kantaa kummat sitten pitäisi hankkia, koska putkeräimien kestoikä on mulla iso kysymysmerkki. Toki myös hankintahinnalla on merkitystä.