Netistä poimittua linkkejä,kuvia ,juttuja

denzil dexter

Well-known member

korsteeni

Well-known member
LAMPOPUMPUT.INFO

HÄIRIÖTIEDOTE ALKAEN 10.11.2020:

Sivustolla on toistaiseksi selvittämätön ongelma. Pahoittelen häiriötä.
Pyrimme tutkimaan ongelmaa palveluntarjoajamme kanssa, toistaiseksi en ole saanut vielä mitään kommenttia heiltä mahdollisista syistä.

Tällä hetkellä en siten voi antaa minkäänlaista korjausaikatauluakaan.

Päivitys: 11.11.2020. En edelleenkään ole saanut palveluntarjoajan tuesta mitään apua. En mm. pääse palvelimen virhelogeihin suoraan käsiksi itse. Sivuston tietokantaa ja tiedostoja olen käynyt läpi löytämättä niistä mitään ongelmia.
Mikäli tilanne jatkuu tällaisena, alan siirtämään sivustoa toisaalle

-Samppa
 

LauriH

Member
Herättääkö ajatuksia?
"Mies rakensi kotiinsa erikoisen lämmitysjärjestelmän – kertoo säästäneensä yli 100 000 euroa"


Onhan tuossa tietenkin ideaa, että lämmitetään lämmitysvesi halvalla ja tehokkaasti korkeintaan 30 asteiseksi?
 

Savonius

Well-known member
Jos siirron kilovattituntihinta on likipitäen 3,56 senttiä ja energia ilmaista niin uima-altaan lämmitykseen kului noin 24Kwh.
Näitä juttuja syntyy kun toimittajaa on pihalla ja haastateltavalla kova usko itseensä ja nelonen matikassa.
Tuossa matalalämmössä on kyllä oivallusta.
 
Viimeksi muokattu:
Oli tosiaan, aloittamassani ketjussa "Paineilma-energiavarasto korvaamaan likaiset litium- ja lyijyakut?", osiossa Energian varastointi.

Tulevaisuudessa, jos uusiutuva energia tulee hyvin halvaksi, voi se tällä tavoin pitkäaikaisvarastoituna olla fossiileita tai biomassaa edullisempaa.

Uusiutuva rautajauhe on hankalampaa tehdä kuin uusiutuva vety, mutta rautajauheen varastointi on monin verroin helpompaa.

Tosin voihan se olla, että varastoinnista ei koskaan tule kovin merkittävää osaa uusiutuvia energiajärjestelmiä, vaan energian kulutuksen pitää oppia seuraamaan tuottoa, ja uuden polven ydinvoimalat auttavat huonojen jaksojen yli.
 

kotte

Well-known member
Tosin voihan se olla, että varastoinnista ei koskaan tule kovin merkittävää osaa uusiutuvia energiajärjestelmiä, vaan energian kulutuksen pitää oppia seuraamaan tuottoa, ja uuden polven ydinvoimalat auttavat huonojen jaksojen yli.
Toisaalta auringosta ja erityisesti tuulesta on väistämättä ajoittain ylituotantoa, jolle kannattaisi keksiä hyötykäyttöä sen sijaan, että laitoksia lepuutetaan ylituotannon aikana. Jotakin hintaa tuotannosta toki on saatava, että voittaa lepuutuksen, mutta jonkinlaista varastointia muistuttavaa tuo edellyttää. Tosin vaikkapa metaanin valmistaminen ylituotannon aikana tuotetusta vedystä ja selluteollisuuden polttokaasuista (joita puolestaan väistämättä tulee kemikaalikierrosta), pumppaaminen kaasuverkostoon ja käyttäminen kaasumoottorissa sähkön huippukuormatuotantoon on melko valmista teknologiaa. Eri vaiheissa sivutuotteena syntyvälle lämmölle on Suomen oloissa kysyntää, jolloin kokonaishyötysuhdekin muodostuu siedettäväksi (vaikka itse sähkön osalta ei juuri päästä yli 25 prosentin kokonaishyötysuhteeseen). Tällä hetkellä tuo vain on vaadittavien investointien osalta turhan kallista (sekä elektrolyysi, hiilidioksidin kerääminen että metanointi vaativat isot laitteistot; itse huipputehokaasuvoimalaitos ei ole erikoisen kallis rakentaa tehoonsa nähden).

Ydinvoima pitäisi vain ensin "keksiä" uudestaan, jotta se voisi vastata säätötarpeeseen. Nykyteknologia on kustannuksiltaan täysin poissuljettu sähköntuotannon säätötarkoituksiin, vaikka polttoaine onkin käytännössä ilmaista.
 
Entä mekaaninen varastointi, esim nostamalla jotain "mötikkää" tai vettä ylemmäs?

Ongelmana tässä on energiatiheys, eli ei sovi pitkäaikaiseen varastointiin (kesällä tuotto, talvella käyttö), kun vaaditaan kohtuullisen suuria energiamääriä. Miljoonan kilon paino 1 km korkeudessa varastoi vain 2730 kWh, mikä ei riitä edes omakotitalon talvikulutuksen kattamiseen.

Sama juttu patoaltaissa, energiamäärä ei riitä pitkäaikaisvarastointiin.

Pari tonnia (1,4 kWh/kg) rautajauhetta varastoi saman määrän, ja mahtuu melko pieneen tilaan, uskoisin että vie alle 500 litraa.

Oikeastaan kohtuullisen suuri ~25 m^3 vesivaraajakin varastoisi tuon energiamäärän lämmitettynä nollasta sataan. Veisi tilaa alle 3 * 3 * 3 m kuution verran. Paksu eristys saisi lämmön varmaan pysymään kuukausia.
 
Viimeksi muokattu:
Toisaalta auringosta ja erityisesti tuulesta on väistämättä ajoittain ylituotantoa, jolle kannattaisi keksiä hyötykäyttöä sen sijaan, että laitoksia lepuutetaan ylituotannon aikana. Jotakin hintaa tuotannosta toki on saatava, että voittaa lepuutuksen, mutta jonkinlaista varastointia muistuttavaa tuo edellyttää. Tosin vaikkapa metaanin valmistaminen ylituotannon aikana tuotetusta vedystä ja selluteollisuuden polttokaasuista (joita puolestaan väistämättä tulee kemikaalikierrosta), pumppaaminen kaasuverkostoon ja käyttäminen kaasumoottorissa sähkön huippukuormatuotantoon on melko valmista teknologiaa. Eri vaiheissa sivutuotteena syntyvälle lämmölle on Suomen oloissa kysyntää, jolloin kokonaishyötysuhdekin muodostuu siedettäväksi (vaikka itse sähkön osalta ei juuri päästä yli 25 prosentin kokonaishyötysuhteeseen). Tällä hetkellä tuo vain on vaadittavien investointien osalta turhan kallista (sekä elektrolyysi, hiilidioksidin kerääminen että metanointi vaativat isot laitteistot; itse huipputehokaasuvoimalaitos ei ole erikoisen kallis rakentaa tehoonsa nähden).

Ydinvoima pitäisi vain ensin "keksiä" uudestaan, jotta se voisi vastata säätötarpeeseen. Nykyteknologia on kustannuksiltaan täysin poissuljettu sähköntuotannon säätötarkoituksiin, vaikka polttoaine onkin käytännössä ilmaista.

Mahtaakohan tuo metanointi kuitenkin tulla liian kalliiksi? Hiilidioksidin ottamien jätekaasuista, tai varsinkaan ilmasta ei ole kovin energiatehokasta.
 

vmakela

Member
Ongelmana tässä on energiatiheys, eli ei sovi pitkäaikaiseen varastointiin (kesällä tuotto, talvella käyttö), kun vaaditaan kohtuullisen suuria energiamääriä. Miljoonan kilon paino 1 km korkeudessa varastoi vain 2730 kWh, mikä ei riitä edes omakotitalon talvikulutuksen kattamiseen.

Sama juttu patoaltaissa, energiamäärä ei riitä pitkäaikaisvarastointiin.

Pari tonnia (1,4 kWh/kg) rautajauhetta varastoi saman määrän, ja mahtuu melko pieneen tilaan, uskoisin että vie alle 500 litraa.

Oikeastaan kohtuullisen suuri ~25 m^3 vesivaraajakin varastoisi tuon energiamäärän lämmitettynä nollasta sataan. Veisi tilaa alle 3 * 3 * 3 m kuution verran. Paksu eristys saisi lämmön varmaan pysymään kuukausia.
Entä lyhytaikiasemmin, esim. yön yli varastointi, kattamaan esim 10-20kWh määrän energiaa? Varmasti hyötysuhteen huonompia kuin akustossa, esim. Vesivarastossa ym.?
 
Entä lyhytaikiasemmin, esim. yön yli varastointi, kattamaan esim 10-20kWh määrän energiaa? Varmasti hyötysuhteen huonompia kuin akustossa, esim. Vesivarastossa ym.?

Tämäkin on itsellä käynyt myös mielessä, koska pitkässä juoksussa tällainen voisi kestää paremmin syklejä kuin kemialliset akut, ja korjaus onnistuisi perustyökaluilla. Riippuvuus konfliktiresursseistakin saataisiin loppumaan. Veden kanssa pelatessa ongelmaksi tulisi pumppujen ja turbiinien hyötysuhteet, ja mekaanisessa toteutuksessa välityksien hyötysuhteet, mutta kyllä uskoisin yli 50 % päästävän kuitenkin jopa kotitekoisena.

10 tonnia nostettuna 10 m korkeuteen varastoi ~273 Wh. Eli aika huikeat painot saa olla edes yöllisen kulutuksen kattamiseen. Varsinkaan kun kaikkea potentiaalienergiaa ei saa talteen. Jos maaston muodot suosii, niin johonkin rinteeseen voisi tehdä raiteille vaunun, missä on painona tonneittain kiveä. Päivällä se vedetään hiljalleen vinssillä ylös, ja yöllä lasketaan alas tuottaen sähköä.

Taitaa tosin jopa paineilma-energiavarasto tulla käytännöllisemmäksi.
 
Suuressa mittakaavassahan pumppuvoimalat saavuttavat yli 70 prosentin hyötysuhteita, ja varastoivat niiden rakentamiseen käytetyn energian jopa useampisatakertaisesti.

Kemialliset akut varastoivat niiden valmistusenergian vain ~2-10 kertaa niiden käyttöiän aikana, tekniikasta riippuen. Tarkoittaa käytännössä sitä, että akuilla toimivassa kuvitteellisessa uusiutuvan energian yhteiskunnassa jatkuva kuluneiden akkujen vaihto uusiin syö valtavan määrän tuotetusta energiasta.
 

kotte

Well-known member
Mahtaakohan tuo metanointi kuitenkin tulla liian kalliiksi? Hiilidioksidin ottamien jätekaasuista, tai varsinkaan ilmasta ei ole kovin energiatehokasta.
Saattaa tuo tulla (nimittäin tuota on Suomessakin selvitetty ja kaatui aikoinaan siihen, että maakaasu on kuitenkin melko halpaa. Vetyä olisi saanut melkein ilmaiseksi, ts. polttoturpeen hinnalla (lämpökattilassa muuten poltettavasta kaasuvirrasta; vetyä tuli sivutuotteena kloorikemikaalien valmistuksesta) ja hiilidioksidia kai juuri sellutehtaan soodakattilan savukaasuista erotettuna. Tuolla on tyypillisesti lämpöäkin saatavilla niin, että vaikkapa amiinipohjainen erotusketju saisi tarvittavan lämmön. Betoni- ja etanolitehtaasta saisi myös hiilidioksidia edullisesti. Metanointi voisi kyllä tulla melkoisen edulliseksi liitettynä biokaasun upgradella vedyn avulla samassa reaktorissa (siis merkittävänä lisänä oleva hiilidioksidi muutettaisiin lisävedyllä myös metaaniksi). Tuostahan oli jo aikaisemmin puhetta. Biokaasun nykyistä laajempi tuotanto olisi perusteltua jätehuoltotarpeilla ja ravinteiden kierrätyksellä.

Vetyhän olisi muuten hyvä ratkaisu pitkäaikaisvarastointiin, paitsi että vie paljon tilaa, on monessa mielessä hankala aine ja nestevedyn teko taas vaatii paljon energiaa ja vie sekin melko paljon tilaa varastointimateriaalina energiasisältöön nähden (toki paljon vähemmän kuin akut).
 

LauriH

Member
Oikeastaan kohtuullisen suuri ~25 m^3 vesivaraajakin varastoisi tuon energiamäärän lämmitettynä nollasta sataan. Veisi tilaa alle 3 * 3 * 3 m kuution verran. Paksu eristys saisi lämmön varmaan pysymään kuukausia.

Tästä päästäänkin ajatusleikkiin liittyen hieman aiemmin linkkaamaani uutiseen. Voisiko aurinkolämpö tuollaiseen isoon varaajaan varastoituna millään olla kilpailukykyinen vaihtoehto maalämmölle? Oletetaan varaajan olevan paikassa, jossa varaajan häviötkään eivät mene hukkaan.

Talossa olisi vesikiertoinen lattialämmitys, ILP ja katto täynnä hybridipaneeleja. ILPpiä hyödynnetään lämmitykseen paneelisähköllä ja silloin kun sitä ei talvella ole tarjolla, käytetään tarvittaessa ostosähköä. Hybridipaneelien lämpö menee varaajan alaosaan ja ylijäämäsähkötuotto vastuksella varaajan yläosaan, myyntiin ei käytännössä koskaan mitään. Loppusyksyllä kun paneelisähkö ei riitä enää ilpillä pitämään taloa riittävän lämpimänä käynnistetään lattialämmitys sen rinnalle. Alkutalvesta paneelituoton hiipuessa lämmitysvastuu siirtyy kokonaan lattialämmitykselle ja varastoidulle aurinkolämmölle.

Lopputalvea kohti varastoidun lämpöenergian loppuessa ilp astuu taas mukaan kuvioihin ostosähkön turvin. Sitten kevätaurinkokin alkaa taas paistella, mikä tekee ilpin käytöstä ilmaista. Ja varaajakin alkaa pikkuhiljaa lämmetä ja sitäkin voidaan kevään ajan hyödyntää lämmitykseen yöaikaan kun paneelisähköä ei ole saatavilla ilpille.

Loppukevät, kesä ja alkusyksy meneekin sitten taas varaajaa lämmitellen ilpin huolehtiessa satunnaisista lämmitystarpeista.

Heikko kohta? Varaajan lämpö loppuu kesken juuri kesken pahimman pakkaskauden? Siinä käytellään sitten ilppiä (jotka nykyään toimivat vielä 30 asteen pakkasillakin) ja niin halutessa sähkövastusta yösähköllä. Puiden polttokaan ei tietty ole poissuljettua, mutta vaatii pienen lisäinvestoinnin.

Vahvuus: lämmitys ja lämmin käyttövesi olisi suurimman osan vuotta täysin "ilmaista" vrt maalämpöön, jossa ne aina maksavat jotain. Tai no, paneeleiden kanssa eivät maksa.

Joo, ajatukset lähti taas lentoon :)
 
Ylös