Paistaa se aurinko risukasaanki

[Mekaniker]

Heii. Valistakaas vähän että onko paneelisähkö muutettava vaihtovirraksi ennenkuin sähköauton lataaminen onnistuu.

Jos olen ymmärtänyt oikein niin se on helpoin lataus, EV-autojen latausvalvonta kun ei hyväksy mitä taajuutta tahansa
Ja pystyy säätämään tehon ettei invertteri ylikuormitu

Moni noista akkujaan rakentavia tubettajista lataa autonsa suoraan hyvälaatuisesta akku-invertteristä tai käyttää EV-auton akkua "dumppina" (akustosta toiseen siirto) kun testaavat tietyn akuston kapasitettia. Tulee niissä vaiheita monta: A-paneelit lataa akut säätimen kautta -> akut syöttää invertterin kautta vaihtovirtaa EV-autoon joka tekee siitä taas tasajännitettä latakseen omat akut...

Toki on tasajännitelataus mutta jännitetaso on korkea
Lisää aiheesta:

Sähköautoilun ABC: kotilatauksen perusteet

Sähköautojen lataaminen on yksinkertaista, mutta latausaikojen ja kustannusten laskeminen vaatii perusteiden ymmärrystä.

moottori.fi

 

[Savonius]

Siis lataaminen suoraan paneelisähköllä ei ole mahdollista.
Otetaanpa esimerkki. Oletetaan että on kymmenen 300W paneelia jolloin tehollinen jännite on esim. 320Vja virta noin 9,4A. Käytettävissä normipaisteella parhaimmillaan 3000W teho. Kolmellakymmenellä paneelilla 9kW. Tuo pitää siis muuttaa vaihtovirraksi ja syöttää verkkoon ja ladata autoa verkkovirralla jonka auton laturi muuttaa tasavirraksi. Voihan myös ajatella että käytössä olisi 960V jännite ja 9,4A virta.

 

[kotte]

Periaatteessa auton akkua voisi ladata DC-suurteholatausliittimen kautta. Noissahan on periaatteena, että ulkoinen latauslaite säätää virran neuvoteltuaan asiat ensin auton akunhallintajärjestelmän kanssa ja kaikkea sitten säädetään jatkossa reaaliaikaisen neuvottelun perusteella.

Kysymys kuuluukin, että onko sopivaa teknologiaa saatavilla ja mihin hintaan. Vastaus on, että on vaikea saada ja hinta on kova. Auton akunhallinta ei todellakaan avaa DC-latausyhteyttä, ellei protokollalla ensin varmisteta, että kumpikin osapuoli on tehtäviensä tasalla eikä kyse ole avoimeen luottamukseen pohjautuvista protokollista, vaan kryptografisesti suojatusta neuvottelutekniikasta matkaviestiverkkojen, pankkiautomaattien ja vastaavien tapaan. Noiden protokollien tarkkoja speksejä ei välttämättä ole saatavilla kuin teollisille osapuolille. Aikanaan tarjontaa varmaankin tulee tällekin puolelle.

 

[vesioinas]

Siinäpä Kempowerille tuoteidea.Tuotekehittely kestänee vuoden verran.

 

[Helkoo]

Ydinvoiman tuotantoa alettiin laskemaan 01.34 jostain syystä. 3451MW pudotettiin siten että varttia vailla kaksi tehot olivat 2810MW. 36% oli alin kokonaistehosta. Liekö tuuli tehnyt ydinvoimasta säätövoimaa. 2200MW paikkeilla puhalteli parhaimmillaan.

Sähkön hinta käväisi miinuksella ja ilmeisesti vettä on nyt pakko juoksuttaa. Näkyi olevan OL3 1053 MW teholla. On hyvä tilaisuus harjoitella tehonsäätöä.

 

[Savonius]

Kempoverille Terveisiä että olisi tarvetta laturille johon olisi liittymä myös paneelisähkölle. Olosuhteiden ollessa otolliset laturi lataisi CD paneelisähköllä tai verkon ja paneelisähkön erilaisilla yhdistelmillä tai pelkästään verkkosähköllä. Tuon voisi ratkaista keinoälyllä helposti.

 

[Aurinkeli]

Jospa paneelisi eivät osoita aurinkoon. No voihan niissä olla todella huono tuuletus. Tai molemmat.

Tästä tuli mielee vanha vitsi: kun sinulla on vasara, kaikki ongelmat näyttävät nauloilta

Mekaniker:
"
Samaa olen itse katsonut päivätuotosta: Parhaimmat päivät olivat nolla-ulkolämpötilassa 17-18kWh ja viimeiset päivät ovat liikkuneet selvästi alle 15kWh
"

Turussa sade oli aika lievää, paneelit hieman likaisia edelleen. Mutta nyt kun lämpötila laski niin taas tänään invertterin maksimilla tuotanto.
Muutaman päivän päästä lämpötila nousee niin pääsen todentamaan asiaa.
Kyseessä siis hyvin tuulettuva, takaa auki maateline pellonlaidassa ja kiinnostaa ymmärtää jotta tiedän että toimii normaalisti eikä ole vikaa kaapelissa/paneelissa tms minkä voisi korjat.

 

[Savonius]

Paneelien spekseissä kyllä kerrotaan se prosentti jolla jännite putoaa kun paneelin lämpotila nousee yhden asteen normiolosuhteista. Ollut yleensä 0,28%-0,33% paikkeilla. Virta taas kasvaa lämmön noustessa mutta sen vaikutus on vähäisempi. Paneelin tuotto on virran ja jännitteen tulo. Nyrkkisääntönä voi pitää että kolmen asteen nousu paneelin lämpötilassa muuten normiolosuhteissa laskee paneelin nimellistehosta yhden prosentin.
Normiolosuhteissa 8500W paneelistosta paneelien normaalin osoittaessa aurinkoon paneeleista tulee tehoa 8500W.
Jos tämä saatu tasavirtateho muutetaan vaihtovirraksi niin muuntohäviö on 3,5-5%. Se on siis lämpöä joka on hyödynnettävissä tavalla taikka toisella.

Tuo prosentti pätee tietenkin mös lämpötilan laskuun.
Ostaessani 2012 240W Sharp paneeleja siellä tuli mukana varoituslappu jossa varoiteltiin paneelin jännitteen nousevan hengenvaaralliseksi napa-alueen ääripakkasissa.

 

[Savonius]

Aika mukavasti tuleetehoa auringosta. Fingrinin mukaan kapasiteettia on noin 700MW.
Itse asiassa on outoa että parasta sähköntuotantoa rajoitetaan.

 

[Savonius]

No nyt selvisi sekin käsite "hyvitettävä tuotanto" . Koipio Carunan + palvelusta.

• Hyvitettävä tuotanto tarkoittaa sitä ylituotannon osuutta, joka hyvitetään yhden mittausjakson eli vartin aikana sinulle verkosta siirretystä sähköstä netotuksen avulla. Netotuksen ansiosta sinulta Laskutettavan kulutuksen määrä pienenee entisestään. Hyvitettävä tuotanto ei tarkoita tuotetun sähkön määrää, jonka olet käyttänyt kiinteistössä.

 

[Savonius]

Selittäisikö joku tuon Fingridin käyttämän yksikön. MWh/h

 

[kotte]

Selittäisikö joku tuon Fingridin käyttämän yksikön. MWh/h

Näytä liitetiedosto 9279

Siis on laskettu tunnin kuluessa tuotettu energiamäärä ja jaettu aikajakson pituudella. Tuo on siis samalla keskimääräinen teho aikajakson kuluessa.

Asia on esitetty juuri niin kuin pitäisikin, eli täsmällisesti ja fysikaalisessa mielessä oikein.

 

[Savonius]

Jos tuo on matematiikkaa niin nuo "h":t poistuvat ja jäljelle jää MW. Jos on jotain muuta niin sitten Ok.

 

[Savonius]

Mielenkiintoista. OL3 laski tehonsa 1100MW tienoille. erikoiseksi sen tekee se että kun teho putoaa alle 1200MW niin teollisuudessa sopimuksen mukaan pudotetaan kulutusta reippaasti. Sopimuksella on joku nimikin, en muista mikä. Siitä pudotuksesta maksetaan muhkea korvaus.
No en tiedä koskeeko se tälläistä harkittua pudotusta. Toivottavasti ei.

 

[kotte]

Jos tuo on matematiikkaa niin nuo "h":t poistuvat ja jäljelle jää MW. Jos on jotain muuta niin sitten Ok.

Jos hiukan tarkempia ollaan, niin "MWh" tuossa on tehon integraali ajan suhteen ja se, että siinä näkyy "h" on itse asiassa vain muodostuvan energiasuureen nimen osa. Ei tuota "h":ta voi matemaattisessa mielessä enää sieventää pois noin vain kuin osamäärälausekkeesta. "MWh" ei ole matemaattisesti "MW * h" yleisesti ottaen, erikoistapauksissa voi olla.

 

[Savonius]

Lieneekö kuitenkaan kansainvälisen SI-yksikköjärjestelmän mukainen.

 

[kotte]

Lieneekö kuitenkaan kansainvälisen SI-yksikköjärjestelmän mukainen.

Gigajouleja ja terajouleja käytetään aika vastaavasti ja puhutaan esimerkiksi polttoöljyn tai maakaasun käytöstä terajouleina vuodessa virallisissa tilastoissa ja MWh/h noudattaa ihan samaa kaavaa. Sähkön yhteydessä kulutuskeskiarvo luonnostaan monesti lasketaan lyhyemmän aikavälin ylitse, kun se on helppo mitata ja sähköverkko on pidettävä tasapainossa jopa alle sekunnin ohjausviiveellä (millä jaksolla polttoaineiden toteutunut käyttö on monesti melkein arviopeliä). Voisihan noita polttoaineiden energiaoitakin ilmaista mega- ja gigawattitunteina (ja paljon helpompi noita on keskenään toisiksi muunnella kuin anglosaksien maailmanmarkkinoille lanseeraamia "luonnollisia" -- oik. historiasta painolastiksi jääneitä -- mittasuureita).

 

[Savonius]

Meni niin akateemiseksi etten enää ymmärtänyt.

 

[Savonius]

Miksiköhän noiden tuulivoimaloiden annetaan työntää sähköä valtakunnanverkkoon ihan kuin niissä ei olisi säätömahdollisuutta. Myös paneelisähkön tuotantoa on helppo kontrolloida isojen kenttien osalta.
Nyt ydinvoimalat ja vesivoima toimivat säätövoimana

 

[kotte]

Miksiköhän noiden tuulivoimaloiden annetaan työntää sähköä valtakunnanverkkoon ihan kuin niissä ei olisi säätömahdollisuutta. Myös paneelisähkön tuotantoa on helppo kontrolloida isojen kenttien osalta.
Nyt ydinvoimalat ja vesivoima toimivat säätövoimana

Eiköhän asiaan ole aivan järkiperusteet. Ydinvoimalan taloudellinen käyttö edellyttää suunnitelmallisuutta ja jos tuotantoa jouduttaisiin äkkiä pudottamaan sähköverkon tasapainon säilyttämiseksi, tuo kostautuisi jälkeen päin alentuneena tuontaomahdollisuutena jopa päivien ajaksi. Säästyyhän tuossa jonkin verran uraania (mikä tosin näkyy käytännössä vasta vuosien saatossa), minkä ohella sähköverkon siirtohäviöt vähenevät, koska tuulivoimaloiden sijainti on sähkön lisävientimahdollisuuksien kannalta parempi kuin ydinvoimaloilla. Tuulihan ei maksa mitään ja monilla tuulivoimayhtiöillä taitaa olla toimitussopimuksia, jossa jokin suuryhtiö ostaa kaiken tuotetun sähkön tai ainakin merkittävän osan. Tuo ylituotanto saattaa jollakin kansainvälisellä sähköjohdannaisten markkinapaikalla olla arvokkaampaa, mitä sähkön lievästi negatiivisella tukkuhinnalla joutuu sen syöttämisestä Suomen valtakunnan verkkoon maksamaan. Tuo on teolliselle tuuli- ja aurinkovoimalle liiketoimintamahdollisuus, joka suomalaiselta ydinvoimalta puuttuu.