• Ilmaisenergia.info -foorumi yhdistetään Konekansa.net -foorumin osaksi vuoden 2025 aikana. LUE TÄMÄ pitääksesi käyttäjätunnuksesi voimassa, kiitos!

Exmork ja muut halvat lämmityssäätimet

A

antero

Tässä yhteydessä kun ylläpitokin puuttui asiaan;

Olenko nyt Possu jotenkin loukannut sinua ja missä kohdassa ?

Mielestäni olen selityksen velkaa !
Sano vapaasti missä ja milloin ?

Emme tunne toisiamme kuin tämän foorumin keskustelujen osalta.

Kuten esitin yhteistyössä, moneen kertaan, alkaen; http://ilmaisenergia.info/foorumi/index.php?topic=309.msg1661#msg1661

Tulevan vuoden aikana kaikki kuitenkin selviää, se on selvä !

Antero Rantanen
040 511 5245

Ps Kuten ylläpito ehdotti, soita minulle ja puhutaan asiat selviksi !
Aloitetaan Uusi vuosi hyvässä yhteishengessä !
 

Puuha

Well-known member
mikkiju sanoi:
Tehkää mielikuvatesti: Minne sijoitatte säätimen; meillä sisälle, minne teillä?, jos,toistan,jos käykin pahin sekanaario ja laite toimiikin savulla, missä savua siellä...asun hirsitalossa:)missä te?
Täällä on (oikeitakin) ammatti-ihmisiä(olen huomannut)joilta olisi kiva saada kommentteja koska halpa hinta houkuttelee, älkää piilottako kynttiläänne säätimen sisään ihmiset!

jos pelkää tulipaloa on syytä asentaa säädin muualle kuin sisälle tai talon ulkoseinään. se ei ole merkistä kiinni sillä jokainen elektroninen laite voi sytyttää tulipalon. eli jos skenaarioita alkaa kasaamaan niin silloin ainakin tv on ensimmäinen joka lentää ikkunasta pihalle sillä sen vuoksi on moni asunto palanut, sitten lähtisi jääkaappi ja pakastin, jne.

säädintä ei kiinnosta jos se on pultattu esim kaksin kertaiseen kyprokkiin tai muuhun palamattomaan materiaaliin kiinni jos sen haluaa sisälle asentaa. tulen kanssa aina pärjää jos siihen on varautunut mutta toimintasavujen kanssa on vähän ongelmallisempaa tarttuvien hajujen vuoksi.
 

eros

Member
possu sanoi:
Minulla on tälle aivan eri käyttötarkoitus enkä näe näillä tehoilla mitään suurempaa mielekkyyttä muutaman tonnin verkkoinvertterin hankinnassakaan.

Noita power jack gti 1.2kw vekottimia saa  ~200eur/kpl hintaan puolasta. Niitä voi myös ketjuttaa esim kolmeen vaiheeseen.

Onko kukaan kokellut kuinka hyvin ne toimii käytännössä?

 

eros

Member
Miten muuten sen konkkasäätimen olisi tarkoitus toimia?

Rinnan genen kanssa vai? Ainakin jos kyseessä olisi oikosulkugene, niin rinnan olevat konkat (ei väliä onko tähti/kolmio, paitsi arvoihin ja jännitekestoon) niin konkat nostaisi jännitettä kierrosluvun funktiona. Jos perässä on vastus, niin luonnollisesti siihen uppoava teho nousee jännitteen noustessa.

konkalle muistaakseni x=1/sC,  P=U²/R -> P=U²sC, s=jw, w=2pii*hz

Näistä näkee varsin nopeasti, että jotta konkkaääsdin olisi tehokas, pitäisi hitaasti pyörivässä genessä olla mahdollisimman monta napaa, jotta taajuus tulisi isommaksi ja paljon jännitettä. Tai sitten julmetun suuri konkkapatteri..

Sitä en osaa ratkaista kuinka loistehon nousu nostaa kiinteämagneettikoneen jännitteitä, epäilemättä se kumminkin tekee niin.

Konkat sarjaan kytkettynä ei vaikuta paperilla hyvältä idealta, koska loistehon virta tekee vastukseen sitten reaalitehoa ja magnetointi ei kasva vastaavalla voimalla.

Moottorikonkat olen yleensä ostanut radioduosta.
 

Puuha

Well-known member
eihän tuota konkka säädintä voi missään muualla käyttää kuin lämmitysvastusten perässä. mutta kuten eros totesi teho katoaa kyllä jännitteen noustessa vastukseen. tarkoittaa siis sitä että vastukset eivät tarvitse mitään säätimiä välttämättä.

muistaakos eros kuinka laskettiin tuo käynnistysavustukseen tarvittavan kondensaattorin koko per vaihe? käynnistyminen vastuksen perässä on se ongelmallisin kohta jolloin menetetään muutamia kilowatteja vuodessa kun mylly ei käynnisty herkästi.
 

Puuha

Well-known member
kas possukin on saanut jo säätimen paikoilleen eikä kuulema napsuttele. akkuihin pukkaa myös kiitettävästi virtaa.

tuo akkuihin virran pumppaaminen on kyllä aika poikkeuksellista ja erittäin hyvä optio. eiköhän possu tännekkin kerro paljon virtaa kulkee akkuihin kun kerkiää.


myös tuule t188c:ssä jonka teho on sen ~4kw lämmityssäädin sekä akkulaturi. itseäni alkoi kaivertamaan miksi latausteho on vain maksimissaan 370W ja loput menee lämmitykseen? eikö olisi parempi jos akuihin menisi suurin osa tehosta ensin sillä kuitenkin lämpöä voidaan tuottaa muulla tavalla eikä tarvitsisi esim. agrekaattia nykiä käyntiin tms. jos kokoajan tuulee vuorokauden läpi niin tekehän tuo lähes 9 kWh kuitenkin tiedämme vanhastaan ettei tuuli ole ihan näin yksinkertainen.

kummallakohan mahtaa olla suurempi prioriteetti latauksella vai lämmittämisellä?
 

Puuha

Well-known member
eros sanoi:
possu sanoi:
Minulla on tälle aivan eri käyttötarkoitus enkä näe näillä tehoilla mitään suurempaa mielekkyyttä muutaman tonnin verkkoinvertterin hankinnassakaan.

Noita power jack gti 1.2kw vekottimia saa  ~200eur/kpl hintaan puolasta. Niitä voi myös ketjuttaa esim kolmeen vaiheeseen.

Onko kukaan kokellut kuinka hyvin ne toimii käytännössä?

yritin tässä etsiä speksejä ko. laittesta mutta en löytänyt? onko sinulla linkkiä mahdollisesti niihin?
 

vande

New member
tämmönen

exmork.JPG
 

Puuha

Well-known member
kiitoksia kuvasta.

näyttää olevan varsin siistiä työtä.

toivottavasti finnprohon sijoittaneet eivät ole harmissaan tästä ja toivottavasti saavat/ovat saaneet rahoilleen vastinetta.

 

eros

Member
Puuha sanoi:
eihän tuota konkka säädintä voi missään muualla käyttää kuin lämmitysvastusten perässä. mutta kuten eros totesi teho katoaa kyllä jännitteen noustessa vastukseen. tarkoittaa siis sitä että vastukset eivät tarvitse mitään säätimiä välttämättä.

muistaakos eros kuinka laskettiin tuo käynnistysavustukseen tarvittavan kondensaattorin koko per vaihe? käynnistyminen vastuksen perässä on se ongelmallisin kohta jolloin menetetään muutamia kilowatteja vuodessa kun mylly ei käynnisty herkästi.

Niin mä olen melko uusi näissä tuulivoimajutuissa, kun vesivoimaa lähinnä harrastanut..

Kyselin lähinnä kuinka konkat kytketään, kun ei ollut suoraan selvillä. Löysin toisesta ketjusta sitten että ne tulee sarjaan vastusten kanssa ja hetken pähkäilyn jälkeen selveni miksi niin tehdään, eli voin vastata kysymykseesi sen jälkeen, kun osaat määrittää per hz luku (kiekkanopeus(r/s) * napaluku * ½=hz) genen syöttämän jännitearvon ja vastuksiin halutun tehon.

Sillä jos pelkästään genen kanssa rinnan kytketty konkka nostaa jännitettä (kuten yleisesti sähköverkoissa käy) saadaan tehtyä halutunlaista tehokäyrää, etenkin kun ottaa huomioon, että voidaan kytkeä eri piirejä konkilla ja vastuksilla, ts. virittää piiriä siten, että tehokäppyrää saadaan halutunlaiseksi..
Maalaisjärjellä: konkka + vastus piiri omaa taajuuden mukaan säätyvää vastusta/shunttia (konkka) ja kiinteää vastusta. Kiinteän vastuksen teho on tunnetusti P=U²/R=watti, konkkien "vastus" taas P=U²sC=var, s on kompleksinen taajuus s=jw=j2pii*hz (muistaakseni, löytyy kyllä kirjoista nopeasti). Loisteho ei ole oikeaa tehoa, koska se kulutetaan ja luovutetaan joka jaksolla. Mutta se tekee silti reaalisen virran ja jos virran tiellä on reaalista vastusta, niin siinä syntyy virran vaikutuksesta reaalista tehonhukkaa.

En tiedä kuinka hyvä selitys on, mutta moisia voi opiskella piirianalyysin kursseilla ja kerrata vaikka sähköverkko kursseilla. Ihan perus sähkötekniikkaa siis..

T:Eerin
 

eros

Member
Puuha sanoi:
eros sanoi:
Noita power jack gti 1.2kw vekottimia saa  ~200eur/kpl hintaan puolasta. Niitä voi myös ketjuttaa esim kolmeen vaiheeseen.

Onko kukaan kokellut kuinka hyvin ne toimii käytännössä?

yritin tässä etsiä speksejä ko. laittesta mutta en löytänyt? onko sinulla linkkiä mahdollisesti niihin?
http://cgi.ebay.co.uk/1200w-wind-solar-panel-GRID-TIE-POWER-INVERTER-DC28-55V-/220705760731?pt=LH_DefaultDomain_186&hash=item336316a5db

Muissakin ebayssa on, itseä kiinostaisi painaa tilaa nappia, mutta ei ole kennoja/voimalaa pystyssä mistä ottaa teho, joten jäisi vielä hyllyn päälle koristeeksi..

Pääsetkö ko. linkistä kiinni vekottimiin, niitä on myyty oman havainnon mukaan  ~vuoden päivät, hinta on tippunut koko ajan hissukseen. Nyt alkaisi olla kukkarolle sopivassa tasossa. (=> tulee takasin alta puolen vuoden espoo fortumin hinnoilla)

T:Eerin
 

Samppa

Member
Näyttää tuo Exmorkin kokoonpano ihan ok:lta. Ehkä hieman vanhahtavan näköinen kokoonpano/layout, mutta sehän ei vaikuta toimintaan. Todella mielenkiintoinen laite kun ottaa hinnan huomioon. En usko, että enää halvemmalla saa parempaa. Miten muuten tuossa on suojausluokka? Varmaankin pitää esim. roiskeveden ulkopuolella, mutta luvataanko asentaa kylmään tilaan? Onko piirilevyissä minkäänlaista suojalakkausta tms. kosteuden varalta? Riittääköhän komponenttien oma lämmöntuotto pitämään laitteiston talvella lämpimänä/kuivana? Ilmeisesti ottaa ilmaa kotelon sivuilta ja se puhalletaan kannen kautta ulos. Onko kannen puhaltimessa nopeussäätöä, tai termostaattiohjausta? Kannattanee pyrkiä asentamaan lämpimään, tai puolilämpimään tilaan?
 

vande

New member
Samppa sanoi:
Näyttää tuo Exmorkin kokoonpano ihan ok:lta. Ehkä hieman vanhahtavan näköinen kokoonpano/layout, mutta sehän ei vaikuta toimintaan. Todella mielenkiintoinen laite kun ottaa hinnan huomioon. En usko, että enää halvemmalla saa parempaa. Miten muuten tuossa on suojausluokka? Varmaankin pitää esim. roiskeveden ulkopuolella, mutta luvataanko asentaa kylmään tilaan? Onko piirilevyissä minkäänlaista suojalakkausta tms. kosteuden varalta? Riittääköhän komponenttien oma lämmöntuotto pitämään laitteiston talvella lämpimänä/kuivana? Ilmeisesti ottaa ilmaa kotelon sivuilta ja se puhalletaan kannen kautta ulos. Onko kannen puhaltimessa nopeussäätöä, tai termostaattiohjausta? Kannattanee pyrkiä asentamaan lämpimään, tai puolilämpimään tilaan?

Kyllä siinä ilmeisesti hyvä ilmankierto on.  Saan tuon fyysisesti käsiini 15.1, kuva on Kiinasta.  Julkaisin kun on paljon pyydetty.  Meinasin tämän laittaa samaan tekniseen tilaan kun on lämminvesivaraaja ja mlp. Mutta hyvä tietää, mitä tulee ottaa huomioon asentaessa.
 

possu

New member
eros sanoi:
Niin minkä hintanen tuo säädin olikaan, 350eur? dumppivastuksineen?
Joo, 350 + rahti.  Minun yksilöni ainakin.

Siinä ei ole erillistä dumppivastusta, vaan se käyttää mukanatullutta 3KW haponkestävästä tehtyä vedenlämmitysvastusta dumppivastuksen tavoin, eli melkein kaikki energia vähäistä akkujen latausta lukuunottamatta menee siihen.
Ja jos tulee vieläkin enemmän ruutia myllystä, niin mylly on vaarassa hajota ja säädin automaattisesti pysäyttää myllyn.  
Se vastus tosin kytketään niihin napoihin joissa lukee dump load.

Samppa sanoi:
Näyttää tuo Exmorkin kokoonpano ihan ok:lta. Ehkä hieman vanhahtavan näköinen kokoonpano/layout, mutta sehän ei vaikuta toimintaan. Todella mielenkiintoinen laite kun ottaa hinnan huomioon. En usko, että enää halvemmalla saa parempaa. Miten muuten tuossa on suojausluokka? Varmaankin pitää esim. roiskeveden ulkopuolella, mutta luvataanko asentaa kylmään tilaan? Onko piirilevyissä minkäänlaista suojalakkausta tms. kosteuden varalta? Riittääköhän komponenttien oma lämmöntuotto pitämään laitteiston talvella lämpimänä/kuivana? Ilmeisesti ottaa ilmaa kotelon sivuilta ja se puhalletaan kannen kautta ulos. Onko kannen puhaltimessa nopeussäätöä, tai termostaattiohjausta? Kannattanee pyrkiä asentamaan lämpimään, tai puolilämpimään tilaan?
Jaa, vanhahtavan näköinenkö?? Hmm? No, "kauneus on katsojan silmässä" ja "kalliimpi on kauniimpi" sanoi bemarikauppias!

Ja halvemmalla ei saa parempaa?

Saako kalliimmalla sitten ja jos niin mistä ja missä suhteessa paremman?

Kaikella vaadittavalla kunnioituksella, tietysti!

Piirilevyissä ei ole mitään erityistä märän tilan suojalakkaa.

Komponenttien oma lämmöntuotto ei takuulla (toivottavasti ainakaan) riitä pitämään laitteistoa lämpimänä jos laite on kylmässä tilassa ja on 40 astetta pakkasta.  Ei taida riittää minkään muunkaan vastaavan laitteen, vai?

Eikä ota ilmaa kotelon sivuilta vaan puhaltaa kannen (oikeasti ovi!) kautta jäähdytyslevylle, ja sivuilta ja pohjasta ulos.  Siis silloin kun termostaattiohjattu puhallin toimii.  Muulloin viileämpi ilma tietysti tulee itsestään pohjasta sisään ja lämmetessään menee sivuista ja oven tuulettimenreiästä ulos.

Lämpöä tuottava laite kannattaa tietysti asentaa tilaan jota joudutaan muutenkin lämmittämään.  
Silloin ei laitteessa syntyvä lämpö n.s. "mene harakoille" vaan tulee sekin talteen.
 
Ja koska generaattorista tuleva jännite on suhteellisen korkea, eivät kohtalaisen pituiset siirtojohdotkaan ole mikään ongelma.

Minulla on noin 80-120 m, yli 20-neliöistä alumiinia neljä johtoa per generaattori.

Kotelossa on tämän näkyvän kerroksen takana vielä toinen kerros elektroniikkaa jäähdytyslevyineen, kuten tasasuuntaus tosi isoine kondensaattoreineen.

Hyvin on toiminut pari päivää, raksuttelematta! :-*
 

possu

New member
vande sanoi:
Meinasin tämän laittaa samaan tekniseen tilaan kun on lämminvesivaraaja ja mlp. Mutta hyvä tietää, mitä tulee ottaa huomioon asentaessa.

Miksi muuten haluat käyttää tuuligeneraattoria lämmön tuottamiseen vastuksella?

Olisiko kannattavampaa tehdä sähköä ja käyttää sillä lämpöpumppua jollain COP 3-4.5 arvolla?

Erityisesti kun sinulla jo on MLP.

Vai tuleeko siinä jotain lisäpulmia? ???
 

vande

New member
[/quote]

Miksi muuten haluat käyttää tuuligeneraattoria lämmön tuottamiseen vastuksella?

Olisiko kannattavampaa tehdä sähköä ja käyttää sillä lämpöpumppua jollain COP 3-4.5 arvolla?

Erityisesti kun sinulla jo on MLP.

Vai tuleeko siinä jotain lisäpulmia? ???
[/quote]

Tietämättömyys varmaan se suurin lisäpulma.  Mlp ei pyöri kokoaikaa ja ei tuule aina.  Aatoksissain ajattelin näiden täydentävän toisiaan; silloin kun tuulee, mlp ei tarvi pyöriä ja kun ei tuule, pyöriköön mlp.  Eli järjestelmät vähän täydentävät toisiaan, kunnes saan lisäkokemusta.  Toki jos olis sellainen tekniikka, että voisi heittää virtaa välillä mlp:lle ja välillä vastuksille, niin mikäettei.  Maalämpöpumppu haukkaa sen 2,4kw pyöriessään.
Kiinan poika on aika nopea reagoimaan ja kehittävät aktiivisesti tekniikoitaan; ainakin pyysivät ottamaan yhteyttä jatkossakin.

Sen 350e miulekin säädin maksoi, kulut päälle.  Ja on sama tekele kun Possullakin.
 
A

antero

Vandelle;

Odatamme kovasti, että saat säätimen ja kerrot kuinka toimii. Kuvassa näyttää ihan hyvältä ja laadukkaammalta kuin mitä olen
omien kokemuksieni mukaan nähnyt näitä Kiinan säätimiä. Jos oikein oivalsin , logiikka
ohjaa neljää relettä, jotka kytkevät kuormaa lisää/pois tuulen voiman mukana.
Lisäoletus; voihan se olla, että nykytekniikalla on kehitetty uusi metalliseos releen kärkiin, joka kestää jatkuvaa kytkeytymistä
paremmin kuin näkemäni releet. Edelleen oletukseni pohjalta; näiden releiden tilalle voidaan "tuunata" muu ratkaisu esim Fetit tms
Pääasia; toivon, että on yhtä lujaa ja hyvää tekniikkaa kuin Exmork tuulivoimalat ! Tämähän ratkaisisi ja olisi omiaan
kustannuslaskelmien uudelleen arvioinnissa.

Tässä 2,4kw MLP käytössä tuulivoiman avulla tulee mielestäni seuraavia ongelmia;
- Kaikkihan ratkeasi kertaheitolla, jos Suomeen olisi saatu ns syöttötariffi myös alle 500kw
tuulivoimaloille. Vielä parempi olisi ollut ns nettomittarointi, jolloin sähkömittari olisi
"pyörinyt taaksepäin" kun syöttäisi sinne omaa saasteetonta tuulivoimaa, tämä olisi toiminut "akkuna" omassa
energiantuotossa !
Kumpikaan näistä ei ole mahdollista Suomessa, tai siis on, mutta ei saa mitään hyötyä. Paikallisesta verkonhaltijasta
riippuu saako yleensäkään liittää verkkoinvertterin, mutta syötetystä energiasta ei saa kuin nimellisen korvauksen, jos sitäkään.
Kysykää nyt kuitenkin, mitä saatte ja jos vielä suostuvat tuohon nettomittarointiin, olisi hyvä ennakkotapaus  :)
EU; n sisällähän tämä on voimassa jo valtaossa valtioita ja muualla maailmassa lisääntyy jatkuvasti.

Tähän ns Grid tie eli verkkosyöttöön olisi löytynyt valmiita tuotteita tuulivoimaan, esim;
http://www.ginlong.com/grid-tie-connected-inverters.htm
http://www.sma-america.com/en_US/products/grid-tied-inverters/sunny-boy/sunny-boy-5000-us-6000-us-7000-us-8000-us.html
ja jne Googlaamalla löytyy vaikka mitä ja näitä kehitetään maailmalla kiihtyvään tahtiin.
Tässä hyvä yhteenveto sähkö verkkoon syöttämisestä, eli grid tie systeemistä;
http://www.grid-tie.com/


Muut ratkaisut;
-Syöttääkseen 2,4kw tehoista MLP ? pitäisi olla melkoinen akusto(inverttereitä tehokkaitakin löytyy edullisesti), joka varaisi
tuulivoimaa, joka on luonteeltaan, kuten tästä voitte päätellä;
http://ilmaisenergia.info/foorumi/index.php?topic=275.0
Toisinaan energiaa tulee voimallisesti ja sitten taas ei.
-Akuston ongelmana; nykyiset normaali akut, joista voi ottaa energiaa vain pinnalta kapasiteetista,
tai muuten niiden käyttöikä on hyvinkin lyhyt.
Tilanne voi kyllä muuttua lähitulevaisuudessa, kun sähköautot ja niiden mukana akkuteknologia
kehittyy. On myös jo nyt esitetty, että käytetyt s-auton akut pakotettaisiin antamaan
uusiutuvan energian käyttöön. Vaikka kapasiteetti ei riittäisi enää autokäyttöön,
paikallisakkuina määrällä voi korvata.

Mielestäni järkevä ratkaisu täällä Pohjolassa;
Eli suoraan lämmöksi ilman akustoa ym kalustoa, tuntuu parhaalta ratkaisulta nyt ja ei ole huono jatkossakaan
yksinkertaisen ja luotettavan säätimen löytyessä ja sitähän olemme tässä nyt kehittämässä ja
testaamassa. Tuottamalla ja käyttämällä itse 100% oman tuottamansa energian välttyy myös jatkossa mahdolliselta
verotukselta !
Täällä Pohjolassahan kuluu 70-90% energiasta lämmityksen ja lämpimän käyttöveden tuottamiseen vuositasolla, kiinteistössä.

Mutta, ei nyt panna patenttitoimistoa kiinni, kuten entinen mies...jolloin oli muka kaikki "keksitty" !

Antero
 

possu

New member
off grid sanoi:
Vandelle;

Odatamme kovasti, että saat säätimen ja kerrot kuinka toimii. Kuvassa näyttää ihan hyvältä ja laadukkaammalta kuin mitä olen
omien kokemuksieni mukaan nähnyt näitä Kiinan säätimiä. Jos oikein oivalsin , logiikka
ohjaa neljää relettä, jotka kytkevät kuormaa lisää/pois tuulen voiman mukana.
Lisäoletus; voihan se olla, että nykytekniikalla on kehitetty uusi metalliseos releen kärkiin, joka kestää jatkuvaa kytkeytymistä
paremmin kuin näkemäni releet. Edelleen oletukseni pohjalta; näiden releiden tilalle voidaan "tuunata" muu ratkaisu esim Fetit tms

Antero
Voi hyvänen aika, taas sama mantra, sinähän olet mukamas Exmorkilta saanut selville että tämä on sellainen "raksutteleva parissa viikossa hajoava relesäädin" ja nyt sitten yrität epätoivoisesti hakea niitä raksuttelevia releitä koneesta, jossa niitä ei ole.

Tässä ei ole muita kuin ne kaksi relettä jotka virrattomina oikosulkevat generaattorin ja pysäyttävät sen.

Siis minä olen tutkinut tämän vehkeen peilin ja pienen videokameran kanssa, eikä Rantasen releitä löydy yhtään mistään!!

Kaikki yhdelle (huom. YHDELLE vastukselle, juuri sille 3KW vastukselle joka tuli laitteen mukana) vastukselle menevä teho säädetään täysin elektronisella PWM-säätimellä!  Ei ole kuin YKSI vastus.

Olisi mukava tietää miten sitä edes voitaisi  säätää tällä Rantasen olemattomalla relekasalla.

Sitten ne joilla on halua käyttää tuulivoimalaa esimerkiksi pyörittämään maalämpöpumppua, mikään ei estä hankkimasta verkkoinvertteriä ja kytkemästä sitä verkkoon vaikka samaan vaiheeseen maalämpöpumpun kanssa.

Pitää muistaa, että maalämpöpumpun hyötysuhde, n.s. COP on noin 3-4,5!  Eli 1KW sähköä sisään antaa noin 3-4,5 KW lämpöä!

Mikäli voimalasta tulee vähemmän sähköä kuin mitä lämpöpumppu syö, kaikki menee loistavasti ja verkosta otetun sähkön määrä pienenee voimalan tuottamalla määrällä.
 
Eli rahaa säästyy moninkertainen määrä pelkkään sähköllä veden lämmitykseen verrattuna!

Mikäli voimalasta tulee enemmän sähköä verkkoon kuin mitä lämpöpumppu syö, olisi se hyvä ohjata johonkin muuhun omaan käyttöön, sillä muuten se menee hukkaan.  Paitsi tietysti jos ajatellaan kansantaloutta yleensä.

Ei sitä mihinkään vedenlämmityssäätimeen kuitenkaan kannata tuhota, eikös se lämpöpumppu täysillä pyöriessään kuitenkin riitä kaikkeen lämmitykseen kyseisessä taloudessa.

Kaikissa tapauksissa se luulisi kuitenkin olevan taloudellisesti parempi vaihtoehto kuin pelkkä vedenlämmitys vastuksilla.
 

EVV

Member
Näin maallikkona olen miettinet, että kuinkahan paljon näistä säätimistä ja invertereitä on todellista hyötyä , silloin kun on tarkoituksena  pelkästään lämmittää vettä? Vieväthän nekin osan energiasta. Mitäpä jos myllyn ja varaajan välissä on myllyn käyntiin lähtöä avittamassa pelkästään täällä mainittu  konkka . Eikös sitä voisi testata siten ,että mittaisi kuinka paljon samoissa tuuliolosuhteissa sama mylly ehtii lämmittää varaajaa tietyssä ajassa inverterin ja säätimen kanssa tai pelkästään konkalla ? Etunahan näissä yksinkertaisissa ratkaisuissa on se, että on vähemmän osia, jotka voivat mennä rikki. Toisaalta myrskysuojaus kärsii.Mikäli mittauksissa ei todeta olennaista eroa, voisi harkita olisiko taloudellisempaa laittaa rahat isompaan myllyyn kuin hankkia enemmän tai vähemmän kalliita säätimiä ja inverterejä.

 
Ylös