
Raitzi sanoi:Nyrkkisääntöntä tosiaan tyhjiöputki sopii hyvin, jos lämpöä käytetään suoraan lattialämmitykseen, jolloin lämpötila on oltava korkea myös talvella. Tasokertäin kelpaa parhaiten käyttöveden esilämmitykseen, jossa riittää alhaisempikin lämpötila.
Miksi sitten ei ole tasokeräintä johon on imetty tyhijiö? No tämä on mahdollista tehdä, mutta tyhjiöaste jää pienemmäksi koska taso kestää huonommin alipainetta kuin pyöreä putki. Tässä on kuitenkin ihan hyvä haaste valmistajille parantaa tasokeräimen suorituskykyä.
eros sanoi:...kymmenen tonnin rekka joka neliölle. Saa olla aika rajua lasia, että kestää.
T:Eerin
eros sanoi:Ai mä onn luullut, että käyttöveden lämmitys tarvii sitä kuminta lämpöä ja lattialämpöön riittää matalempikin. Pitääkö päivitellä tietoja?![]()
Wheelie sanoi:Eihän tuosta tule kuin 100kg/dm². Jos tukee lasin 10x10cm ristikolla niin ei tuon nyt luulis
kovin paksua lasia vaativan. Taitaa olla reunan tiivistäminen keräimen käyttöiäksi se hankalampi juttu tuossa. Tietty jos keräin imastais kerran vuodessa tyhjäksi.... taidanpa jatkaa miettimistä.![]()
Raitzi sanoi:Käyttöveden lämmitykseen toki pitää olla korkeampi lämpötila, mutta puhuin esilämmityksestä. Eli siis jos ajatellaan että vesijohdosta tulisi vaikka neliasteista vettä, niin kaikki tätä lämpimämpi energinen vesi voidaan käyttä lämpimän veden esilämmitykseen. 15 asteinen vesi ei suoraan lattialämmityksessä ei ole oikein mukavaa varpaille, mutta edellä kuvatussa käyttöveden esilämmityksessä se kelpaa.
savonhumu sanoi:Ainut millon häviää tyhjiökeräimelle on ihan vuoden alku ja loppu, muuloin tuottaa kuulemma vähintään samat. Optimituotto oli muistaakseni 1.3kw per keräin...
Käytännössä ei tyhjiökeräinkään tuota käsittääkseni marras-helmikuu välillä juuri mitään eli ei hirveesti paina jos vaikka häviäis sillä välillä jottain.
savonhumu sanoi:Kyllä sieltä semmosta viestiä tuli että pumput pyörii kyllä helmikuussakin kunhan vain lumet on siivottu keräimien päältä jos tarvetta onTottakai kiinnostaa kalleimpien kuukausien hyödyntäminen aurinkokeräimille, mutta olisko heittää joitakin lukemia, että paljonko niistä tyhjiöputkista todella saa vaikka helmikuussa, jos ajatellaan pitempiaikasia keskiarvoja? päiväkohtasia vaihteluja varmasti on paljon, mutta suurusluokka kiinostaa, että tietäs hieman mistä jää paitsi jos lopulta päätyy tasokeräimeen.
savonhumu sanoi:Kiitoksia vaan linkeistä!
Olihan tuo sirrai linkin järjestelmä tuottanut 3.8-31.12-välillä 1751kw/h, tosin suht massiiviset keräinalatkin. Mitähän tuotto olis ollu vastavalla tyhjärisysteemillä... Ei oo loppujenlopuks helppo päättää kummanko laittaa, molemmissa hyviä ja vähemmän hyviä puolia. pitiki ruveta arpommaan ;D olin jo lähes päättäny laitta ne tyhjiökeräimet ja nyt en oo yhtään varma laitanko ne vai tasokeräimet...
sam123 sanoi:savonhumu sanoi:Kiitoksia vaan linkeistä!
Olihan tuo sirrai linkin järjestelmä tuottanut 3.8-31.12-välillä 1751kw/h, tosin suht massiiviset keräinalatkin. Mitähän tuotto olis ollu vastavalla tyhjärisysteemillä... Ei oo loppujenlopuks helppo päättää kummanko laittaa, molemmissa hyviä ja vähemmän hyviä puolia. pitiki ruveta arpommaan ;D olin jo lähes päättäny laitta ne tyhjiökeräimet ja nyt en oo yhtään varma laitanko ne vai tasokeräimet...
Mitä tuota tuli joskus seurattua niin järjestelmän mitoituksesta johtuen vettä jäähdytetään öisin kun tuottoa on runsaasti, eli jotta kiehuminen vältetään niin hukataan kWh:ja pihalle öisin.
Eli kWh-lukema kuvaa siis sitä mitä on otettu talteen ja osa siitä on sitten jäähdytetty ilmaan.
Mitä tulee keskusteluun toisen tekniikan paremmuudesta toiseen, niin paljon suurempi ero saadaan talvikuukausien lukemia tarkastellessa sillä että keräimet ovat pystyssä asennossa.
Asia käy varsin selvästi ilmi kun vertailee joulukuun-helmikuun kulutuslukemia eri kattokulmilla ja keräinmäärillä: http://www.solarwebseiten.de/Anlagen/anlagen.php