Kotoprojekti - 200W poly prolux/Steca pr3030

Puuha

Well-known member
no sillä mppt tuotolla ei nyt tässä tapauksessa ole merkitystä kun käytössä on pwm säädin. tuon Vop jännitteen saa mitattua hivenen kuormittamalla. tätä en ole vielä tehnyt.

diodi alentaa jännitettä o,7V kun päästää sähkön oikeaan suuntaa. väärään suuntaan sähkö ei pääse tai jos pääsee sen huomaa kyllä vähän erilaisista tuloksista kun varjostaa yhteen kytkettyjä paneleita. ja kyllä nykyää lähestulkoon kaiksissa paneleissa on diodit ja ellei ole ne lisätään.

proluxien ongelma on ollut se että kennoja on tupannut paneleissa olemaan pimeinä. joten suosittelen mittauksia.

tottakai sarjaan jos mppt-säädin on tarjolla.
 

P3trik

New member
Oliko ongelma se että saavuttaa vain noin 50-60% (max 8A) tuotosta aikana jolloin aurinko on alhaalla ja jännite on aika kaukana maksimitehopisteestä - vai se että tuotto kennojen välillä vaihtelee päivittäin jota ei kuitenkaan pystynyt mittaamaan ? En ihan ymmärtänyt ongelmaa ?

Kysyn kun nyt yllä puhutaan Vop sta - pitäisikö olla Voc eli Volts Open Collector - ja mä puhun Vmp:stä eli Volteista jolla on maksimituotto.

Aiemmalla viestillä tarkoitin että jos virta tippuu jännitteen kasvaessa niin silloin esim kaapeloinnissa eli liittimissä vikaa eli häviöitä tai shunttidiodi alkaa ottamaan osan kuormasta (jos paneelissa on diodit).

http://resources.solmetric.com/get/Guide%20to%20Interpreting%20I-V%20Curves.pdf

 

Puuha

Well-known member
teoreettiset maksimit pwm säätimellä on 11A tienoolla. havaitut maksimit 9,8A. ongelma on siinä että toisen panelin tuotto on tippunut pois. esimerkkinä molempien panelien tuotto erikseen kuormittaen ladaten suoraan akkua 3,5A mutta rinnan kytkennässä tuottoa tulee 3,5A vaikka pitäisi tulla 7A. oli sitten säädin tai suoraan akkuun kytkettynä.

tämä on tapahtunut sekä säätimen että ilman säädintä lataamalla suoraan akkuja paneleilla. tänäänkin on toiminut moitetta mitä olen remontin keskellä joutanut käydä seuraamassa samalla kun tavaraa olen hakenut varastosta.

kyllä kyse oli juuri Vpm (voltage power max.) jännitteestä, pahoittelut virheestä ja tainut tulla täällä aikaisemminkin. tosin pienellä kuormalla tulos ei välttämättä ole aivan korrekti mutta vertailukelpoinen paneleiden kesken. parasta tietysti olisi jos olisi käyttöön mppt-säädin niin tulokset olisivat lähempänä totuutta. kokeilen ensin karvalakkimittausta jos ja kun seuraavan kerran tuo ominaisuus/vika ilmenee.

ei tuolla jännitten tiputtamisella esim. kuormalla ole virtaan mitään merkitystä. tätä olen myös yrittänyt.

sehän tästä tekeekin mielenkiintoiseksi että tekniikka tuntuu ja näyttää pelaavan ja syytä ei löydy tuohon.  ;D
 

P3trik

New member
En tiedä tuleko tässä mitään uutta informaatiota, mutta tällaista tulee mieleen...

Kenno lataa varmaan akkua sen mukaan mitä akku ottaa vastaan maksimissaan, pwm säädin alkaa rajoittamaan latausta asetetun latausjännitteen mukaan ennen maksimin saavuttamista. Säätimessä voi muös olla maksimivirralle rajoitus ja akun ottoteho laskee latausjännitettä lähestyttäessä ???

Testauksessa parempi kuin akku jonka kuorma muuttuu olisi esim. auton lamppu jossa kuorma on vakio. Lamppu kytketään pwm säätimen output ulostuloon, akku kytketään irti ja lukemat voi lukea suoraan pwm säätimen näytöltä (jos on näytöllinen).

Olen ymmärtänyt (onneksi ei ole kokemusta) että jos paneelin kytkee suoraan akkuun voi käsittääkseni syntyä ns. backfeed tilanne joka voi rikkoa paneelin, siksi ilman säädintä pitäisi olla (lisä)diodit ja sulake käytössä. Jos näin on päässyt käymään että akusta on ajettu virtaa paneeliin niin rinnan kytkettäessä toisen panelin sisäinen diodi voi ja pitääkin johtaa virtaa takaisinpäin jos ja kun panelien tuotossa on yhtään eroa ??? Edit: en nyt tarkoita niitä paneelin takana kytkentäpanelin sisässä olevia diodeita vaan jokaisen piielementin muodostamaa pn paria josta syntyy diodi silloin kun elementti ei tuota jännitettä.

Rinnan olevien panelien väliin ampeerimittari niin näkee hukkuuko virta toiseen paneliin. Jos kumpikin erikseen tuottaa hyvin niin silloin tämä skenario varmaan kannattaa testata.






 

sakkep

New member
Jos epäilee paneelin pätkivän, kannattaa tarkistaa kytkentäboksin juotokset.  Mulla oli yhdessä paneelissa kennoilta tulevien liuskojen juotokset huonon näköiset ja kun vähän sormella koski niin lähti irti.  Aivan kylmiä juotoksia.  Avoimen piirin jännitteen tuo ainakin antoi pihalle, kuorman kanssa en ehtinyt kokeillakaan ennen kuin havaitsin tuon.  Saattaisi kuitenkin aiheuttaa sen että välillä antaa virtaa pihalle ja välillä ei.
 

Puuha

Well-known member
P3trik sanoi:
En tiedä tuleko tässä mitään uutta informaatiota, mutta tällaista tulee mieleen...

Kenno lataa varmaan akkua sen mukaan mitä akku ottaa vastaan maksimissaan, pwm säädin alkaa rajoittamaan latausta asetetun latausjännitteen mukaan ennen maksimin saavuttamista. Säätimessä voi muös olla maksimivirralle rajoitus ja akun ottoteho laskee latausjännitettä lähestyttäessä ???

Testauksessa parempi kuin akku jonka kuorma muuttuu olisi esim. auton lamppu jossa kuorma on vakio. Lamppu kytketään pwm säätimen output ulostuloon, akku kytketään irti ja lukemat voi lukea suoraan pwm säätimen näytöltä (jos on näytöllinen).

Olen ymmärtänyt (onneksi ei ole kokemusta) että jos paneelin kytkee suoraan akkuun voi käsittääkseni syntyä ns. backfeed tilanne joka voi rikkoa paneelin, siksi ilman säädintä pitäisi olla (lisä)diodit ja sulake käytössä. Jos näin on päässyt käymään että akusta on ajettu virtaa paneeliin niin rinnan kytkettäessä toisen panelin sisäinen diodi voi ja pitääkin johtaa virtaa takaisinpäin jos ja kun panelien tuotossa on yhtään eroa ??? Edit: en nyt tarkoita niitä paneelin takana kytkentäpanelin sisässä olevia diodeita vaan jokaisen piielementin muodostamaa pn paria josta syntyy diodi silloin kun elementti ei tuota jännitettä.

Rinnan olevien panelien väliin ampeerimittari niin näkee hukkuuko virta toiseen paneliin. Jos kumpikin erikseen tuottaa hyvin niin silloin tämä skenario varmaan kannattaa testata.

eipä tuossa nyt oikein uutta tullut.

juu, tämä akujen suoraan lataaminen on sellainen jossa on tiedettävä mitä tekee ja myös pidettävä huoli että tiodit löytyvät. ilman diodeja tilanne on se että paneleiden jännitteen laskiessa akusta alkaa virtaamaan paneleille päin virta ja polttaa panelin nopeasti. yleensä sulake ei kerkeä palamaan ennen kuin panelin sisäiset langat tai kenno kärvähtää.

mittareita on vain yksi joten yhtaikaa kummankin panelin käyttäytyminen jäi toteamatta.
 

Puuha

Well-known member
sakkep sanoi:
Jos epäilee paneelin pätkivän, kannattaa tarkistaa kytkentäboksin juotokset.  Mulla oli yhdessä paneelissa kennoilta tulevien liuskojen juotokset huonon näköiset ja kun vähän sormella koski niin lähti irti.  Aivan kylmiä juotoksia.  Avoimen piirin jännitteen tuo ainakin antoi pihalle, kuorman kanssa en ehtinyt kokeillakaan ennen kuin havaitsin tuon.  Saattaisi kuitenkin aiheuttaa sen että välillä antaa virtaa pihalle ja välillä ei.

ainakaan panelin takana jakorasiassa ei ollut havaittavia kylmäjuotoksia. eikä myöskään kennojen päällisissä juotoksissa jotka näkee panelin lasin lävitse. oikeastaan ainoa paikka mistä niitä voi löytyä on kennojen taus ja sinne ei pääse tuhoamatta panelia.
 

P3trik

New member
Jos kumpikin paneeli erikseen tuottaa enemmän kuin rinnankytkettynä kaksi panelia niin virta kulkee silloin paneelista toiseen. Tämän voi todeta laittamalla yleismittarin paneleiden väliin ja mitata virtaa, tähän ei tarvita kuin yksi mittari.

Yllä oleva olettaen että liitokset on kunnossa eikä virta häivy lämpönä huonoon liitokseen tai ohueen kaapeliin.


 

Puuha

Well-known member
joopa joo, osoittaa taas tuo tietämys omat aukkonsa ja voisi tuohon ongelmaan kokeilla tarjota estodiodeja vaikkei tällaista virran antokyvyn aletumista ole nyt ollut havaittavissa.

samalla tuottopäiväkirja päivitetty vaikkei kuormaa juuri ole ollut perässä männä viikolla on silti tuottoa tullut ja akut taas täynnä.
 

Puuha

Well-known member
akkuun olisi nyt virrannut miltei 1kAh ja lukemien nollaus tuli ajankohtaiseksi tarkempien tulosten saamiseksi. akut ovat pääsääntöisesti olleet täynnä. alimmillaan akkujen lataustaso on ollut 70%.

edit: tähän mennessä keskimääräinen vuorokausikulutus on ollut n. 8A vuorokaudessa ja vielä olisi kasvamisen varaa ennen kapasiteetin loppumista. viikonloppukäyttöä ajateltaessa tällainen paketti riittää 60A kulutuksen kattamiseen kohtuu kivuttomasti. viikonloppuisin saisi siis toimimaan tv:n, pienikulutuksellisen 12V jääkaapin sekä valaistuksen puhelimien latausten ohella tietyillä varauksilla.
 

Puuha

Well-known member
ja taas mentiin perse edeltä puuhun. johan syitä tuoton heittelyyn jota aikaisemmin esiintyi alkoi löytymään. toisen panelin kaapelointi on saanut vähän lämpöä jolloin karvat ovat paikka paikoin haprastuneet poikki. tähän on siis kadonnut toisen panelin tuotto aurinkoisella säällä. muuten en olisi huomannut mutta katse kiinnittyi kaapelissa pieneen tummentumaan jota ihmettelemällä ja tarttumalla siihen kädellä murentui koko johdin 10cm matkalta.

johdotuksen ottama teho on suojannut onneksi panelia joka näyttää olevan vielä terve.

pitänee alkaa etsimään diodeja paneleiden johdotuksiin jotta saadaan toinen paneli myös taas mukaan tuottoon. näin meillä.

ehdotuksia diodeiksi?
 

Puuha

Well-known member
niin se vain on että rinnankytkennässä on paneleille myös kytkettävä diodit väliin jottei tällaista pääse käymään. no, nyt on sitten tilattuna tuolta ebayn ihmeellisestä maailmasta tällaisia: http://www.ebay.de/itm/110986510767 . tiedä sitten kuinka soveltuvat ja onko näistä apua mutta toivossa on hyvä elää. tuloksethan selviävät kun sattuvat tippumaan postilaatikkoon ja pääse kiinnittämään systeemiin niin että myös toinen paneli saadaan myös peliin mukaan.

nyt on akut puolella latauksella joten iloissaan voi lähteä ensi viikoksi töihin kun on ainakin tilaa akustossa tuotoille.

mutta vielä muistuksena jokaiselle että paneleita rinnankytkettäessä on diodit hyvä laittaa väliin.
 

Puuha

Well-known member
parempi tehoisen panelin virta pyrkii menemään huonompi tehoisen paneliin päin. tästä johtuu että kaapelit ovat ottaneet itseensä. mikäli ne eivät olisi ottaaneet olisi kyseinen teho mennyt kokonaisuutena paneliin tehden siellä omia tuhojaan tuhoten heikoimmat kennot. lopputuloksena on se että heikoin kenno saa toisesta panelista tulevan virran ansiosta "lämpöhalvauksen" tuhoutuen lämpöön.

p3trik oli oikeassa viestissä numerossa 19 epäillessään että virta alkaa kulkemaan takaisin rinnalle asennettuun paneliin.

aurinkopanelissahan on olemassa omat diodit mutta ne ovat kennosarjojen rinnan kytkennöille juuri samasta syystä. en tiedä miten sen pukisin sanoiksi ja ehkä joku jolla on sana paremmin hallussa voisi kiteyttää syyt.

mutta joo, nyt tämä on kuitenkin opittu kantapäänkautta ja myös onnea matkassa ettei panelit ottaneet itseensä.
 

Puuha

Well-known member
eilen tuli diodit ja kolvailin ne illalla sitten tuonne johtoihin kiinni. seitsämältä aamulla kävin sitten tutkimassa mistä savuaa mutta eipä savunnutkaan vaan homma näytti toimivan jopa niinkin hyvin että paneleiden vielä ollessa vastakkaisessa suunnassa aurinkoon nähden täysin varjossa tuottoa tuli 0,7A. aikaisemmin samanlaisessa tilanteessa tuottoa on tullut 0,2-0,4A kello kymmeneen saakkaa.

tämä nyt viittaa siihen että toisen panelin tuotto on ollut vajavaista jo pitkään.
 

Puuha

Well-known member
kylläpä kyllä. vajaata on tuotanto ollut jo pitkään. eilen kun kerkesin seuraamaan virtoja parhaillaan paneleiden tuotto oli 10,2A.

diodi lämpenee aika kovasti ja pitänee siihen jostain kaivella pikkuinen jäähdytyssiili edes hivenen johtamaan kadodin kautta lämpöä pois. tästä pohjalta voisin väittää että http://www.datasheetcatalog.org/datasheet/irf/32ctq030.pdf tyyppiset diodit olisivat jäähdytyksen kannalta parhaita sillä niihin voidaa liittää siilet pitämään lämpöjä kurissa.
 

Wussy

Member
Puuha sanoi:
parempi tehoisen panelin virta pyrkii menemään huonompi tehoisen paneliin päin. tästä johtuu että kaapelit ovat ottaneet itseensä. mikäli ne eivät olisi ottaaneet olisi kyseinen teho mennyt kokonaisuutena paneliin tehden siellä omia tuhojaan tuhoten heikoimmat kennot. lopputuloksena on se että heikoin kenno saa toisesta panelista tulevan virran ansiosta "lämpöhalvauksen" tuhoutuen lämpöön.

p3trik oli oikeassa viestissä numerossa 19 epäillessään että virta alkaa kulkemaan takaisin rinnalle asennettuun paneliin.

aurinkopanelissahan on olemassa omat diodit mutta ne ovat kennosarjojen rinnan kytkennöille juuri samasta syystä. en tiedä miten sen pukisin sanoiksi ja ehkä joku jolla on sana paremmin hallussa voisi kiteyttää syyt.

mutta joo, nyt tämä on kuitenkin opittu kantapäänkautta ja myös onnea matkassa ettei panelit ottaneet itseensä.

Nyt en ymmärrä syytä? Kosteus kotelossa, viallinen paneelin oma diodi vai mikä väntäkäähän rautalangasta..
Eli sen minkä ymmärsin niin varjostus rinnan kytketyssä paneelissa tai paneeli toisen sivun seinässä tekisi saman ilmiön?
 

Puuha

Well-known member
syy on sama kuin panelin omilla bypass diodeissa ja niiden käytössä. kun panelin sisällä sarjaankytketyt kennot eroitetaan toisistaan diodilla rinnankytkennässä. tällöin heikoin kennosarja ohitetaan diodilla jos sarjassa jännite laskee muita sarjoja  alemmas.

rinnankytkettäviä paneleita tulisi miettiä yksittäisinä kennosarjoina jotta toiminta avautuu. toki pitää olla jo ennalta tiedossa bypass diodien merkitys ja kytkentä. panelit vaativat aina diodin väliin kun kytketään rinnan jos toimivuus ja elinkaari halutaan taata.

kyllä, silloin myös ilmiö voi tulla esille jos panelit ovat eri ilmansuuntiin tai asennoissa. sähkö kulkee aina pienempään positiiviseen varaukseen päin jolloin varjossa oleva paneli on aina vähemmän positiivinen suhteessa auringossa olevaan paneliin tai akkuun. ensisijaisesti auringossa oleva panelin tuotto kulkee varjossa olevaan paneliin päin aiheuttaen siinä lämpiämistä ja hukaten saatua tehoa ilman diodia.

paneleiden sarjaankytkennässä erillisiä diodeja ei tarvita sillä silloin paneleiden omat bypass diodit hoitavat homman kotiin.
 

Puuha

Well-known member
ihmeellisiä ja mukavia vaikutuksia tuollaisella diodilla. nyt kun tilannetta on seurannut on latausvirrat olleet aurinkoisella kelillä 7,5-8,5A paikkeilla n. 4 tuntia vuorokaudessa ja havaitut huiput 10,1A kun sopiva heijastus syntyy kosteasta maasta. eli homma toimii ja tuo vajaan euron maksanut diodi on jo maksanut itsensä takaisin. tosin se lämpenee aika kovasti joten vanhasta tietokoneesta näytönohjaimen passiivisiili pääsi uusiokäyttöön ja taas diodiin pystyy koskemaan ilman paksuja hansikkaita.

nyt akustossa on kiinni invertteri jolla pyöritetään uima-altaan pumppua kellokykimen kautta 9 tuntia vuorokaudessa, mikäli on heikkoa säätä tiedossa niin olen repinyt johdon irti vaikka näyttää ettei ainakaan vielä 3 päivän pilvinen sää saa laskemaan akuston lataustilaa alle 12,3V. käytännössä tarkoittaa n. 70% latausta akustossa.

no viikkokirjaa taas päivitelty.
 

Puuha

Well-known member
ja diodi paukahti viime viikon aikana jäähdytyksen puutteeseen.  muuten homma on pelannut varsin mainiosti.aikaa kun tulee täytyy tehdä vähän johdotuksiin muutoksia säätimelle ja tehdä vähän erilainen diodin kytkentä kahdella diodilla sekä rakentaa kunnollinen jäähdytys diodeille.
 
Ylös