en kyllä usko pätkääkään näitä tämmösiä ohminlaki laskelmia...samanlaisia jännittelukemia sieltä voi irtoilla oli aurinkoa tai pilveä. ne paneelkentät ei ole mitään pohjattomasti virtaa tunkevia 'Loviisoita' ... ;DSavonius sanoi:Pikkuisen kirkkaampi oli taivas tänään. Se eteläisen taivaan usva puuttui ja se näkyi heti jännitteen nousuna, tehon myös. 1766 vattia kuvan ottohetkellä. 306V
Paistaa se aurinko risukasaanki
- Viestiketjun aloittaja Savonius
- Aloituspäivämäärä
Eikos tuon vois joku foorumilainen testata vaikka yhdellä paneelilla, joka on suoraan suunnattu aurinkoon ja yhdistetty sopivaan vastukseen, että tuleeko suhteessa yhdensuuntaisia tehoja Savoniuksen paneeleihin nähden? Jos paneelit eivät ole suoraan aurinkoon päin, säteilyn intensiteetti laskee ja tällä saattaa(tai sitten ei) olla huomattava merkitys paneelien toimintaan talvella.Itse pidän Savoniuksen mitauksia luotettavana.
pökö sanoi:
PV paneeli ei hyödynnä kuin näkyvän valon alueella tulevaa säteilyä (pelkästään vai vain suurimmalta osin?). Aurinkokeräin taas hyödyntää (suurimmalta osin?) infrapunasäteilyä eli lämpösäteilyä. Jos haluaa vertailla kesä/talvi tilannetta PV paneelin osalta, pitäisi varmaan käyttää luksimittaria eikä ihmetellä kokonaissäteilytehoa kuten aurinkokeräimen kanssa tehdään. Ainakin minusta kesällä ja talvella on suunnilleen yhtä kirkasta pihalla kun aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta. Talvella pystyssä oleva paneeli saa lisäapua maassa olevasta lumesta jonka heijastuskerroin on jopa yli 90% kts. http://blogi.foreca.fi/2013/12/lumipeite-jopa-nelinkertaistaa-valon-maaran/ Lisäapua PV paneeli saa kylmästä lämpötilasta joka parantaa paneelin suorituskykyä jotain 0.3-0.5% jokaista lämpöastetta kohden alle +25C mentäessä. Eli -15C aurinkoisella kelillä tulee lämpötilasta tehoja lisää 12-20% vrt. nimellistehoon.
Tuossa kuvassa muuten vmp:n ansiokkaasti keräämän listan 'voittajan' saanto Joulukuulta 2014:
Oliskohan tuo luokkaa <4kWh tuolta kuulta, eikä voi missään tapauksessa olla kovin huonossa paikassa, Savoniuksen ~½-paketilla suoraan vastukseen vrt. se on kumminkin ihan 'pehmeet touhuu', se pitäs heilahtaa vastukseen vastaavan ajankohdan yhdessä vrk:ssa...
vmp sanoi:...
Voimalan nimi, paikkakunta, vuoden 2014 tuotanto kWh, teho kWp, tuotanto/teho kWh/kWp
1. Aurinkovoimala Liekki*, Lappeenranta, 4923, 5,28, 932
...
Oliskohan tuo luokkaa <4kWh tuolta kuulta, eikä voi missään tapauksessa olla kovin huonossa paikassa, Savoniuksen ~½-paketilla suoraan vastukseen vrt. se on kumminkin ihan 'pehmeet touhuu', se pitäs heilahtaa vastukseen vastaavan ajankohdan yhdessä vrk:ssa...
"Liekin" paneeleiden asennot näkee viitteestä http://aurinkovirta.fi/1000-kattoa/aurinkovoimala-liekki/. Nuohan eivät selvästikään ole lähelläkään optimaalisia vuodenvaihteen auringonpaisteen keräämiselle (jollaisia taas Savoniuksen paneelit asennoltaan lähes ovat).rotzi sanoi:
Viitteestä http://www.fs.fed.us/pnw/pubs/pnw_rp142.pdf taas näkee (linkki Wikipediassa sivulta http://en.wikipedia.org/wiki/Sunlight), että pystysuoralle pinnalle tulee Etelä-Suomen latitudilla joulunakin yllättävän paljon säteilytehoa (lähes viidesosa siitä, mitä samalle pinnalle kesäkuussa) ja näkyvän valon osalta tilanne mahdollisesti vielä korostuu.
Jotenkin tulee sellainen kuva, että Suomen oloissa yleisesti ottaen järkevin sijoitustapa paneeleille on pystysuoraan kohti etelää, koska se kesälläkin toimii melko hyvin. Tietenkin edessä on oltava aukeaa, kuten peltoa tai järvenselkä.
Omatekoisella paneelilla tuli leikittyä muutama vuosi sitten, silloin tein sellaisen havainnon että kylmä , lumi ja suuntaus aurinkoon
antoi hyviä tuloksia.
Savunius hyödyntää nyt tuossa noita kaikkia ja säätää paneeli määrää vuodenajan mukaan 6...8 mistä nyt sitten saakin verkkojännitettä vastaavan
jännitteen kiinteään vastukseen nöin olen ymmärtänyt.Tuo matikka, virta kertaa jännite on nyt varmaan oikein ei kai sitä voi kämmiä.
Mutta se kun ei pyytelyistä huolimatta ei voi ilmoittaa saantoa niin kuin muut esim. tuo Kw/Kwp selkyttäisi tilannetta heti varsinkin kun siittä nimeelistehosta
ei ole varmaa tietoa.
Veikkaan että tuo saanto pyörii jossain 60 ... 70% paikkeilla .Hiukan kun kelit paranee nousse tuosta yli nimellisen johtuen noista em tekijöistä.
antoi hyviä tuloksia.
Savunius hyödyntää nyt tuossa noita kaikkia ja säätää paneeli määrää vuodenajan mukaan 6...8 mistä nyt sitten saakin verkkojännitettä vastaavan
jännitteen kiinteään vastukseen nöin olen ymmärtänyt.Tuo matikka, virta kertaa jännite on nyt varmaan oikein ei kai sitä voi kämmiä.
Mutta se kun ei pyytelyistä huolimatta ei voi ilmoittaa saantoa niin kuin muut esim. tuo Kw/Kwp selkyttäisi tilannetta heti varsinkin kun siittä nimeelistehosta
ei ole varmaa tietoa.
Veikkaan että tuo saanto pyörii jossain 60 ... 70% paikkeilla .Hiukan kun kelit paranee nousse tuosta yli nimellisen johtuen noista em tekijöistä.
Tänään oli ensimmäinen päivä tänä vuonna jolloin paneelien tuotto ylitti nimellistehonsa. Yhdeksän paneelin mittaushetken teho oli 1554W ja jännite tuon 53 ohmin vastuksen yli oli 287V Se tekee 31,9V paneelia kohden joiden MPP jännite on 30,7V. Ei taivas nytkään ihan pilvetön ollut mutta hanki paneelien edessä huikaisevan kirkas.
Se että kesti näinkin pitkään ylittää nimellisteho johtui pelkästään siitä että aurinkoa ei juuri ole näkynyt.
Telineen yhdessä paneelissa,jossa on kiinni microverkkoinvertteri, työnsi parhaimmillaan invertteriin päin 8,6A voimalla. Parikymmentä minuuttia tuota herkkua kesti jonka jälkeen palattiin tämän kuun normaaliin umpipilvisyyteen, joka lumisena aikana on tarkoittanut että invertteristä tulee Siinä 0,6A ja vastuksen yli 75V (DC) (Tehona se tarkoittaa noin 100W veteen)
Ps. Joulun jälkeen en ole vielä joutunut paneeleja puhdistamaan kun ovat pysyneet puhtaina.
Se että kesti näinkin pitkään ylittää nimellisteho johtui pelkästään siitä että aurinkoa ei juuri ole näkynyt.
Telineen yhdessä paneelissa,jossa on kiinni microverkkoinvertteri, työnsi parhaimmillaan invertteriin päin 8,6A voimalla. Parikymmentä minuuttia tuota herkkua kesti jonka jälkeen palattiin tämän kuun normaaliin umpipilvisyyteen, joka lumisena aikana on tarkoittanut että invertteristä tulee Siinä 0,6A ja vastuksen yli 75V (DC) (Tehona se tarkoittaa noin 100W veteen)
Ps. Joulun jälkeen en ole vielä joutunut paneeleja puhdistamaan kun ovat pysyneet puhtaina.
denzil dexter
Well-known member
Minulla paneelien teho ei aivan ylittänyt nimellistehoa. Tammikuussa sähköä tuli 1 kWh, paneelien teho 5 kWh eli potentiaalia olisi ollut 3720 kWh tuottamiseen. Näköjään vähän vaihtelee tuo paiste eri paikoissa.
Kylläpä ne tässä helmikuussa onneksi vähän jo heräilevät ja maaliskuussa mennään jo lujaa.
Kylläpä ne tässä helmikuussa onneksi vähän jo heräilevät ja maaliskuussa mennään jo lujaa.
Pari kuvaa tältä aamulta. Toinen jännitteestä 53 ohmin vastuksen yli. 1825w on teho veteen. Toinen kuva kertoo millaista keliä oli tarjolla. Tätä kirjoittaessa jännite nousi 322v kun pilviharso hiukan harveni. Paneeleita seitsemän 240w ja kolme 245w. MPP jännite 30,7V
Aamulla varaajan yläosassa 46,6 astetta. Kun paneeleilta alkaa tulla sähköä varaajan alaosassa oleva vastus lämmetessään alkaa sekoittaa veden kerrostuneisuutta jolloin yläosan lämpötila laskee varaajan tullessa tasalämpimäksi. Tänään lämpotila ylhäällä kävi 38 asteessa. Siitä sitten hiljalleen nousi niin että nyt on 65,8 Hiukan korkeammallakin kävi, eräässä vaiheessa mittarissa oli 66,9, mutta on ollut pientä kulutusta auringon laskun jälkeen ja tietenkin päivälläkin jonkin verran. Joten voit valita että nousiko se 19,2 astetta vai 27,8 astetta tai enemmän.
Muuten päivä sujui tuosta alkukuvasta siten että kutakuinkin kolmeen asti jännite pysyi 319 voltissa. Siitä laski neljään mennessä 260 volttiin. Kaksikymmentä yli neljä tuli vielä 450W (160V) hiipuen siitä nopeasti muutamaan volttiin. Sitä riittää sitten niin että auringonlaskun merkit häviävät taivaanrannasta. Senjälkeen jännite painuu nollaan. Jännite on siis tuon 53 ohmin vastuksen yli.
Muuten päivä sujui tuosta alkukuvasta siten että kutakuinkin kolmeen asti jännite pysyi 319 voltissa. Siitä laski neljään mennessä 260 volttiin. Kaksikymmentä yli neljä tuli vielä 450W (160V) hiipuen siitä nopeasti muutamaan volttiin. Sitä riittää sitten niin että auringonlaskun merkit häviävät taivaanrannasta. Senjälkeen jännite painuu nollaan. Jännite on siis tuon 53 ohmin vastuksen yli.