viivelinja
Member
Tästä päästäänkin ajatusleikkiin liittyen hieman aiemmin linkkaamaani uutiseen. Voisiko aurinkolämpö tuollaiseen isoon varaajaan varastoituna millään olla kilpailukykyinen vaihtoehto maalämmölle? Oletetaan varaajan olevan paikassa, jossa varaajan häviötkään eivät mene hukkaan.
Talossa olisi vesikiertoinen lattialämmitys, ILP ja katto täynnä hybridipaneeleja. ILPpiä hyödynnetään lämmitykseen paneelisähköllä ja silloin kun sitä ei talvella ole tarjolla, käytetään tarvittaessa ostosähköä. Hybridipaneelien lämpö menee varaajan alaosaan ja ylijäämäsähkötuotto vastuksella varaajan yläosaan, myyntiin ei käytännössä koskaan mitään. Loppusyksyllä kun paneelisähkö ei riitä enää ilpillä pitämään taloa riittävän lämpimänä käynnistetään lattialämmitys sen rinnalle. Alkutalvesta paneelituoton hiipuessa lämmitysvastuu siirtyy kokonaan lattialämmitykselle ja varastoidulle aurinkolämmölle.
Lopputalvea kohti varastoidun lämpöenergian loppuessa ilp astuu taas mukaan kuvioihin ostosähkön turvin. Sitten kevätaurinkokin alkaa taas paistella, mikä tekee ilpin käytöstä ilmaista. Ja varaajakin alkaa pikkuhiljaa lämmetä ja sitäkin voidaan kevään ajan hyödyntää lämmitykseen yöaikaan kun paneelisähköä ei ole saatavilla ilpille.
Loppukevät, kesä ja alkusyksy meneekin sitten taas varaajaa lämmitellen ilpin huolehtiessa satunnaisista lämmitystarpeista.
Heikko kohta? Varaajan lämpö loppuu kesken juuri kesken pahimman pakkaskauden? Siinä käytellään sitten ilppiä (jotka nykyään toimivat vielä 30 asteen pakkasillakin) ja niin halutessa sähkövastusta yösähköllä. Puiden polttokaan ei tietty ole poissuljettua, mutta vaatii pienen lisäinvestoinnin.
Vahvuus: lämmitys ja lämmin käyttövesi olisi suurimman osan vuotta täysin "ilmaista" vrt maalämpöön, jossa ne aina maksavat jotain. Tai no, paneeleiden kanssa eivät maksa.
Joo, ajatukset lähti taas lentoon
Tätähän ideaa pyöriteltiin yhdessä toisessa ketjussa "Onko termokemiallinen kierto halpa, suuri ja kestävä energiavarasto?" Osiossa Energian varastointi.
Erittäin suuressa varaajassahan on hyvin paljon tilavuutta suhteessa pinta-alaan, eli häviöt ovat pienet kapasiteettiin nähden. Joskus laskin, että 5 * 5 * 5 m, eli 125 m^3 varaaja voisi hyvinkin riittää talven yli, varastoiden jopa noin 10 MWh energiaa. Puoli metriä mineraalivillaa saavutti U-arvon, millä lämpöhäviö 100 asteen erolla ympäristöön saatiin luokkaa 1-2 kW tasolle, jos oikein muistan. Eli kovin nopeasti ei lämpö karkaa, varsinkaan jos hukan saisi talteen.
Tuonhan voisi toteuttaa myös vaikka soran tai betonin avulla, jolloin varaajan ei tarvitse olla edes vesitiivis, mutta lämpökapasiteetti huononee ainakin massayksikkö kohden, tosin sora on vettä tiheämpää. Pohjan kestävyys voi tosin olla ongelma.
Riittävän ison betonimöhkäleen voi sitten lämmittää useampaan sataan asteeseen kohtuullisilla häviöillä, mikä mahdollistaa sähkön tuoton kohtuullisella hyötysuhteella vaikkapa orgaanista rankinen kiertoa käyttämällä, mitä käytetään jo melko yleisesti pieneen sähköntuottoon. Tällainen koelaitos taisi olla Ruotsissa käytössäkin.
Viimeksi muokattu:
