Paistaa se aurinko risukasaanki

Savonius

Well-known member
Ostosähköä kului vuoden aikana 1597,23Kwh joka on kohtuullisen pieni kun näitä sähkölämmityksellä varustettuja taloja on tässä tontilla kuusi ja lämmitettäviä neliöitäkin kertyy reippaasti yli kahdensadan neliömetrin. Tässä asuinrakennuksessa on lisälämmityslaitteena keittiössä puuliesi. Kuuskymmentä luvun Leinolux keittiöhella joka on tehty lievästi varaavaksi sijoittamalla tiiliä uuneihin ja lämminvesisäiliön tilaan. Polttoaine on kerätty tontilla kertyvistä risuista ja puista. Pahimmillaan sähköä kului noin 32000Kwh vuodessa 80 luvun loppuvuosina mutta ennen paneelivuosia se oli 13000-15000Kwh vuodessa.
Käyttövesihän meillä lämpenee suoralla paneelisähköllä siten että päivän lyhentyessä vedenlämmityksen paneelimäärää lisätään tarpeen mukaan. Varaaja on Niben 300 litrainen Commander jossa on 53 ohmin vastus joka siis antaa 1000W tehon 230V jännitteellä. Vastuksesta irtoaa 3000W teho 400V jännitteellä. Tasavirta vaatii oman termostaattinsa. Myös lattialämmitykseen osallistuu paneelisähkö. Tällä hetkellä siihen osallisttuu kaksi rinnan kytkettyä 220W paneelia, vastus on noin 4 ohmia. Eli parhaimmillaan se lämmittää noin 220W:n teholla melko suuren osan päivää kun jonkinlaista paistetta on. Vähäisestä tehosta huolimatta tuo vastus huolehtii talon lämmityksestä useita kuukausia vuodesta.
 

Savonius

Well-known member
Verkkoon syötti vuoden aikana yhdeksän mikroverkkoinvertteriä. Neljässä oli 285W paneeli, lopuissa 240W ja 245W. Myyntiin meni 2151,74Kwh Lienee omaa kulutustakin hiukan korvautunut.
Kaikkiaan paneeleista, joita loppupuolella vuotta oli 26kpl tuollaista 245Wpaneelia vastaava määrä, tuli noin 9400Kwh. Kaikki paneelit ovat aurinkoa seuraavia. Poisluettuna nuo lattialämmityksen 2x220W paneelit.
Tässä kuukausittain myyntiin menneet.

Myynti2020.png

,
 
Viimeksi muokattu:

don

Active member
Moro

Paljonko on eroa kun on paneeli kaksiakselisessa seuraimessa ja sama paneeli suoraan etelään vaikkapa 30 asteen kulmassa?

Oli joskus suunnitelmissa rakentaa ko. systeemi niin siitä minulla on jemmassa noita linkkejä.





 

Savonius

Well-known member
Kyllä ne taitaa joutua itse rakentamaan. Se helpottaa että auringon paikka horisontissa on tiedossa muutamaa miljoonaa vuotta eteenpäin.
Vakavasti puhuen, kaakkoon ja lounaaseen suunnatulla kiinteällä noin 70 asteen kulmassa olevalla paneelilla pääsee melko lähelle seuraavan tuottoa. Tuolla melko pystyssä olevalla paneelilla on se etu että sähköä tulee silloin kun sitä eniten tarvitsee.
Kun paneeli on todella halpa niin en rakentaisi enää kääntyvää systeemiä vaan tekisin yo. systeemin.
 
Viimeksi muokattu:

Savonius

Well-known member
Sain vuodenvaihteessa Carunalta tekstarin.

"Iloisia uutisia sinulle, sähkön pientuottaja! Asemasi pientuottajana on entistä parempi, sillä1.1.2021 alkaen sinulta käyttämättä jäänyt ylituotanto pienentää siirtolaskuasi saman verran".

Yritin keksiä miten tuo muuttaa aikaisempaa käytäntöä. 2150Kwh jäi ylituotantoa käyttämättä 2020.
 

rotzi

Well-known member
Sain vuodenvaihteessa Carunalta tekstarin.

"Iloisia uutisia sinulle, sähkön pientuottaja! Asemasi pientuottajana on entistä parempi, sillä1.1.2021 alkaen sinulta käyttämättä jäänyt ylituotanto pienentää siirtolaskuasi saman verran".

Yritin keksiä miten tuo muuttaa aikaisempaa käytäntöä. 2150Kwh jäi ylituotantoa käyttämättä 2020.
Tuota on käsitelty tuolla:
 

Savonius

Well-known member
Kun tuosta uudesta netotustavasta on mahdollista pikkuisen hyötyä niin tuli ajankohtaiseksi hankkia ilmalämpöpumppu. Siitä aukeaa Pelle pelottomalle joukko kysymyksiä. Ensinnäkin kun on kysymyksessä tuulettuva alapohja ja sokkeli harmaasta graniitista hyvinkin riittävin tuuletusaukoin niin kannattaisiko ulkoyksikölle tuoda ilma tuolta tuuletustilasta ainakin osittain. Lämmityskaudella tuonne tuuletustilaan siirtyy alapohjan läpi lämpöä noin 0,750Kw tunnissa. Jos siitä saisi lämpöpumpun avulla talteen vaikka 200Wh kertaa kopin niin sillä voisi olla jotain merkitystä. Ulkoyksikölle tuleva ilma saattaisi myös olla hiukan kuivempaa kuin suoraan puhaltimelle menevä.
 

maanma

energiaonnellinen
Enemmän hyötyä on sijoittaa ulkoyksikkö useamman metrin korkeuteen, koska maanpinnan lämpötila on yleensä 1-2C alempi. Ei kuitenkaan ulkoseinään jyrinän vuoksi.
 

kotte

Well-known member
Ensinnäkin kun on kysymyksessä tuulettuva alapohja ja sokkeli harmaasta graniitista hyvinkin riittävin tuuletusaukoin niin kannattaisiko ulkoyksikölle tuoda ilma tuolta tuuletustilasta ainakin osittain. Lämmityskaudella tuonne tuuletustilaan siirtyy alapohjan läpi lämpöä noin 0,750Kw tunnissa. Jos siitä saisi lämpöpumpun avulla talteen vaikka 200Wh kertaa kopin niin sillä voisi olla jotain merkitystä. Ulkoyksikölle tuleva ilma saattaisi myös olla hiukan kuivempaa kuin suoraan puhaltimelle menevä.
Yksi pellepeloten vei vastaavan kokeilun jopa niin pitkälle, että ulkoyksikkö asennettiin kokonaan alapohjaan nappaaman ylhäältä karkaavan lämmön ohella lämpöä myös maasta. Sivuvaikutuksena alapohja kuivui talvikaudella ja jos uutta vettä ei tullut muualta ja ilpin ulkoyksikön sulatusvedet johdettiin asiallisesti pois, ulkoyksikön jäätyminen ilmeisesti väheni. Asiastahan oli artikkelikin muistaakseni TM Rakennusmaailmassa ja asia synnytti vilkasta ajatustenvaihtoa. Järjestelyllä on nimittäin haittansakin, eli lämmönhukka ylhäältä lisääntyy ja maa talon alla sekä sokkeli kylmenevät (edellinen siis voi ruveta routimaan syvemmältä). Maa myös kylmenee kesäksi, mikä sitten kerää kesällä paljon kosteutta tuonne.

En ole tietoinen mahdollisesta lopputulemasta, mihin tuo johti, mutta missään tapauksessa käytäntö ei ole yleistynyt. Sinällään idea ilpin puhallusilman imemiseksi avoinaisesta alusta on mielestäni järkevä siinä suhteessa, että lumituisku ei järin herkästi pääse tukkimaan höyrystinkennoa. Asiallisesti järjestettynä esimerkiksi sulatusvesien viemäröinnin ja sulatuksen jälkeisen kostean ilmapussahduksen osalta tuohon ei mielestäni liity erityisiä riskejä.
 

Savonius

Well-known member
Itse asiassa tuossa melko lähellä on uudehko omakotitalo jossa on kallioon louhittu perustuskuoppa, lecaeristysharkko sokkeli ja ontelolaatta alapohja. Lämpöeristys on ontelolaatan päällä. Kellaritilan,noin 130m2, lattia on karkeahkoa sepeliä tasattuna louhitun kallion päälle ja tilan korkeus vaihtelee 2,2-1,5 metrin välillä. Sulatusvedet on ohjattu perusvesikaivoon. Tässä kellaritilassa on ilmavesilämpöpumppu. Seurannan mukaan kellaritilan lämpötila ei ole kahdeksan vuoden aikana laskenut kertaakaan alle viiden asteen. Kesän aikana tila tuuletetaan ohjatusti siten että syksyn tullessa kellaritila on noin 15-18 asteen lämpöinen.
 

Savonius

Well-known member
Pitkästä aikaa ylitti 240W paneelin viiden minuutin tuottojakso yli sadan vatin eli noin puolet paneelin nimellistehosta verkkoon päin.

Lisäys klo 16.00 Koko päivän saannoksi jäi 0,1Kwh. Runsaat 2kwh koko paletista joka on tyhjää paljon parempi.

Ylisadan2021.png
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Well-known member
tuossa melko lähellä on uudehko omakotitalo jossa on kallioon louhittu perustuskuoppa,
Tuossahan on rakennettu ja toimitaan oikeilla periaatteella ja olosuhteetkin suosivat. Voi olla hyvinkin toimiva ratkaisu noista lähtökohdista ja tavallaan mahdollisimman edullinen tapa varastoida kesän lämpöä talven lämmityksen avuksi. Kaikille paikoille ja kaikkiin tilanteiseen tuo ei sovi, jos routaantumista ei saada vältetyksi.
 

Savonius

Well-known member
Joo, olin kateudesta vihreänä kun siellä kävin. Parasta oli että mikään ei ollut tapahtunut vahingossa. Kun kesän varastoituneet lämmöt loppuvat alapohjan läpi tulee 8Kwh:n paikkeilla vuorokaudessa ja kalliopohjasta tuleva lämpö pitää ilman neljä asteisena.
 

Savonius

Well-known member
Hetken paistoi aurinko kunnolla mutta jostain niitä pilvenharsoja ilmaantui. Lähelle 14Kwh kertyi yhteensä. Ympäristöystävälliset suihkut kelpasivat perheelle.

Paistetta15-01.png
 

Savonius

Well-known member
No nyt osu silmiin ultimate sääsivu.
Windy: Sade, ukkonen
Pari viikkoa seurannut. Käsittämättömän tarkasti ovat sateet ja pilvet ennustettu.
Tavaraa on niin paljon saatavilla että huimaa. Vaatii pikkuisen syventymistä.
Niin ja siinä näkyy koko asuttu maailma
 
Viimeksi muokattu:
Ylös