Netistä poimittua linkkejä,kuvia ,juttuja

LauriH

Member
Olisiko tuo tulkittavissa niin, että akkujen varauskyky on vuosien saatossa tippunut sen verran, ettei se enää riitä täyteen sähköomavaraisuuteen ja hän on todennut sähköliittymän laittamisen halvemmaksi kuin akuston uusimisen?

Hauska sinänsä tuo ajatus sähkön lainaamisesta naapureilta. Miten olisi, jos naapuruston kesken olisi vain yksi yhteinen sähköliittymä ja perusmaksut jaettaisiin tasan, omilla mittareilla maksettaisiin sitten kulutuksesta. Mitenhän sähköyhtiöt moiseen suhtautuisivat?
 

avensi

Active member
Riianlahden merituulivoimahanke etenee: tavoitteena ydinvoimalan verran sähkötehoa vuonna 2030Viro ja Latvia virittelevät yhteistyötä, joka voi tuoda Itämerelle lähes 1 400 megawattia uutta tuulivoimakapasiteettia.
https://www.aamulehti.fi/a/5998c7f0-f58e-470c-a0c1-b2405edf66f4?c=1522737894164
 

jra

Member
Onkos monella käytössä Envertech EVT500 mikroinverttereitä?

Saattaa aiheuttaa EMC-häiriöitä
https://marek.tukes.fi/Tuote.aspx?nettijulkaisuId=9331&fbclid=IwAR3Ac7F8xATNGvEEmj_wwiltmfClfR7M2vr8SaTxBLTLfGsaP7Wqajp8l1U
 

rotzi

Well-known member
Edellisestä linkistä poiminta
Toimintaohjeet
Talouden toimija on vapaaehtoisesti sitoutunut lopettamaan tämän tuotteen markkinoinnin, myynnin ja muun luovuttamisen sekä ryhtymään toimenpiteisiin, joilla myymättömät tuotteet saadaan kerätyksi pois markkinoilta. Kuluttajasuojalain mukaan tuotteen saa puutteellisena (vaatimustenvastaisena) palauttaa ostopaikkaan, jotta myyjä voi korjata sen vaatimusten mukaiseksi. Ellei korjausta voida tehdä, myyjällä on oikeus antaa korvaava tuote tilalle tai viime kädessä kaupan saa purkaa. Menettelystä on kerrottu tarkemmin kuluttajansuojalaissa.

Tässä kohtaa CE on varmaan sitten China Export merkityksessä  :eek:
 

LauriH

Member
Tällaiseen törmäsin, hinnasta ei puhuta, mutta tarjousta voi kysyä. Puulla toimiva stirling-moottori siis kyseessä.
http://www.ecoconcept.fi/micro-chp/

Sähköntuotto: Max 1100 Wattia, 50 - 60 Hz, 230 vAC
Lämmöntuotto: Max 5.5 kW
Lämminvesi: Max. 65 C
Polttoaineen kulutus: 2,8 kg/h
Biohiilen tuotto: 0,5 kg/h
Päästöt: EN 303 luokka 03
Melutaso: Max 50 db
Paino: 250 kg - stirling moottorilla

BioGen-yksikön stirling moottori, joka tuottaa energian, on täysin huoltovapaa. Sinulle jää ainoastaan biohiilen poisto 10 käyttötunnin välein.
 

denzil dexter

Well-known member
Harmillisen alhaisella hyötysuhteella toimii (1.1 kW  15 kW:sta). Toki jos lämpöä tarvitsee joka tapauksessa ja sähkönkulutus on pieni, niin toimiihan tuo. Kilpailijoina olisivat lähinnä peltier (tuottaisi ehkä 500W) tai mäntähöyrykone (tuottaisi 2-6 kW).
 

LauriH

Member
Miten tuota pitäis tulkita muuten kun leipätekstissä kerrotaan näin ” Mikroturbiini tuottaa 1 – 3 kW sähkötehoa ja 15 kW lämpötehoa” ja teknisissä tiedoissa ihan muunlaisia lukemia?

Vähän vaikea sanoa, miten kannattava hankinta tuo olisi omalla kohdallani, jos lämmitys hoituu kahdella vasta-asennetulla ilpillä ja lämpötuotto menisi lämpimään käyttöveteen, johon tällä hetkellä näyttäisi kuluvan sähköä n. 8-15kWh päivässä. Sähkön peruskulutus näyttäisi näillä nollakeleillä taas asettuneen n. 1,5-2 kW:een. Onko järkee vai ei jos ostopuita joutuisi kuitenkin käyttämään?
 

maanma

energiaonnellinen
LauriH sanoi:
Miten tuota pitäis tulkita muuten kun leipätekstissä kerrotaan näin ” Mikroturbiini tuottaa 1 – 3 kW sähkötehoa ja 15 kW lämpötehoa” ja teknisissä tiedoissa ihan muunlaisia lukemia?

Vähän vaikea sanoa, miten kannattava hankinta tuo olisi omalla kohdallani, jos lämmitys hoituu kahdella vasta-asennetulla ilpillä ja lämpötuotto menisi lämpimään käyttöveteen, johon tällä hetkellä näyttäisi kuluvan sähköä n. 8-15kWh päivässä. Sähkön peruskulutus näyttäisi näillä nollakeleillä taas asettuneen n. 1,5-2 kW:een. Onko järkee vai ei jos ostopuita joutuisi kuitenkin käyttämään?
Eli voisit käyttää tunnin päivässä tai viettää suihkussa aika paljon vuorokaudesta. Edes kylpytynnyri ei taida ratkaista lämmön ylijäämää, mutta ulkouima-allas jo kenties onnistuisi.
 

denzil dexter

Well-known member
Ilman muutahan tuolla pitää olla kaverina vesikeskuslämmitys, johon lämpö talvella hukataan. Kesällä (ja keväällä ja syksyllä) sitten sähköt tehdään aurinkopaneelilla.
 

kotte

Well-known member
Artikkelista löytyy myös hintakuvaaja jonka toteutuvan myös suomen säätömarkkinoilla 10v kuluessa
Suomessa hinnan heilahtelu on jo nyt kesäisin paljon hurjempaa. Sähköenergiahan oli kuluneena kesänä pitkään käytännössä ilmaista puolesta yöstä varhaiseen aamuun. Sinällään käyrä oli voarsin samanmuotoinen kuin tämä Australian käyrä, muutokset vain olivat paljon jyrkempiä. Suomessa hiililauhde ei käy yleensä enää edes talvisin, mutta reservivoimana sitä edelleen on. Kaukolämpöyhteistuotantoa ja erityisesti kaasukombilaitoksia ajetaan talvisin artikkelissa mainitulla tyylillä (kesällä nekin pääasiassa seisovat). Hiilivoimalat eivät tahdo kestää jatkuvaa tehonvaihtelua (paljon polemiikkia aiheuttanut Fortumin pääomistaman Uniperin Datteln on erikoisesti suunniteltu nopeahkoon tehonsäätöön kuten uudet hiilivoimalat Saksassa muutenkin).

Pohjoismainen energiamarkkina eroaa radikaalisti Australian oloista ja on tavallaan vuosikymmeniä edellä syystä, että Skandinaviasta löytyy maailman mittakaavassa aivan valtavat sähkövaraston luonteiset resurssit (Norjan ja osittain Ruotsin vesivoima-altaat; jotain on sentään Suomessakin). Australian akkuvarastoja suunnittelevat sähköverkko-operaattorit eivät voi unelmoidakaan moisesta autuudesta uusiutuvan energian tukena.
 

Mekaniker

Member
maailman mittakaavassa aivan valtavat sähkövaraston luonteiset resurssit (Norjan ja osittain Ruotsin vesivoima-altaat; jotain on sentään Suomessakin). Australian akkuvarastoja suunnittelevat sähköverkko-operaattorit eivät voi unelmoidakaan moisesta autuudesta uusiutuvan energian tukena.

Herja: Sähköntuottaminen isossa mittakaavassa on haastavaa kun kuluttajat alkavat itse "valmistaa" oman sähkönsä, hiili/atomi-voimalat kun ovat hankalia säätää nopeasti eli me kuluttajat häiritsevät tuotantoa:)
Olen ollut vuosia samaa mieltä naapurin kanssa ettei sähkötuotanto ehdi muuttua niin nopeasti kun ihmisten energiasäästö-toimenpiteet edellytäisi...

Fakta meille on se että pohjolan vesivarastot (lue energia-akusto) on tae nopeatahtisesti säätyvästä sähköntuotannosta kun tuuli sekä aurinko-voima tuotanto on päivän säästä riippuvainen.
Hankalin ydin on saada ihmiset ymmärtämään ettei ole mahdollista tulevasuudessa auringonlaskun jälkeen repiä isoon varaajaan lämpöä 3x9kw vastuksien kautta samalla kun liesi paistaa illallisen ja äijät saunoo 9kW:n voimalla
Se käytäntö kertaa 250 000 taloutta niin...

Onneksi monessa taloudessa on siirrytty lämpöpumppu teknologiaan
Mutta edelleen on liesi ja kiuas kuumina iltaisin ja huomattava määrä niistä on käytössä viikoloppuisin
 

Savonius

Well-known member
Jos on tuollainen kulutus 250000 taloudessa niin se edellyttää 63A pääsulakkeita. Verkonhaltija on velvollinen toimittamaan sähköä sulakkeiden ampeerimäärän virtaa 24 tuntiavuorokaudessa. (on siinä pieni joustomahdollisuus mutta ei se mitään uskoa edellytä).
Oman kokemukseni mukaan aika vähän on tullut eteen talouksia jossa 63A pääsulakkeita olisi ollut.
 

rotzi

Well-known member
Onneksi monessa taloudessa on siirrytty lämpöpumppu teknologiaan
Ei tuokaan auta jos on valittu vilp tai pilp...ne muuttuu suorasähköisiksi juuri pahimmalla hetkellä...ainut pumpputekniikka joka suojaa piikkikulutuksilta on maalämpö tai tietysti nämä muut kuten puu / turve / öljy lämpö tjms...
 

kotte

Well-known member
Lämpöpumppu ei loppujen lopuksi ole vastaus energian kulutusjouston toteutukseen, vaikka säästävätkin huomattavasti sähköä keskimäärin. Kaikenlainen energian varastointi on, mitä tarvitaan. Vesivoima-allas on parasta tässä suhteessa, mitä ajatella saattaa. Vesivoimalaitoksiin vain tarvittaisiin lisää maksituotantotehoa ja lasku-uomia pitäisi perata. Pumppuvoimalat, paineilmavarastot, akut ja jotkut eksoottisemmat ratkaisut ovat myös mahdollisia, mutta selvästi kalliimpia. Suomessa kaukolämpöjärjestelmä olisi edullinen kulutusjoustopuskuri, eli ylimääräisellä tuulisähköllä käytetään ajottain isoja lämpöpumppuja ja ääritapauksessa jopa sähkökattiloita. Lämpö sitten varastoidaan maan alle joko syväkaivokenttään tai suuriin vesiluoliin käytettäväksi muuna aikana, kun lämpöä tarvitaan.
 
Ylös