Netistä poimittua linkkejä,kuvia ,juttuja

Tästä päästäänkin ajatusleikkiin liittyen hieman aiemmin linkkaamaani uutiseen. Voisiko aurinkolämpö tuollaiseen isoon varaajaan varastoituna millään olla kilpailukykyinen vaihtoehto maalämmölle? Oletetaan varaajan olevan paikassa, jossa varaajan häviötkään eivät mene hukkaan.

Talossa olisi vesikiertoinen lattialämmitys, ILP ja katto täynnä hybridipaneeleja. ILPpiä hyödynnetään lämmitykseen paneelisähköllä ja silloin kun sitä ei talvella ole tarjolla, käytetään tarvittaessa ostosähköä. Hybridipaneelien lämpö menee varaajan alaosaan ja ylijäämäsähkötuotto vastuksella varaajan yläosaan, myyntiin ei käytännössä koskaan mitään. Loppusyksyllä kun paneelisähkö ei riitä enää ilpillä pitämään taloa riittävän lämpimänä käynnistetään lattialämmitys sen rinnalle. Alkutalvesta paneelituoton hiipuessa lämmitysvastuu siirtyy kokonaan lattialämmitykselle ja varastoidulle aurinkolämmölle.

Lopputalvea kohti varastoidun lämpöenergian loppuessa ilp astuu taas mukaan kuvioihin ostosähkön turvin. Sitten kevätaurinkokin alkaa taas paistella, mikä tekee ilpin käytöstä ilmaista. Ja varaajakin alkaa pikkuhiljaa lämmetä ja sitäkin voidaan kevään ajan hyödyntää lämmitykseen yöaikaan kun paneelisähköä ei ole saatavilla ilpille.

Loppukevät, kesä ja alkusyksy meneekin sitten taas varaajaa lämmitellen ilpin huolehtiessa satunnaisista lämmitystarpeista.

Heikko kohta? Varaajan lämpö loppuu kesken juuri kesken pahimman pakkaskauden? Siinä käytellään sitten ilppiä (jotka nykyään toimivat vielä 30 asteen pakkasillakin) ja niin halutessa sähkövastusta yösähköllä. Puiden polttokaan ei tietty ole poissuljettua, mutta vaatii pienen lisäinvestoinnin.

Vahvuus: lämmitys ja lämmin käyttövesi olisi suurimman osan vuotta täysin "ilmaista" vrt maalämpöön, jossa ne aina maksavat jotain. Tai no, paneeleiden kanssa eivät maksa.

Joo, ajatukset lähti taas lentoon :)

Tätähän ideaa pyöriteltiin yhdessä toisessa ketjussa "Onko termokemiallinen kierto halpa, suuri ja kestävä energiavarasto?" Osiossa Energian varastointi.

Erittäin suuressa varaajassahan on hyvin paljon tilavuutta suhteessa pinta-alaan, eli häviöt ovat pienet kapasiteettiin nähden. Joskus laskin, että 5 * 5 * 5 m, eli 125 m^3 varaaja voisi hyvinkin riittää talven yli, varastoiden jopa noin 10 MWh energiaa. Puoli metriä mineraalivillaa saavutti U-arvon, millä lämpöhäviö 100 asteen erolla ympäristöön saatiin luokkaa 1-2 kW tasolle, jos oikein muistan. Eli kovin nopeasti ei lämpö karkaa, varsinkaan jos hukan saisi talteen.

Tuonhan voisi toteuttaa myös vaikka soran tai betonin avulla, jolloin varaajan ei tarvitse olla edes vesitiivis, mutta lämpökapasiteetti huononee ainakin massayksikkö kohden, tosin sora on vettä tiheämpää. Pohjan kestävyys voi tosin olla ongelma.

Riittävän ison betonimöhkäleen voi sitten lämmittää useampaan sataan asteeseen kohtuullisilla häviöillä, mikä mahdollistaa sähkön tuoton kohtuullisella hyötysuhteella vaikkapa orgaanista rankinen kiertoa käyttämällä, mitä käytetään jo melko yleisesti pieneen sähköntuottoon. Tällainen koelaitos taisi olla Ruotsissa käytössäkin.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Well-known member
Itse funtsaisin vaihtoehtoa, jossa ylimääräinen lämpö syötettäisiinkin riittävän syvälle poratun energiakaivon pohjalle. Syvälle syystä, että pohjavesien virtaus haluttaisiin minimoida hukkaamasta lämpöä ja lisäenergia kannattaisi keskittää mahdollisismman syvälle (missä on lämpimintä muutenkin) ja mahdollisimman pallomaisesti, jotta lämpöä varastoiva tilavuus maksimoituu sitä hukkaavaan pintaan nähden. Aluksihan häviöt ovat suuret, mutta ainakin teoriassa vähenevät ajan myötä. Keräysjärjestelyhän ei tuossa ole ideaalinen, vaan alas johtaviin putkiin pitäisi lisätä eristystä ylöosaan, jos lämpötila lopulta saadaan nousemaan pohjalla huomattavasti. Myös konvektiovirtaukset eri syvyydeltä olevien kerrosten välillä pitäisi tukahduttaa eristeillä. En osaa sanoa, onnistuisiko moinen vaikkapa pudottamalla pohjalle pyöristettyä sepeliä ja ylemmäs lekasoraa tai vastaavaa. Varmaan parempiakin eristeaineita löytyisi tarkoitusta varten.
 

LauriH

Member
Sehän on "perinteinen" ratkaisu mlp:n yhteydessä, että keräinlämpöä syötetään kaivoon kesällä kaivon lataamiseksi, kovin suosittua siitä ei ainakaan okt-käytössä ole tullut, parempi tapa on tiettävästi vain antaa kaivon latautua itsekseen kesän ajan tekemällä käyttövettä suoraan ohjaamalla paneelisähköä mlp:n ylävastukseen? Eroaisiko tuo ratkaisusi nimenoman siinä, että se porattaisiin syvemmälle?

Toisaalta, eikö tuollaiseen yli 100 kuution varaajaan voisi jo virittää keräysputket lämpöpumppua varten, jolloin siitä saatavilla oleva lämpö moninkertaistuisi siinä vaiheessa kun varaajan lämpötila laskee alemmas? Mikä tämän estäisi? Cop olisi varmasti kohdillaan keskitalvella 5-15 -asteisesta vedestä lämpöä pumpaten.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Well-known member
ehän on "perinteinen" ratkaisu mlp:n yhteydessä, että keräinlämpöä syötetään kaivoon kesällä kaivon lataamiseksi, kovin suosittua siitä ei ainakaan okt-käytössä ole tullut, parempi tapa on tiettävästi vain antaa kaivon latautua itsekseen kesän ajan tekemällä käyttövettä suoraan ohjaamalla paneelisähköä mlp:n ylävastukseen? Eroaisiko tuo ratkaisusi nimenoman siinä, että se porattaisiin syvemmälle?
Tähtään siis siihen, että jos kalliota lämmitetään tuolta syvältä riittävän suurella teholla kesäaikaan, vuosien kuluessa tuonne voisi periaatteessa muodostua "plommi", josta saa riittävän korkeassa lämpötilassa olevaa lämpöä niin, että pärjätään pelkällä siirtopumpulla ja lämpöpumppu voidaan lepuuttaa tarpeettomana. Kaikki nuo edellä kertomani valmistelut ja muutenkin suotuiset olosuhteet toki vaaditaan. Riittävän paksu kalliokerros nimittäin alkaa "lämpöpallon" laajentuessa eristää lämpögradientin madaltuessa yhä paremmin ja ennen pitkää kuin paraskin eriste. Tuossa vaiheessa puhuttaisiin pallosta, jonka säde on vähintään useita kymmeniä metrejä. Tuohan ei edes toimi, ellei varasto ole massiivinen ja varsin syvällä kalliossa aktiivisten pohjavesivirtausten alapuolella. Epäilemättä tuollainen on halvin tapa toteuttaa suuri lämpövarasto, kunhan vain kapasiteetti kasvaa riittävästi (tässä tapauksessa itsestään latauksen myötä). Käytännöllinen yläraja lämpötilalle on luokkaa sata astetta ja muutama kymmenen astetta päälle, koska paineesta riippuva maaperän veden kiehuminen saa muuten varaston tarpeettomasti purkautumaan.
 

avensi

Active member
 

maanma

energiaonnellinen
 

Savonius

Well-known member
Täytyy muistaa että kyseessä ei ole valtion virasto vaan yritys jonka tarkoituksena on tehdä bisnestä. Bisnestä kertyisi hyvin jos saisi yksinoikeuden tarkastaa paneeliasennuksien paloturvallisuuden. Sellaisen voisi saada liiottelemalla palouhkaa ja siitä lobbaamalla.
 

kotte

Well-known member
Sellaisen voisi saada liiottelemalla palouhkaa ja siitä lobbaamalla.
Ei tuossa mielestäni palouhkaa liioitella. Kyllä maailmalta on aivan riittävästi esimerkkejä aurinkopaneelijärjestelmien aiheuttamista tulipaloista. Suuritehoinen sarjaan kytkettyjä DC-paneeleita käsittävä järjestelmä on tyypillisiä verkkosähköjärjestelmiä riskialttiimpi kokonaisuus, koska jännite voi olla melko korkea, laitteisto on alttiina kosteudelle sekä sään vaihtelulle ja DC-virta on yksinkertaisesti riskialtista pitkäaikaisen valokaaren syntymiselle. Jos jokin liitos kostuu ja siihen muodostuu jännitehäviö, se kuumenee ja liittimet voivat sulaa ja hapettuman kohdalle syntyä ilmaväli ja kipinöintiä. Vaihtovirta on siinä mielessä turvallisempaa, että valokaaren säilyminen jännitteen nollakohtien ylitse on vaikeaa, elleivät johdon päät suorastaan hehku. Tasavirta sen sijaan pitää valokaaren stabiilina paljon helpommin, jolloin se pääsee polttamaan ympärillä olevia syttyviä kohteita vaihtovirtaa herkemmin.

Paneelijärjestelmän kaikkien liitosten pitäisi olla vähintään samaa ja mieluiten parempaa laatutasoa kuin verkkovirtajärjestelmiltä edellytetään.
 

Savonius

Well-known member
Verkkoon liitettävien paneelien käyttöönotto sisältää tarkastuksen sähköturvallisuuden osalta. Periaatteessa yli 60V tasavirtakohteet pitäisi tarkastuttaa.
 

Savonius

Well-known member
Motivan edustaja oli teeveessä muutama päivä sitten ( oiskohan ollut A-studio) vakuuttelemassa pörssisidonnaisen edullisuutta.

Jk. Huomioi sarkasmi
 
Viimeksi muokattu:

don

Active member
Moro

En katsellut ohjelmaa mutta luulen asian olevan näin,lupaavat että sähkö joka tuotetaan ja osa jota ei juuri silloin saa itse käytettyä sen voi käyttää jälkeenpäin eli kaikki omaan käyttöön,okei tämä on hieno asia mutta järjestelmä on ostettava heiltä ennenkuin em. asia toteutuu ja se järjestelmä asennuksineen maksaa maltaita ja sillä välirahalla mitä joku "oikean hintainen" järjestelmä maksaa maksaisi loppuelämän sähköt kevyesti.

Muistaakseni meillä on joskus joku reepulainen myyntitykki käynyt ja täytyy myöntää että osaavat kyllä puhua mistään tietämättömän asiakkaan varmaan joskus ihan kauppoihinkin.

Korjatkaa ihmeessä jos arveluni ei olekkaan oikein.
 

råtta

New member
Freebolainen kävi viime vuonna keskustelemassa heidän järjestelmästään. Saivat allekirjoittaneen niin innostumaan että tilasin avaimet käteen -järjestelmän. Tuolta näkee tarjoukset joita sain eri yrittäjiltä. Ja korkein tarjous on Freebon ja Finnwindiin lopulta päädyin. Ilmaista sähköä on tullut vasta ~300kWh. (ilmaistahan se ei ole ollut vaan about 18€/kWh)
 

avensi

Active member

Uusiutuvan energian varastointiin kehitetään uusia konsteja – tamperelaisyritys tähtää maailmalle menetelmällä, jossa ylijäämäsähkö varastoidaan hiekkaan​

Tarkoituksena on ratkaista aurinko- ja tuulivoiman hankaluus eli se, että saatavuus vaihtelee päivästä toiseen.
 

avensi

Active member
Ylös