Exmork ja muut halvat lämmityssäätimet

[antero]

Odotetaan nyt tuloksia säätimistä.

Antero

 

[Puuha]

ei tuotoissa mitään kovin merkittävää eroa ole vuositasolla mutta kertautuu kuitenkin jonkinmoiseksi potiksi myllyn elinkaaren aikana.

mekaaninen tappokytkin on jokatapauksessa oltava myllylle+ konkat+ vastus. myrskysuojauksesta kun huolehtii furling ja oikein mitotettu vastus pitää sitten siittä huolen ettei genu pääse palamaan kovimmillakaan tehoilla.

äkkiä menee lähemmäs 300 euroa kamppeisiin jos uutena ostaa.

 

[possu]

Näin maallikkona olen miettinet, että kuinkahan paljon näistä säätimistä ja invertereitä on todellista hyötyä , silloin kun on tarkoituksena  pelkästään lämmittää vettä? Vieväthän nekin osan energiasta. Mitäpä jos myllyn ja varaajan välissä on myllyn käyntiin lähtöä avittamassa pelkästään täällä mainittu  konkka . Eikös sitä voisi testata siten ,että mittaisi kuinka paljon samoissa tuuliolosuhteissa sama mylly ehtii lämmittää varaajaa tietyssä ajassa inverterin ja säätimen kanssa tai pelkästään konkalla ? Etunahan näissä yksinkertaisissa ratkaisuissa on se, että on vähemmän osia, jotka voivat mennä rikki. Toisaalta myrskysuojaus kärsii.Mikäli mittauksissa ei todeta olennaista eroa, voisi harkita olisiko taloudellisempaa laittaa rahat isompaan myllyyn kuin hankkia enemmän tai vähemmän kalliita säätimiä ja inverterejä.

Kolme konkkaa ja kolme lämmitysvastusta toimii aivan mainiosti.  Ja on halpa.  Siihen sitten myrskysuojaukseksi jonkinlainen systeemi joka oikosulkee generaattorin kun jännite kasvaa liikaa.


Tosi helppoa olisi tehdä sellainen jos on käytössä jännitelähde sen avaamiseksi uudelleen automaattisesti.

Puuha, pelkkä furling ei välttämättä ollenkaan riitä myrskysuojaukseksi, osa tuulivoimaloista on sellaisia, että ne täydestä furlingista huolimatta hakeutuvat tuuleen kun tuulee tarpeeksi kovaa, etenkin jos kuorma katoaa.  Ja silloin käy tosi huonosti.  Automaattinen tappokytkin pitää olla!


Jos sitten ajatellaan tehoja:

2KW voimala antaa siis noin 2KW.  Jos siihen kytketään verkkoinvertteri ja ilmalämpöpumppu saadaan säästä riippuen noin 6 KW ulos.
Eli siis enemmän kuin 5KW voimalasta ilman näitä. Ja siihen pitäisi kuitenkin kehittää jostain se säädin.

Mikäli taloudessa jo on joko ilma- tai maalämpöpumppu, niin sitä voidaan tietysti käyttää, mutta silloin tarvitaan esimerkiksi verkkoinvertteri, joka tuollaiselle 2KW myllylle maksanee uutena vähän yli tonnin, jos sen ostaa jostain muualta kuin täältä.  Ja sitten sille sopiva säädin, noin 300-500 euroa.

Ja sitten saataisiin 6-8 KW lämmitystehoa lämmitettäessä ja muulloin 2KW sähköä, jos siis tuulee.

Siis jos talossa on joko ilma-tai maalämpöpumppu, kannattaa ilman muuta hankkia verkkoinvertteri, tai jos ei ole, niin ajella parilla 2KW myllyllä ja konkkasäätimillä.

Summat ovat noin suunnilleen, mutta antavat selvän kuvan siitä, että pelkkään lämmityssäätimeen ei mitenkään kannata investoida yli tuhatta euroa.  Ei mitenkään, siis.

2KW voimala maksaa noin 600 US$, 5KW noin 2100 US$ kiinassa. Siihen sitten lisäksi masto, joka on 5KW myllylle ainakin 2-3 kertaa kalliimpi kuin 2KW myllylle.  En osaa sanoa hintaa kun itse käytän 2KW myllyissä kummassakin kyllästettyä entistä pitkää sähköpylvästä (0 euroa) harustettuna ja sen jatkona joitakin metrejä paksua teräsputkea (0 euroa).  Ja kauhea kasa kaikkea muuta, vaijerilukkoja, kiristimiä, maa-ankkureita, johtoja yms. tarvitaan myös.

 

[antero]

Puuhalle ym;

Tuon tappokytkimen käytöstä, joka on nyt käsitetty, että kytketään voimalan kaikki vaiheet yhteen laakista.

Kuvaava esimerkki; esim jo 2kw Exmork voimalassa on siipien halkaisija 3,8-3,9m ja jos pyörivät kunnon tuulessa
esim 250-300rpm ja kytketään vaiheet yhteen.. jarrutus tapahtuu todella äkisti ja rasittaa siipiä ja varsinkin sen kiinitys rakenteita
generaattorin juuressa/ keskiössä melkoisesti. 5kw voimalassa 6m siivet ja massaa huomattavasti enemmän !
Itse olen tehnyt tuon tappokytkimen seuraavasti; kaksi kpl päävirtakytkimiä esimerkkinä; http://varaosatedullisesti.kotisivukone.com/tuotteet.html?id=20/740
jonka läpi kolme vaihetta, kytkien kaksi keskimmäistä napaa yhteen ja vieden uloimpien napojen läpi kaksi vaihetta ja yhteen kytkettyjen läpi
jäljelle jäänyt vaihe. JOS.. ja kun tuulivoimala tarvitsisi edes kohtalaisella tuulella ns hätäpysyättää, tulee toimia seuraavasti;
Ensin kytketään ed esitetystä kytkimestä yksi vipu oikosulkuun ja odotetaan n 5-10 sekuntia, jolloin tuulivoimalan pyörimisnopeus on jo laskenut
huomattavasti ja tällöin toinen kytkinvipu oikosulkuasentoon.
Itse en ole tarvinnut tätä tappokytkintä, kuin huollon yhteydessä maston nostossa ja laskussa tähän mennessä, kop kop
puuta ja päätä, nykyisessä systeemissäni..
Muutakin on tullut koettua.

Tuulivoimassa tulee KAIKKI osatekijät suunnintella kertoimella 2-3 kestämään pahimmatkin myrskyt turvallisuuden ja omien
yöunienkin takia !

JOS on kunnon myräkkä tarkoittaen 10-20m/s tuulta, VOIMALAA EI saa pysäyttää millään konstilla.
Jos näin menetellään, on varmaa, että rakenteet rikkoontuvat.
Esim Exmorkin voimala kestää, jos on siis asianmukainen kuorma päällä, tämä on tänä syksynä koettu, suurimmalla tuulennopeudella
mitä itse olen täällä kokenut;
http://ilmaisenergia.info/foorumi/index.php?topic=257.msg1287#msg1287
JOS kuorma pettää ja tuulivoimala ns ryntää ylikierroksille, mekaaninen tai muukaan myrskysuojaus ei toimi,
koska siipien hyrrävoima kumoaa kaiken suunnitellun !

Kuorma ei saa pettää ja siksi tuo säädin on elintärkeä.
Muuten kestää tämä Exmork.

Antero

 

[possu]

Onneksi kokeilemissani Exmorkin säätimissä on Exmorkin myllyille tarkoitetut automaattiset ja manuaaliset tappokatkaisijat jo vakiona!!

Kalliimmista säätimistä en tiedä......

 

[Puuha]

kyllähän tuon manuaalisen sähköisen/mekaanisen tappokytkimen tulisikin toimia juuri niin että vaihe vaiheelta ajetaan mylly alas vauhdista. sen esille nostaminen oli ehkäpä aivan aiheellista sillä sitä ei kaikki varmastikkaan osanneet ajatella.

miksi kuorma yhtäkkiä katoaisi jos vastus ja kondensaattorit ovat oikein mitoitettu ja ennenkaikkea kondensaattorit ovat laadukkaita? tosin eihän sitä koskaan tiedä jos vaikka piuhat palaa poikki tai muuten katkeaa mutta ei silloin myöskään exmorkin säätimen omat tappokytkimetkään auta.

 

[antero]

Mitenkäs se Possu nyt suosittelee tätä kondensaattoria ??

Antero

 

[possu]

Ei se kuorma varmaankaan helposti häviä tuossa konkkasäädinsysteemissä.  Ellei sitten generaattorista kärähdä käämit tai hajoa liukurengassysteemistä joku osa tai irtoa generaattorista tuleva johto liittimestä.

Sitä sattuu maailmalla.

Mutta monessa muussa se saattaa hävitä, täysin riippuen siitä mikä systeemi sitä kuormaa pitää päällä.

Esimerkiksi mitä tapahtuu kun akut ovat täynnä ja tuulee liikaa.

Jos tarpeeksi kovaa tuulee, niin oikosuljettukin generaattori voi lähteä uudestaan pyörimään.

Kaikkia ei pystytä edes oikosulkemalla pysäyttämään.  Kuten sellaisia raudattomia aksiaaligeneraattoreita joissa on suurehko ilmaväli.

Kokeilemissani Exmorkin säätimissä, kuten monissa muissakin, on juuri tuo vaiheittainen tapposysteemi.  Juuri siksi kaksi isoa relettä eikä yksi!  Minä pidän sitä yhtä selvänä asiana kuin jos kahvikuppi on väärinpäin niin siinä ei pysy kahvi.  Mutta ei sekään varmaan kaikille ole selvää.

Oikeasti ainoa varma tapa automaattisesti pysäyttää potkuri on hyvä jarru jonka mekaaninen rakenne automaattisesti ensin jarruttaa ja sitten lukitsee jarrun.  Näin jossain sellaisen keskipakovoiman avulla toimivan systeemin.

Se piti sitten käsin avata maston juurelta.

Lavoista ulos tulevat jarruvarjot ja laipat ovat hiukan liian eksoottisia.

Lapakulmien automaattisäätö on myös oikein hyvä tapa estää liika vauhti, ja sitä pitäisi olla enemmän.

 

[Samppa]

Myrskysuojauksia ja -kestoa koskevat viestit jaettu tänne:

http://ilmaisenergia.info/foorumi/index.php?topic=350.0

 

[Puuha]

jos lataussäätimistä puhutaan niin kyllä voimalaa voi myös siihenkin tarkoitukseen käyttää ilman säädintä. tällöin tuoton pitää olla tietyssä suhteessa akuston kokoon. suuremmilla voimaloilla tämä tulee huomattavasti säädintä arvokkaammaksi toiminta malliksi sillä voimalan nimellistuoton pitäisi olla alle 3% akuston varastointi kyvystä. 500 watin voimalalle tämä tarkoittaisi siis vähintään 17kwh akustoa jotta akuston kiehumiselta ja yli lataukselta vältytään.

kannattavuus kärsii ja järkevyys on myös kyseenalaista. tällaisella ei kuitenkaan vältytä siltä että etteikö kulutusta joutuisi jatkuvasti seuraamaan ja lisäämään tuoton mukaan jottei akuston lataustaso nousisi juuri yli 90%.

toki samat vaarat ovat myös lämmityssäätimissä jollei niissä ole automaagista myllyn pysäytystä jos varaajan lämpötila nousee lähelle 100 astetta. tästä asiasta ei täällä ole vielä edes juteltu. miten on onko finnprossa ja exmorkissa mahdollisesti lähdöt lämpötilan mittaukselle? tällainen olisi hyvä olla olemassa säätimessä tai sitten ulkopuolisena osana. veden kiehuminen voi aiheuttaa kaasutaskun veteen ja näin ollen polttaa lämmitysvastuksen jolloin myös mylly on vaarassa siittäkin huolimatta vaikka automaattiset tappokytkimet olisi säätimessä.

kovan tuulen aikana ongelmaksi muodostuu kuinka myllyn saa pysäytettyä. automaattinen pysäytys voi rikkoa pahimmassa tapauksessa voimalan jos termostaatti iskee vastukset pois päältä veden ollessä esim. 90 asteista. kuten anterokin edellä jo mainitsi on parempi antaa fulingin toimia ja pitää kuormaa perässä mutta miten ratkaista mahdollinen varaajan kiehuminen ja tätä kautta vastuksen rikkoutuminen jolloin kuorma häviää?

kuitenkin tilanne on sellainen että todennäköisimmin silloin kun tällainen tilanne tulee vastaan ei itse ole laitteistoita seuraamassa ja käyttämässä mahdollisesti manuaalista mekaanista jarrua myllyssä vaan asiaa pitäisi olla hoitamassa tilanteen tasalla oleva säädin. onhan vaihto ehtona myös kulutuksen lisääminen mutta senkin toteutus on ehkä hivenen ongelmallinen poissa ollessa.

 

[EVV]

2KW voimala maksaa noin 600 US$, 5KW noin 2100 US$ kiinassa. Siihen sitten lisäksi masto, joka on 5KW myllylle ainakin 2-3 kertaa kalliimpi kuin 2KW myllylle.  En osaa sanoa hintaa kun itse käytän 2KW myllyissä kummassakin kyllästettyä entistä pitkää sähköpylvästä (0 euroa) harustettuna ja sen jatkona joitakin metrejä paksua teräsputkea (0 euroa).  Ja kauhea kasa kaikkea muuta, vaijerilukkoja, kiristimiä, maa-ankkureita, johtoja yms. tarvitaan myös.

[/quote]


Yllättävän paljon hintaeroa 2 ja 5KW voimaloiden välillä. 2KW voimalan etuna on myös huomattavasti keveympi paino, joten on helpompi käsitellä.

 

[mikkiju]

Juttelin taannoin finnpropin suunnittelijan kanssa puhelimessa ja muistaakseni hän sanoi, että kun vastuskuorma poistuu eli varaajan termostaatti katkaisee, säädin ohjaa tehon dumppiin.Tämän takia dumpin pitää olla reilusti mitoitettu, dumppi voi olla esimerkiksi vastuskaapeli sijoitettuna pihakäytävän alle -pysyy sulana.

 

[eros]

Tässä 2,4kw MLP käytössä tuulivoiman avulla tulee mielestäni seuraavia ongelmia;
- Kaikkihan ratkeasi kertaheitolla, jos Suomeen olisi saatu ns syöttötariffi myös alle 500kw
tuulivoimaloille.

Mitä se ratkasee, silti ne laitteet pitää hankkia halvalla. Maataloudessa ne haluavat impotenssitukia, ymmärtääkseni jo nyt on mahdollista tehdä valtaosa omasta sähköstä jonkinlaisella takasinmaksuajalla ilman mitään tukia.

Vielä parempi olisi ollut ns nettomittarointi, jolloin sähkömittari olisi
"pyörinyt taaksepäin" kun syöttäisi sinne omaa saasteetonta tuulivoimaa, tämä olisi toiminut "akkuna" omassa
energiantuotossa !
Kumpikaan näistä ei ole mahdollista Suomessa, tai siis on, mutta ei saa mitään hyötyä.

Minulla on ainakin mittarina kerrostalon (vm -75) alakerrassa semmoinen vanha valmetti, joka pyörii pakkia, jos tuotan sähköä. Varmaan monella muullakin on.

Oikea kaksisuuntainen mittari on myös mahdollista saada, mutta pikkutehoilla vaikea löytää sähkölle ostajaa. Toki jos tarpeeksi monta tuottajaa perustaa yhdessä poolin ja käy myymään kotituulisähköä verkkoon, niin se voisi ehkä onnistua. Tiedän mistä saisi ostettua palveluna tasepalvelut. Byrokratia on varsin raskas, tuotannon arvon tarvitsee olla reilusti nelinumeroinen luku, jotta kannattaa itsensä. Ehkä 50-100kpl 5kw tai isompia exmorkkeja voisi olla breakeven. Luonnollisesti pooli pitää olla osuuskunta ja tuottaa jäsenille jollakin vaihtosuhteella energiaa tuulettomien jaksojen varalle. Siirtomaksut sataa näistä jaksoista paikallisverkon taskuun, mutta energia ei välttämättä maksaisi poolin jäsenille mitään, jos pooli reilusti ylijäämäinen.

Paikallisesta verkonhaltijasta
riippuu saako yleensäkään liittää verkkoinvertterin, mutta syötetystä energiasta ei saa kuin nimellisen korvauksen, jos sitäkään.
Kysykää nyt kuitenkin, mitä saatte ja jos vielä suostuvat tuohon nettomittarointiin, olisi hyvä ennakkotapaus  
EU; n sisällähän tämä on voimassa jo valtaossa valtioita ja muualla maailmassa lisääntyy jatkuvasti.

Nettomittarointiin paikallinen yhtiö ei suostu mitenkään, koska se on ilmeisesti sähkökaupan yms. vastainen toimenpide, koska tällöin paikallinen verkko-operaattori olisi sähkökaupan osapuoli. Mutta käytännössä ne joilla on riittävän vanha mittari taulussa voivat sen "ominaisuuksia" hyödyntää, kunnes sähköyhtiö vaihtaa mittarin.

Töpseliin kytkettävän verkkoinvertterin saa liittää siinä missä minkä tahansa muunkin sähkölaitteen. Ei saa aiheuttaa häiriötä jne.

Toiseksi se "verkkoinvertteri" on maailman yksinkertaisin kapine, H-silta sopivan kokoinen muuntaja, joka täsmää tuotetulle jännitteelle, neljä pikkumuuntajaa, joilla ohjataan H-sillan fettejä, pikkumuuntajat saavat tahtinsa verkosta. Täsät on ollut juttua netissä, homemade GTI, joku teki omaan tuulivoimalaansa 15kw mallia. Ja sama lääke kelpaa kolmivaihe kapineelle. Töpseliin saa liittää jne.

EU:n sisällä on sähkökauppa ja verkkotoiminta eriytetty. Tuotetusta sähköstä saa korvauksen jos löytää sille ostajan. Ehdotin jo osuuskuntaa, jolloin korvauksen saisi sähkönä.

Tähän ns Grid tie eli verkkosyöttöön olisi löytynyt valmiita tuotteita tuulivoimaan, esim;
http://www.ginlong.com/grid-tie-connected-inverters.htm
http://www.sma-america.com/en_US/products/grid-tied-inverters/sunny-boy/sunny-boy-5000-us-6000-us-7000-us-8000-us.html
ja jne Googlaamalla löytyy vaikka mitä ja näitä kehitetään maailmalla kiihtyvään tahtiin.
Tässä hyvä yhteenveto sähkö verkkoon syöttämisestä, eli grid tie systeemistä;
http://www.grid-tie.com/

Noita kaikkia tutkimatta, niin 1.2kw powerjack on tällähetkellä puolasta suomeen toimitettuna 210eur, ei pitäisi tulla tullia/alvia, koska EU.
Isompi systeemi järkevää tehdä jo itse, jos sattuu olemaan sopiva iso muuntaja saatavissa.

Muut ratkaisut;
-Syöttääkseen 2,4kw tehoista MLP ? pitäisi olla melkoinen akusto(inverttereitä tehokkaitakin löytyy edullisesti), joka varaisi

Paljon helpompaa laittaa gti ja maalämpöpumppuun lisätermari, silloin kun tuulta on tarjolla, niin käy vähän korkeampaan lämpöön, gti työntää (esim pari powerjack:iä yht ~420eur, 10c/kwh -> 4200h=½v ja maksettu) talon verkkoon ja jos energiaa on tarpeeksi tarjolla sähkömittari seisoo (jos hyvä säkä ja vanha mekaaninen, pakittaa), jos ei niin ainakin pyörii hitaammin.

Ei ole minkäännäkösitä järkeä laittaa akkuja ja murehtia kun ne pilaantuu ja raha katoaa sinne. Sähköliittymän perusmaksu on niin halpa akku, että muuta ei tarvi.

-Akuston ongelmana; nykyiset normaali akut, joista voi ottaa energiaa vain pinnalta kapasiteetista,
tai muuten niiden käyttöikä on hyvinkin lyhyt.
Tilanne voi kyllä muuttua lähitulevaisuudessa, kun sähköautot ja niiden mukana akkuteknologia
kehittyy. On myös jo nyt esitetty, että käytetyt s-auton akut pakotettaisiin antamaan
uusiutuvan energian käyttöön. Vaikka kapasiteetti ei riittäisi enää autokäyttöön,
paikallisakkuina määrällä voi korvata.

Nykyisten akkujen suurin huono puoli on hinta ja huono säilyvyys. Akkujen pilaantumisessa palaa rahaa varsin nopeaa tahtia. No Anterolla on lipeäkennoja, onnekas, moni muu ei ole.
Sähköautoista olen sanonut, että L7e kaupunkimobiili olisi erittäin hyvä sähköautojen läpimurtokapine. Tyypitys helppoa ja voi rakentaa vaikka autotallissa. Teho rajattu 15kw lakipykälillä, joten sähkömoottori pesee polttiksen kiihtyvyydessä. Talvilämpöisellä korilla ja 4wd olisi oiva työmatkaliikenne kapine. Takaritsille nostettava kiinanpojan 4kw dieselgenu toimii loistavana matkanjatkajana ja sisätilalämppärinä. Niin ja genua saa käyttää punasella. Vakuutus mopon vakuutus, ajoneuvo/dieselveroa ei ole.
Tälläisen kapineen käyttökelpoisuutta lisäisi huomattavasti, jos se olisi kytkettävissä mökin tms sähköjärjestelmään antamaan 3x400v 49.5hz, jos akut olisi vähissä, niin starttaisi dieselgenun automaagisesti. Jos verkon taajuus pyrkisi nousemaan, esim 50.5hz tai yli, niin kytkeytyisi latausmoodiin ja pyrkisi pudottamaan verkon taajuutta. Tällöin se toimisi ilman mitään lisä-älyä tasapainottamassa yksinkertaista gti laitetta + tuulivoimalaa.

Mielestäni järkevä ratkaisu täällä Pohjolassa;
Eli suoraan lämmöksi ilman akustoa ym kalustoa, tuntuu parhaalta ratkaisulta nyt ja ei ole huono jatkossakaan

On vain kalliita kilowatteja, sähkö paikalle toimitettuna maksaa herkästi yli 10c/kwh, jos oman tuotannon polttaa lämmöksi (lämpöpumpulla tehtynä n. 3c/kwh) ja ostaa sähköä samaan aikaan verkosta, niin onhan yhtälö vähän typerä, vai mitä Antero?
Mitäpä, jos sen GTI controllerin=windmill controller osaan uhraisikin sen 350e ja esim 210eur powerjack 1.2kw gti:n? Tällöin alta 600eur saisi 1.2kw tehoa verkkoon seisottamaan omaa sähkömittaria. Ylijäämän voi dumpata lämpövastukseen, eka osa osaa hoitaa sen puolen. Jos tuotto on suurta ja sähkön kulutusta on, niin voi investoida toiseen tai jopa kolmanteen gti:n.

Että harkitsetko vielä tuota yläpuolista lausuntoasi, vasta kovin harva on investoinut mitään, mutta minulla on kutina, että kohta alkaa tapahtua. Hutilyönnit/disinformaatio sentakia huono, koska joku voi tehdä kalliin investoinnin ja pettyä, jolloin huono maine leviää.

yksinkertaisen ja luotettavan säätimen löytyessä ja sitähän olemme tässä nyt kehittämässä ja
testaamassa. Tuottamalla ja käyttämällä itse 100% oman tuottamansa energian välttyy myös jatkossa mahdolliselta
verotukselta !
Täällä Pohjolassahan kuluu 70-90% energiasta lämmityksen ja lämpimän käyttöveden tuottamiseen vuositasolla, kiinteistössä.

Euro on kova konsultti, joten kannattaa katsoa sen lämpölaskun ja sähkölaskun euromääriä ja miettiä kenen optioita sitä aikoo maksella.
Lämpöä tulee kiinanpojan tyhjiöputkikeräimistä varsin edullisesti, puuta voi polttaa jne. Nämä asiat ovat osattu niin kauan, kuin suomi on ollut asuttuna. Mutta sähkön kanssa on pitkään vallinnut harvat tuottaa ja muut maksaa kipeästi malli. En pidä siitä, niinpä sen yhtälön haluan muuttuvan. Yhteiskunta on sellainen sopimus, että kaikkien pitäisi siitä hyötyä, eikä vain harvojen muiden kustannuksella.

Mutta, ei nyt panna patenttitoimistoa kiinni, kuten entinen mies...jolloin oli muka kaikki "keksitty" !

Antero

Minä en osaa sanoa, kuinka paljon on keksimättä, mutta minusta tärkeintä on se, että euroilla saa nyt sellaista kamaa, joka maksaa itsensä takaisin nopeasti. Huomatkaa myös, että jakeluverkkomonopoli koskee vain kulutusta, tuotannon saa liittää minne lystää, vaikka naapurin sähköverkkon tai tuotantoon.

T:Eerin, eduskuntavaali ehdokas, Muutos 2011.

 

[eros]

kovan tuulen aikana ongelmaksi muodostuu kuinka myllyn saa pysäytettyä. automaattinen pysäytys voi rikkoa pahimmassa tapauksessa voimalan jos termostaatti iskee vastukset pois päältä veden ollessä esim. 90 asteista. kuten anterokin edellä jo mainitsi on parempi antaa fulingin toimia ja pitää kuormaa perässä mutta miten ratkaista mahdollinen varaajan kiehuminen ja tätä kautta vastuksen rikkoutuminen jolloin kuorma häviää?

Mitenkä olisi, että termarissa on vaihtokärjet (kuten yleensä on) kun napsahtaa lämpörajaan, niin vaihtokärjet ohjaa virran esim ulkona tms. olevaan vanhaan saunankiukaaseen, jolla ei ole ylikiehumisvaaraa.

T:Eerin

 

[sam123]

Tuommoiseen törmäsin, tosin se on lataussäädin: http://www.midnitesolar.com/

EDIT ei saa deletoitua niin antaa olla

 

[jj]

Itse näen kiukaassa jonkinlaisen tulipalovaaran. Käytännössä se on sijoitettava ulos ja kaikkialla on vaara että sinne kertyy ajan saatossa palavaa materiaalia. Oma näkemykseni ylijäämäenergian hukkaamiseen voisi olla: http://www.lampotarvike.com/kiehunnan-esto-venttiili-kattiloille-joissa-kierukka-p-824.html

-JJ-

 

[tobbe]

Puuhalle ym;

Tuon tappokytkimen käytöstä
Itse olen tehnyt tuon tappokytkimen seuraavasti; kaksi kpl päävirtakytkimiä esimerkkinä; http://varaosatedullisesti.kotisivukone.com/tuotteet.html?id=20/740
jonka läpi kolme vaihetta, kytkien kaksi keskimmäistä napaa yhteen ja vieden uloimpien napojen läpi kaksi vaihetta ja yhteen kytkettyjen läpi
jäljelle jäänyt vaihe.

Antero

Älkää missään tapauksessa käyttäkö näitä päävirtakytkimiä.


Voi lähteä henki tai palaa generaattori.

Nämä on tarkoitettu 12 tai 24 voltin ajoneuvon järjestelmälle jossa jännite ei nouse paljoa korkeammalle.
Näissä on ilmaväliä vain noin 2-3 milliä!

Ostin tällaisen ja purin sen!

Tuuligeneraattorin jännite nousee monessakin tapauksessa reilusti yli 500 voltiksi.  
Jopa 24 voltin nimellisjännitteinen generaattori voi antaa esimerkiksi 100 volttia.

Lisäksi ulkona on kosteutta ja näihin kondensoituu vettä.

(Mikäli ylempänä oleva lainaus ei enää mitenkään viittaa kirjoittamaani tekstiin, niin lainaus oli vielä 9-01-2011 tällainen:
"Tuon tappokytkimen käytöstä
Itse olen tehnyt tuon tappokytkimen seuraavasti; kaksi kpl päävirtakytkimiä esimerkkinä; http://varaosatedullisesti.kotisivukone.com/tuotteet.html?id=20/740
jonka läpi kolme vaihetta, kytkien kaksi keskimmäistä napaa yhteen ja vieden uloimpien napojen läpi kaksi vaihetta ja yhteen kytkettyjen läpi
jäljelle jäänyt vaihe.

Antero")

/Tobbe

 

[laturi]

Turvakytkin on hyvä ratkaisu ja malleja löytyy on halpaa ja kallista.
Sähköasennus puolella yleinen komponentti, joten saatavuus hyvä.

http://www.abb.fi/product/seitp329/420edb4f89fc0d6ac1256ffe0049500f.aspx

 

[Harpi]

Kun ollaan sähkön kanssa tekemisissä niin on syytä käyttää kyseessä olevaan laitokseen riittävästi mitoitettuja komponentteja.
Nuo turvakytkimet ovat riittävästi IP luokitettuja vaikka ulkotiloihin.
Jos laitoksessa on sähköinen myrskysuojaus, niin sen pitäisi estää nimellisjännitettä suuremmat jännitteet.

T:Harri

 

[jj]

Turvakytkimethän on suunniteltu katkaisemaan sähköt huollon ajaksi, mutta tässä tapauksessa on syytä varmistaa riittävä virransietokyky. Sitä saattaa tulla hekellisesti paljonkin ennenkuin mylly pysähtyy.

-JJ-