Keräimet puun kaveriksi

[Koera]

Miten/minne olette muuten laitelleet lämpötila-antureita? Ilmeisesti yksi tulee heti paneelien jälkeen kiertosuuntaan katsottuna. Kolme oli mulla tilauksessa, miten ne kannataisi laittaa? Säädin on DeltaSol BX.

Mulla on yksi keräimestä lähtevän putken sisällä, toinen varaajan alalämpömittarin taskussa, kolmas ylälämpömittarin taskussa ja tulo ja menoputkessa Grundfoss anturit (toisessa lämpö/virtaus ja toisessa lämpö/paine). Jouduin laittamaan sen tyhjiöputkitoiminnon päälle koska keräinanturi ei ole tarpeeksi "keräimessä". Siitä oli unohtunut anturitasku pois, joten jouduin tekemään nelihaarasen t-kappaleen mihin tuli sitten anturitasku. Mulla on kanssa toi BX, siihen taitaa saada 6 lämpötietoa jos tarvitsee. Ei meinaa tottua millään tuohon diginäyttöön kun on tottunut noita viisareita tuijottelemaan, viisareissa ei niinkään katso lukemia vaan että mihin suuntaan se viisari osoittaa.

 

[APuuVa]

Siinä AKVATERMissa on kolme 2" reikää noin 20-30 cm korkeudella pohjasta. Niiden päällä taas noin 30 cm ylempänä on 200 mm tarkastusluukku. Ajattelin ensin valmistella lattialla 2 kierrosta 18 mm pehmeää kieppikuparia ehkä 130 cm halkaisijalle. Sitten reunimmainen 2" tulppa auki, kieppi varaajan alle (täytyy kiertää jalkojen ohi), putken päähän naru kiinni, putken pää 2" reiästä sisään, tarkastusluukusta koukaten naru ulos, lattialla kieppiä pyöritellen ujuttaa putkea varaajaan tarvittaessa narulla ja kädellä ohjaillen, kun putki on sisässä, kääntää tarkastusluukun kautta käsin pää tulemaan toisesta 2" reiästä ulos. Tulppien tilalle tai tulpista modaten läpiviennit putkille. Nyt kun miettii, voisi olla hyvä tehdä putken päihin valmiiksi sopivat taivutukset ja 15 cm päätä, että tulis kohtisuoraan ulos. Mielessä se on äkkiä tehty, saa nähdä sitten paneeko todellisuus hanttiin.

Niistä anturitaskuista. En ole semmoisia ikinä nähnyt, mutta saksasta pitäisi tulla paneelipäätyyn putkeen tasku. Millaisia ne varaajan taskut on? Vai meinaako Koera niitä eristeen syvennyksiä läpivientien kohdalla?

 

[rotzi]

Joo, kyllä se kv esilämmitys kieppi tulee varaajaan sisälle, siis vesitilaan  ;D. 3000L varaajan vesitilan halkaisija on noin 1.5m. Meininki oli, että kylmä laskeutuisi ulkoreunaa myöten ja lämmin nousisi keskellä ylös (eli sen halkaisijaltaan 60-70 cm ja korkeudeltaan noin 1m aurinkokiepin lämmittämänä).

Ylimääräisiä liityntöjä ei juuri ole, alhaalla on kolme 2" reikää ja sitten tarkastusluukku niiden yläpuolella noin 200 mm (http://www.akvaterm.fi/fin/Lamminvesivaraajat/AKVA.8.html, suunnilleen). Eli jos ylhäälle haluaa levarin liitäntää, pitää varmaankin haaroittaa pannun yläputkea ja sitten tietysti lisätä venttiileitä, jotta voi vaihtaa pannu/paneelit välillä.

Miten/minne olette muuten laitelleet lämpötila-antureita? Ilmeisesti yksi tulee heti paneelien jälkeen kiertosuuntaan katsottuna. Kolme oli mulla tilauksessa, miten ne kannataisi laittaa? Säädin on DeltaSol BX.

Kuulostaa aika haastavilta nuo sun kierukka-asennukset...
Levarille tarvitaan kylmä lähtö pohjalta ja kuumatulo sitten vähä ylemmä...ei siis varaajan katolle koska se sekottaa kerrostumat jos katolla on jo kuumaa...eli vaikka johonki puolivälin alapuolelle, tai sitten tuosta laipasta sisään ja "pakoputki" ylöspäin.
Anturioita tarvitaan varaajan siihen paikkeille mistä paluu aurinkolevarille (tuohon se kumminkin menee ), itse laitoin tuohon 200mm anturitaskun samaan reikään josta lähtee levarille, tais olla 25mm jenga, T-haaralla siis, eli ohjain tietää justiinsa mitä on tankissa tarjolla.

http://www.ebay.com/itm/110549048160?ssPageName=STRK:MESINDXX:IT&_trksid=p3984.m1436.l2648
http://www.energiakauppa.com/shop/article_1090/anturitasku-TH-200.html?sessid=9y2lblarq2MOjh9E8iaYpH3uv3y8UsJOcbRthbvfqx9b8Zq5cajaLem7p3fGKqEO&shop_param=cid%3D35%26aid%3D1090%26

 

[Pähkäilijä]

esimerkiksi juuri nyt on varaajan katossa 47,5c, yläkierukkalaipan kohdalla 36c ja kiertoon lähtee 36c joten turha karvahattu jää varaajaan...

Miten sait mittailtua noin monelta korkeudelta ja tarkasti , mitä viestisi liitteen kuvassa on?

kuvat on olevinaan käsin tehtyjä lämpötilakäyriä varaajan lämpötiloista. Täällä on 8 mittauspistettä varaajassa, joskus kunhan eestyy niin sitten 9 eli 20 sentin välein (saa nähdä eestyykö milloinkaan), muutamasta kohdasta varaajaa olen kaivanut reijän eristyksestä läpi että olen saanut 1-wire anturin sinne laitettua varaajan kyljeen  (4 kpl) ja sitten noissa varaajan ulokkeissa olen käyttänyt ihan normaaleja paistolämpömittareita, niissä on oma hienoinen ongelma saada parin sentin matkalle päästä kunnon kontakti ja siksi lämpötilat heittelee muutaman asteen sinne tänne, kuten vaikka tänään kun testasin 72c termarilla kauankos menee eka kierroksen lämmittämiseen.

Tuossa eka kuvassa on ylimmäinen kierukkalaippa josta noilla parin euron mittareilla näkee missä kohtaa varaus on menossa ja riittääkö lämmintä vettä emännälle suihkutteluun

Toisessa kuvassa on varaajan käyttäytyminen ja miten siinä lämmin vesi kerrostuu, tai kiertää kun ylhäälle työnnetään kuumaa ja alhaalta otetaan kylmää niin varaajan vesi pyörähtää siinä ympäri. Noista väreistä

Musta = varaajan katto
Harmaa = yläkierukkalaipan yläreuna
Ruskea =  -"-  alareuna
Punanen - alareunasta 20 cm alemmas, eli kesäaikaan ei tässä kohtaa enää tarvitsisi lämpötilojen noustakaan, tästä ylöspäin on vettä noin 1 m3. Jos varaajassa on vaikka 30c vettä ja sen yrität saada 50c, tarvitaan tuon kierukkalaipan alareunan tasolle lämmittämiseen sitten 1.2 (kwh/c/m3) x 0.66 (m3) x 20(c) 13.2 kWh verran energiaa jolloin suihkuvedet kyllä saa reilusti useampikin.

Mutta millaiset termarit aurinkolämpövehkeissä on, jotain 50c aukenemaa voinee kesäaikaan käyttää hyvin ja silloin 3 m3 varaajakin lämpenee 30c->50c 72 kWh energiamäärällä. Jos kesäaikaan tarvitaan vain suihkuun vettä (joskus Motivan sivuilla oli 3 kWh keskiarvo käyttäjää kohden) lämpenee suurikin varaaja matalalla pyynnillä hyvin. Pelivara on parempi suuressa massassa, hyötysuhde kuitenkin romahtaa jos 500 litran varaajaa yritetään saada 100c paikkeille verrattuna suuremman varaajan matalampaan lämpötilaan.

Mutta jos varaaja-kattila alayhteeseen laittaa T liittimen samoin kun kattila-varaaja yläyhteeseen ja näiden väliin laittaa levarin niin kiertääkö silloin vesi myös levarinkin kautta kun aurinko ei levaria lämmitä? Eli kytkennät ennen kattilan termaria/ latauspumppua. Joku viisaampi kertonee. Tuossa kohtaa muutaman kW tehoinen levari kyllä toiminee vapaakierrollakin jos sisään tulee vaikka 30c vettä varaajasta?

 

[rotzi]

Ei levarin "kuumaa" päätä yläyhteeseen ja alhaalla tais olla vapaana "kylmiä" reikiä...

 

[pökö]

Mielessä se on äkkiä tehty, saa nähdä sitten paneeko todellisuus hanttiin.

Panee se hanttiin ;D. Sun on myös jotenkin kannateltava se putki tankin sisässä, muuten se on yhdessä mytyssä pohjalla, läpiviennit ei tuota lenkkiä kannattele minuuttia kauempaa.

 

[APuuVa]

Ei levarin "kuumaa" päätä yläyhteeseen ja alhaalla tais olla vapaana "kylmiä" reikiä...

eikös tällöin kerrostuminen ole mennyttä? Isossa varaajassa vannoisin kerrostumisen nimeen, muuten tarvittaisiin paljon enempi paneeleita.

taisin ymmärtään rotzin "ei yläyhteeseen" väärin. Siis varmaankin niin, että ei varaajan katolla olevaan yhteeseen, mutta esim. pannulta tulevaan voisi haaroittaa.

 

[APuuVa]

Mielessä se on äkkiä tehty, saa nähdä sitten paneeko todellisuus hanttiin.

Panee se hanttiin ;D. Sun on myös jotenkin kannateltava se putki tankin sisässä, muuten se on yhdessä mytyssä pohjalla, läpiviennit ei tuota lenkkiä kannattele minuuttia kauempaa.

Ne pari kieppiä voisivat levätä pohjalla, tai sitten yksi kierros lepäisi, ja lisätä omasuunnittelu kiinnikkeitä kierrosten väliin sitä mukaan, kun putki pyttyyn etenee. Näitä "yhdellä kädellä asennettavia" kiinnikkeitä tulee kumminkin aurinkokierukkaan.

 

[Pähkäilijä]

eikös tällöin kerrostuminen ole mennyttä? Isossa varaajassa vannoisin kerrostumisen nimeen, muuten tarvittaisiin paljon enempi paneeleita.

Jos ylös työnnetään kuumaa ja alhaalta otetaan tilalle kylmää niin eikös se tee kerrostumista kuten puukattilakin?

Varaajan päällähän on keskellä kattoa 1 reikä mutta taitaa olla vain 1/4" muistaakseen joten vapaakierrolle siinä tulee pullonkaula, pumpulla kyllä toimii.

 

[jiihuima]

Ei levarin "kuumaa" päätä yläyhteeseen ja alhaalla tais olla vapaana "kylmiä" reikiä...

Komppaan tätä, ei levaria yläyhteeseen.

Jaa, mistäkö tiiän... mulla ei oo varaajassa yhtään väliyhdettä, kaikki vähät ala / ylänurkissa. Pakko hitsata varaajan kylkeen vielä yks natsa. Luin tästä kerrostumien sekoittumisesta kyllä, mutta pakko oli saada ite kokeilla  ;D

 

[sam123]

Kun lukee tätä kuparihässäkkää niin edelleen parhaan panos-tuotos suhteeseen päästään käyttämällä nykyistä kattilakiertoa ja laittamalla siihen levari. Pikkuvaraaja sitten tuvan puolelle. Aivan turha tehdä tästä mitään rakettitiedettä.

Esilämmityskierukka maksaa 350-400€ kaupassa. Ei koskaan hauku hintaansa takaisin vs. pikkusähkövaraajan sähkönkulutukseen, joka tarvitaan kuitenkin. Jos kuparit on hankittu niin ei kai se ole näppärälle mihelle mikään homma tehdä luukusta sisäänmenevää kierukkaa.

Arimaxin kattila ohitukseen ja sulkuventtiiileistä vaikka vaijeri luukkuun että muistaa avata jos se pelottaa.

 

[sam123]

http://www.instructables.com/id/How-to-Bend-Copper-Pipe-and-Tubing-without-Crushin/?lang=pt

Videoita

http://m.youtube.com/results?q=how%20to%20bend%20copper%20tubing&sm=1

 

[Pähkäilijä]

Joo juu jaa, tosiaan keväisin ja syksyisin varaajan yläpäähän menee turhan haaleeta kennoilta, mutta kesäisin riittävän lämmintä kun pelkkä lämmin käyttövesi tarvitaan.

 

[sam123]

Joo juu jaa, tosiaan keväisin ja syksyisin varaajan yläpäähän menee turhan haaleeta kennoilta, mutta kesäisin riittävän lämmintä kun pelkkä lämmin käyttövesi tarvitaan.

Eikä mene, sitä varten se säädin käynnistää pumpun vasta kun keräinten lämpötila nousee tarpeeksi. Vähän tietty kannattaa tsiikailla sääennusteita, ettei lämmitä tulikuumaksi varaajaa just aurinkoisen päivän aamuna.

Juuri tämän takia yritän ehdotella lattialämmityksen varaajapaluuseen levaria niin saisi aina lämpöä talteen, mutta eihän se nyt mene jakeluun  ;D

 

[rotzi]

Ei levarin "kuumaa" päätä yläyhteeseen ja alhaalla tais olla vapaana "kylmiä" reikiä...

eikös tällöin kerrostuminen ole mennyttä? Isossa varaajassa vannoisin kerrostumisen nimeen, muuten tarvittaisiin paljon enempi paneeleita.

taisin ymmärtään rotzin "ei yläyhteeseen" väärin. Siis varmaankin niin, että ei varaajan katolla olevaan yhteeseen, mutta esim. pannulta tulevaan voisi haaroittaa.

Ei ny tiedä menikö käsitykset kuinka, mutta laitetaan kuva...
Arimaxlämmitys on luonteeltaan ihan eri kuin Aurinkolämmitys, todnäk sulla on terminenlatausventtiili kattilassa joka hoitaa sen niin että kattilasta tulee jotain 80C tavaraa varaajaan yläpäähän (olkoon yläpää vaikka 45C) vaikka pohjalta kattilaan lähtis 25C tavaraa.
Aurinkolämmitys taas on luonteeltaan semmonen että eniten talteen saa mitä viileempää se tekee, eli aurinkopumppu lähtis päälle edellisessä tilanteessa kun katolla on ~32C ja sitten alhaalla varaajalle saapuu luokkaa 30C tavaraa....varmaankin ymmärrät että jos tuon nyt tuuppaat varaajan yläosaan (katolle tai kattilahaaraan) niin yläkuumat varaajasta (45C) alkaa siirtymään alaspäin pumpun voimalla ja hetkenpäästä ei hanoista saisikaan enää sitä 45C tavaraa ja varaajasta on kohtpuoliin se 25-45C kerrostuma hävinnyt. Jos taas tuot sen aurinkokuuman vaikka siihen 700mm korkeuteen niin siinä on luokkaa 33C tavaraa jolloin se aurinko jää niille asemille mihin tulikin ja varaajan yläpäähän jää edelleen se kuuma 45C tavara. No homma jatkuu ja energiaa tulee ja alapää rupee kuumenemaan siihen 35C:een ja katolta tulee luokkaa 40-45C edelleen siihen 700mm korkeuteen...mutta se lähtee kohti yläpäätä kun tulee varaajan sisään ja jää sitten siihen kun samanlämpöisiä kavereita löytyy. Eli alapäätä ladataan (=kylminta= eniten saantoa) ja sitten siirretään sinne yläpäähän jos sitä tavaraa vaan tulee sieltä taivaalta, mutta jos se alkokin satamaan klo12 päivällä, niin nou hätä meillä on edellen se 45C siellä katolla...sitä ei olla sekotettu mihinkään. Tämä tapahtuu kierukalla ja levarilla samalla periaatteella mutta levarilla tehokkaammin.

Niin tuo "ala" kuva kertoo sen että mulla on levarille lähdön ja paluun korkeusero 400mm ja siinä näkyy anturitaskut niissä putkissa, periaatteessa lattiapaluu tulee siihen noiden väissä olevaan putkeen, paitsi että kuvan otto hetkellä siihen ei tuu mitään vaan mittari näyttää alapään lämpötilaa luokkaa 35C

Sitten nuo pari käyrää näyttää kuin homma on edennyt tänään, alapäässä oli aamulla 20C ja illalla 40C, ylhäällä aamulla 25C ja illalla 42C...eli varaaja on latautunut kokonaan 40C huiteille...nuo notkahdukset tuossa välissä on "kulutusta" kun lattiapaluuta on välillä toimitettu "kuumennettavaksi".

 

[APuuVa]

Joo, noinhan se lämpö haluaa kulkea. Se pannun ylähaara on tosiaan liian korkealla, liki samalla korkeudella kuin kv-kierukka.

Vähän pitää puolustaa välillä kuparia. Askartelin oheisen kuvan, jotta se kierukkasysteemi avautuisi paremmin. Lähtöjä en siihen piirtänyt ettei mene liian sekavaksi. Aurinkokierukan päältä olisi tietysti helpointa saada putki tulevaan tarkastusluukkuun sellaisella rosteri kurttuputkella. Onko kellekään jäänyt ylimääräistä puolen metrin pätkää?

 

[Pähkäilijä]

Joo juu jaa, tosiaan keväisin ja syksyisin varaajan yläpäähän menee turhan haaleeta kennoilta, mutta kesäisin riittävän lämmintä kun pelkkä lämmin käyttövesi tarvitaan.

Eikä mene, sitä varten se säädin käynnistää pumpun vasta kun keräinten lämpötila nousee tarpeeksi. Vähän tietty kannattaa tsiikailla sääennusteita, ettei lämmitä tulikuumaksi varaajaa just aurinkoisen päivän aamuna.

Juuri tämän takia yritän ehdotella lattialämmityksen varaajapaluuseen levaria niin saisi aina lämpöä talteen, mutta eihän se nyt mene jakeluun  ;D

vilpitön kiitos kuitenkin kun yrität meitä tyhmiä valistaa  :-[

Jos näillä keleillä säädin vedetään vaikka 80 asteeseen ei aurinkolämmityksen pumppu innostu pyörähtämään (pitäs olla aurinkosähköä ja vastus  : ) joten varaajan alaosaan saa lämpöä helpommin talteen kun sinne hyvi nopeasti muotoutuu haalean veden alue lämmityskierron paluusta. Mutta kuukauden päästä on realististä saada esimerkiksi 12 kWh päivälle tuottoa eikä lämmityskiertoon enää tarvita mitään, silloin 12 kWh:lla lämpenee 3 m3 varaaja ~3.3c kun sitä pohjalta lämmitetään. Onhan se pieni apu käyttöveden esilämmitykseen.

Täällä 3000 litran varaaja asettuu yleensä 30c paikkeille ja 45c vesi kierukan ympärillä riittää lämpimään suihkuun. Jos 12 kWh määrällä lämmitetään vettä varaajan yläosaan tulee sinne ~666 litraa 45 asteista vettä joka yltää 3000 litran akvassa yläkierukan alapuolelle ja riittää käyttöveden lämmitykseen eikä vain esilämmitykseksi.

Suurta varaajaa ei tarvia tulikuumaksi onneksi muutenkaan lämmittää jos auringosta on jotain odotettavissa. Täällä kesäaikaan ei tuota varaajaa tullut kait kertaakaan lämmitettyä yläkolmannesta enempää ja kesäisin on haalempi termarikin käytössä joten pelivaraa on parikin kuutioa jos aurinkoa enemmän on tarjolla. Yleensä riittää kun katsoo kattilan painemittaria niin perstuntumalla tietää mikä on varaajan tila ja onkos lämmitystarvetta.

Auringon tuotto ja patteriverkon kulutus eivät kovin pitkää aikaa vuodesta käsi kädessä kulje.

http://www.y-energia.com/aurinkolampo/seuranta/Lappeenranta/taustatiedot/taustatiedot.html

 

[rotzi]

vilpitön kiitos kuitenkin kun yrität meitä tyhmiä valistaa  :-[

Turha kainostella kyllä sinä oikeassa olet, sinne katolle jos levarin kuumapää laitetaan menemään niin semmoisia aamuja ei ole oikeastaan yhtään vuodessa jotta se levarista tuleva olisi sinne mennessään kuumempaa kuin siellä jo olemassa oleva vesi on jos talossa on hiukankin kulutusta esmes lattiat ja kuuma käyttövesi, eli se varaajan katolle ohjattu alkaisi aamusta sekottamaan kerrostumia. Aurinkosysteemien käynnistymiset on yleensä ja aina varaajan pohjan lämpötilaan perustuvia, jos sen laittais yläpää ehtoiseksi jäisi runsaasti saantoja saamatta.

Tänään tupsahti tulemaan enemmänkuin 12kWh 10m2 keräimistä...ja huomista varten pohja on taas luokkaa 25C, eli hyvää huomista odotellen 

 

[sam123]

Tässähän ruvetaan pääsemään konsensukseen, eli:
- ei kannata lämmittää varaajaa 90 asteiseksi, jos meinaa saada aurinkoa talteen
- pikku sähkövaraaja priimaukseen
- levari sinne lattian rajaan ja annetaan fysiikan hoitaa lämpimän veden kerrostumisen ilman KV-pumppua, kun kv-pumppu käynnistyy niin 5W riittää kuristettuna ettei sotketa kerrostumia

Tottakai homma paranisi kertaluokkaa, jos varaajaan saisi yhteitä eri korkeuksille. Kaksikin riittäisi.

Solarsyphon käyttää tätä lämmönnousua hyväkseen, joten malli kyllä toimii.

http://www.willis-renewables.com/how-it-works.htm


edit: vanha linkki kuinka lämpö nousee http://cms.uni-kassel.de/unicms/uploads/media/Bahy_Janne.pdf

Ja tässä seuranta, jossa levari ilman pumppua sijoitettuna varaajan alareunaan. http://aleph1.co.uk/munin/wookware.org/control.wookware.org.html

 

[Pähkäilijä]

edit: vanha linkki kuinka lämpö nousee http://cms.uni-kassel.de/unicms/uploads/media/Bahy_Janne.pdf

varaajien latauksesta ja purusta lämpökameravideo

https://www.youtube.com/watch?v=Ttj-t6q5czk