aurinkopaneeleiden maadoitus

Jussi

Well-known member
Sähköala sanoi:
Sähköasennuksissa on syytä noudattaa alan määräyksiä jotka perustuvan insinöörien laskelmiin ja käytännön kokemuksiin yli sadan vuoden ajalta minkä sähköverkkoja on rakennettu ja käytetty. Määräykset eivät ole tarkoitettu kiusaksi, vaan hengen terveyden ja omaisuuden vaaran välttämiseksi...
Se että aurinkopaneeleissa on ohut lasi pinnassa ja "eristetty" alumiinikuori, ei tee niistä haavoittumattomia ja vikavapaita.
Paneeliketjuissa on myös kasa liittimiä ja johtoja jotka voivat hankautua puhki, kastua,  eri syistä yms. Kun sitten minkä tahansa vian tai syyn seurauksena ihminen katolla koskettaa viallista panelia tai telinettä ja saa tällin, niin sen ei tarvitse olla itsessään tappava mutta voi aiheuttaa vaikka putoamisen katolta. Täytyy myös huomioida että telineisiin voi päästä sähköä myös muista järjestelmistä esim. ilmanvaihtokoneista, antenniasennuksista tms. katolla sijaitsevista kaapeleista. Ääritapauksissa voi myös huopa tai peltikaton läpi porattu kiinnikeruuvi osua sopivasti välitilassa kulkevaan kaapeliin. Vaihtoehtojen kirjo on laaja ja kaikki inhimillinen on mahdollista.
Tästä syystä vaaditaan potentiaalitasaukset ja suojamaadoitukset talon kaikkiin johtaviin metallirakenteisiin. Lisätietoa esim. täältä
https://docplayer.fi/7369855-Rakennusten-sahkoasennusten-maadoitukset-ja-potentiaalintasaukset.html

Jostain syystä on päässyt vallalle ajatus että aurinkopaneeleiden metallisia runkoja ja kattotelineitä ei tarvitsisi yhdistää potentiaalitasaukseen. Alan suuret telinevalmistajat (esim. Schettler) kyllä valmistavat tarvittavat maadoitustuotteet, mutta pakettien nettikauppiaat joilla ei suurimmalla osalla ole sähköteknistä tietotaitoa määräyksistä myyvät mielellään halvinta pakettia josta on tingitty nämä oleelliset asiat pois.
Asentajat ovat usein amatöörejä tai vähemmän valistuneita sähkömiehiä pullopalkalla eivätkä piittaa määräyksistä tai edes terveestä järjestä, niinpä nämä tärkeät ja tarpeelliset suojaukset jäävät tekemättä. Valitettavasti on myös ammatilaisia jotka eivät välitä turvallisuusmääräyksistä kaikilta osin. Jopa valvova viranomainen on ollut vielä varsin passiivinen sen suhteen että aurinkojärjestelmiä ei ole erikseen huomioitu määräyksissä ja ohjeissa potentiaalitasausten suhteen, vaan ilmeisesti on luotettu että noudatetaan yleisiä periaatteita johon nämä kyllä sisältyvätkin. Asia varmaan muuttuu kun järjestelmät lisääntyvät ja sitä myötä myös turvallisuustapahtumia alkaa tulla.

Käytännön neuvona sanoisin että minimissään täytyy vetää MK 10mm2 johdin talon pääpotentiaalikiskosta katolle ja yhdistää se luotettavalla liitoksella jokaisen paneelirivin yhdyskiskoon johon yksittäiset paneelit saadaan liitettyä panelin ja yhdyskiskon väliin tulevalla hammastetulla liitinlevyllä joka rikkoon eloksoinnin pintaa sen verran että yhteys saadaan aikaan. Tämä ei siis ole ukkossuojaus jonka tarve on enempi paikasta riippuva tarve, vaan minimitason potentiaalitasaus. Asennus luonnollisesti varmistetaan mittaamalla maadoitusvastus asianmukaisella asennustarkastustesterillä (ei yleismittarilla)

Tässä selkeä ohje joka täytyy jokaisen aurinkosähköjä asentavan hallita.
http://service.schletter-group.com/files/addons/docman/solarmontage/technischeinformationen/Hints%20for%20lightning%20protection_I113627GB.pdf
Aika pitkälti höpöjä päästelet. Mikä sulla on tavoite? Kuulostaa asiantuntevalta ja haluat pelotella?
 

Sähköala

New member
Jussi sanoi:
Aika pitkälti höpöjä päästelet. Mikä sulla on tavoite? Kuulostaa asiantuntevalta ja haluat pelotella?

No mikä on höpöä, sähköturvallisuusmääräyksetkö?
Ei ole tarvetta pelotella, mutta maailma toimii paremmin jos toimitaan oikeaksi todettujen menetelmien mukaan.
Vanha sananlasku sanoo että kitaran omistaminen ei tee kenestäkään muusikkoa.
Sama pätee myös aurinkopaneelijärjestelmiin.
Vaikka nettikaupasta voi ostella kaikenlaista, niin ei se tarkoita että juuri se myytävä paketti sisältää kaiken tarpeellisen, vielä kun lukee näitä juttuja että "sähkärin palkka siihen vielä 200 Euroa päälle". Jos mentaliteetti on tuo niin varmaan sitten haetaankin se halpa kaveri joka tekee vain sen mikä pyydetään. Toinen juttu on sitten se että olisi pitänyt tehdä muutakin...
Se että laite näennäisesti toimii, ei tarkoita että se olisi turvallinen vikatilanteessa.
 

Jussi

Well-known member
Kyllä määräyksiin on usein syy ja tarve. Tuossa paikassa ei ole.
Kun panelipiirin mikään osa ei ole maapotentiaalissa, niin et myöskään saa tälliä puhkihankautuneesta johdosta.
Kukaan ei asenna ryhmäjohtoja tai muutakaan niin lähelle vesikatetta, että siihen saa ruuvattua.
Kissasähkö häipyy kaikilla asennustavoilla.
Tukevasti maassa olevaan salama hakee helpommin, mutta oli tai ei, niin tuho se on joka tapauksessa. Siinä ei maajohto pelasta.
Ilmanvaihtokoneet ja antenniasennukset pitää myös olla maadotettuja, ja se on myös perusteltua. Ei siinä auta panelien maadotus, jos huippari kelluu vaiheessa. Pahentaa vaan.

On myös paneleja, joissa on vain lasin alla metallikisko, joka ei asennettuna näy, eikä pysty koskeen. Tämä myös vaaditaan maihin... Järki?

Joten voihan sitä joskus vähän itse ajatella, eikä vaan lukea "määräyksiä".
 

Sähköala

New member
Jussi sanoi:
Kyllä määräyksiin on usein syy ja tarve. Tuossa paikassa ei ole.
Kun panelipiirin mikään osa ei ole maapotentiaalissa, niin et myöskään saa tälliä puhkihankautuneesta johdosta.
Kukaan ei asenna ryhmäjohtoja tai muutakaan niin lähelle vesikatetta, että siihen saa ruuvattua.
Kissasähkö häipyy kaikilla asennustavoilla.
Tukevasti maassa olevaan salama hakee helpommin, mutta oli tai ei, niin tuho se on joka tapauksessa. Siinä ei maajohto pelasta.
Ilmanvaihtokoneet ja antenniasennukset pitää myös olla maadotettuja, ja se on myös perusteltua. Ei siinä auta panelien maadotus, jos huippari kelluu vaiheessa. Pahentaa vaan.

On myös paneleja, joissa on vain lasin alla metallikisko, joka ei asennettuna näy, eikä pysty koskeen. Tämä myös vaaditaan maihin... Järki?

Joten voihan sitä joskus vähän itse ajatella, eikä vaan lukea "määräyksiä".

Järjenkäyttö on yleensä suositeltavaa. Toisaalta mikään ei anna niin suurta itsevarmuutta kuin täydellinen tietämättömyys.
Sähköasennusten tulee toimia paitsi normaali käyttötilantessa myös vikatilanteessa ja vielä lisäksi kahden eri vian tilanteessa.
Äkkinäinen ajattelee vain sitä normaali käyttötilannetta, kun aurinko paistaa ja kalja on kylmää...
Siellä kesämökillä jossa on pari paneelia syöttämässä akkua, ei välttämättä ole se suurin tarve maadoitella kiskoja. Silti potentiaalitasaus ja maadoitusten jatkuvuus ei ole merkityksetön asia. Esim. liikerakennuksessa isommassa järjestelmässä jossa liikkuu kilowatti poikineen ja jopa liki tuhannen voltin jännitteitä on ihan eri peli. Siellä katolla liikkuu muitakin ja systeemejä on moneen lähtöön. Ja kyllä niitä ryhmäjohtoja on useinkin niin lähellä vesikattoa että niihin voi ruuvi osua. Invertteri voi hajota ja syöttää takaisinpäin sähkön, joka tulee siitä rikkinäisestä tai märästä johdosta runkoon, mitä vain voi sattua. Tasavirralla valokaaret ovat sellaisia että lakkaa naurattamasta. Eristävähän se lasi on, niin kauan kuin on ehjä....Kun paneelikenttä lähtee sulamaan niin tulee pahaa jälkeä, menee lasit ja kehykset samaan sulattoon. 
Suosittelen lukaisemaan sähköturvallisuuslain, siellä ei sallita maallikoille rakennella yli kolmen paneelin aurinkolaitteita ja ihan syystä, varsinkin jos asenne perusturvallisuuteen on negatiivinen. Varsinkin kun siihen tuhansien eurojen systeemiin ei monta kymppiä tarvita lisää että saadaan ne maadoituksetkin tehtyä asiallisesti. Olen sähkötöitä tehnyt työkseni 35 vuotta ja niin paljon on tullut vikoja nähtyä, selvitettyä ja korjattua ettei viitsisi itsestään selvistä perusasioista alkaa kinata. Jos kaikki alkavat tehdä hommat vähän sinne päin niin ei mene kauan kun on koko maa sekaisin ja meno kuin afrikassa.
 

Jussi

Well-known member
Sähköala sanoi:
Suosittelen lukaisemaan sähköturvallisuuslain, siellä ei sallita maallikoille rakennella yli kolmen paneelin aurinkolaitteita ja ihan syystä, varsinkin jos asenne perusturvallisuuteen on negatiivinen. Varsinkin kun siihen tuhansien eurojen systeemiin ei monta kymppiä tarvita lisää että saadaan ne maadoituksetkin tehtyä asiallisesti. Olen sähkötöitä tehnyt työkseni 35 vuotta ja niin paljon on tullut vikoja nähtyä, selvitettyä ja korjattua ettei viitsisi itsestään selvistä perusasioista alkaa kinata. Jos kaikki alkavat tehdä hommat vähän sinne päin niin ei mene kauan kun on koko maa sekaisin ja meno kuin afrikassa.
Yhtä pitkään ollan sit tehty sähkötöitä.
Täällä tuskin liikerakennuksia sähköistetään.
Olemme selkeesti eri mieltä asiallisesta maadoituksesta, ja missä sitä tarvitaan.
Vähän sinnepäin tekeminen on ihan eri asia, kun todellisen tilanteen mallintaminen riskeineen.
 

Perusmies

New member
Asensin itse paneelit katolle. AC-puolen asennukset ja DC-kytkentöjen tarkistuksen teki tuttu sähkömies, joka on tehnyt talon sähköt aikoinaan. Hänellä ei ollut aiempaa kokemusta aurinkosähkösysteemeistä.

Tietenkään ei pidä lähteä tekemään itse, jos ei tiedä mitä on tekemässä ja jos ei ole perehtynyt aiheeseen ja ohjeisiin. Ja on syytä käyttää oikeita kaapeleita ja liittimiä (ja työkaluja), kun kyseessä on satojen volttien DC-jännite.

Maadoituksesta löytyi erilaisia ohjeistuksia (eri maissa on erilaisia säännöksiä) ja myyjiltäkin tuli hieman erilaista ohjetta.
Päädyin maadoittamaan alumiinikiskot yhtenäisellä 6mm2 kevi-kuparilla, joka on yhdistetty talon potentiaalintasauskiskoon ja sitä kautta 16mm2 kupariin, jota on maassa +100m.
Alumiinikiskoon pulttasin rosterikulmaraudat (väliin tähtiprikka, että rikkoon alumiinin pinnan) ja rosterikulmaan edelleen rosteripultilla/prikalla kuparipiuhan (katkaisematta). Ajatuksena, että kupari ei ole suoraan alumiinissa kiinni sähköparin takia.
Paneelien optimoijat ruuvasin kiskoon myöskin tähtiprikoilla, että ovat kiskon maassa kiinni.
Pohdinnassa on, pitäisikö paneelien alumiinirungot vielä kytkeä kiskoon 2,5mm2 tms kuparilangalla.

Tässä Solaredgen mallissa DC-jännite on max 380 V (invertteri per paneeli). Ja pitäisi olla vikatilanteessa turvallisempi, kun paneelikohtainen jännite rajataan 1 volttiin.
 

Sähköala

New member
ave sanoi:
Mites maadottaisitte ,jos on kuivaa kallioo kaikki ?


Jos ei ole elektrodia niin silloin ei talossa ole myöskään sähköliittymää.
Jos jos mökkiä ei siis ole sähköistetty ja homma toimii parilla-kolmella paneelilla + akuilla niin panelitelineiden maadoitus ei ole oleellista.

Jos talossa olisi sähköliittymä, niin potentiaalitasaus (uuden rakennuksen) perustuksiin olisi pakollinen ja liittymän elektrodi sitten vaikka mereen jos ei maata ole.  Liittymän elektrodi on elintärkeä siinä kohtaa jos laitoksen verkkoon tulee häiriö, esim. puu kaatuu linjalle. Kannatinvaijeri toimii PEN johtimena ja kun se katkeaa mutta yksi tai useampi vaihe jää ehjäksi, niin rakennuksen kaikki maadoitetut laitteet saavat täyden jännitteen runkoon ellei elektrodi toimi.
 

Sähköala

New member
Perusmies sanoi:
Maadoituksesta löytyi erilaisia ohjeistuksia (eri maissa on erilaisia säännöksiä) ja myyjiltäkin tuli hieman erilaista ohjetta.
Päädyin maadoittamaan alumiinikiskot yhtenäisellä 6mm2 kevi-kuparilla, joka on yhdistetty talon potentiaalintasauskiskoon ja sitä kautta 16mm2 kupariin, jota on maassa +100m.
Alumiinikiskoon pulttasin rosterikulmaraudat (väliin tähtiprikka, että rikkoon alumiinin pinnan) ja rosterikulmaan edelleen rosteripultilla/prikalla kuparipiuhan (katkaisematta). Ajatuksena, että kupari ei ole suoraan alumiinissa kiinni sähköparin takia.
Paneelien optimoijat ruuvasin kiskoon myöskin tähtiprikoilla, että ovat kiskon maassa kiinni.
Pohdinnassa on, pitäisikö paneelien alumiinirungot vielä kytkeä kiskoon 2,5mm2 tms kuparilangalla.

6mm2 on minikoko pääpotentiaalitasausjohtimelle. Laitteiden suojamaadoitusjohtimet mitoitetaan standardin SFS 6000-5-54 mukaan joko äärijohtimen poikkipinnan mukaan tai laskemalla oikosulkuvirran mukaan. Käytännössä aurinkopaneelijärjestelmään riittää 10mm2, pienempiin tuo 6mm2
Liittämiseen on joko omia valmistajakohtaisia liittimiä, tai sitten puristettava kaapelikenkä (ei abiko), liitospinta puhtaaksi hiomapaperilla ja liitosrasva väliin.

Panelien alumiinirunkoihin on sitten omat osansa jotka rikkovat eloksoinnin pinnan esim. https://www.alma-solarshop.com/photovoltaic-accessories/870-grounding-system-terragrif.html
On paljon vaivattomampi tapa kuin alkaa kaapelilla liittämään, jos sen tekee, niin käyttää min 6mm2 kaapelia sitten.
Työhon kuuluu sitten vielä jatkuvuuden mittaus asianmukaisella asennustesterillä jolla näkee vastusarvon molempinapaisesti ja riittävällä kuormitusvirralla, ei yleismittarilla. (esim. huoltoasemien mittarikenttien jatkuvuus (eli ne ohmin osat) mitattiin 10A virralla.)

Edit:
Niin ja suomessa tietysti noudatetaan kansallisia ohjeita, ulkomaiden ja myyjien ohjeet eivät ole sitovia.
 

Sähköala

New member
Jussi sanoi:
Yhtä pitkään ollan sit tehty sähkötöitä.
Täällä tuskin liikerakennuksia sähköistetään.
Olemme selkeesti eri mieltä asiallisesta maadoituksesta, ja missä sitä tarvitaan.
Vähän sinnepäin tekeminen on ihan eri asia, kun todellisen tilanteen mallintaminen riskeineen.

Kyllä niitä vaaratilanteita syntyy ihan omakotitalossakin. Edelleen muistutan että asennuksen on kestettävä kaksi samanaikaista vikaa. Tarkoittaa esimerkiksi sitä että jos paneleilta tulevat johdot mistä tahansa inhimillisestä syystä tai vaikka syyttä irtovat / kuluvat niin että toinen koskettaa peltikattoon ja toinen paneelikiskoihin niin ihminen siinä välissä jää toiseksi, elleivät kaikki johtavat osat ole samassa potentiaalissa.

Eri mieltä siis olemme ja siitä huomaan myös että vain toinen meistä on sähköalan ammattilainen mitä tulee talotekniikkaan ja vahvavirta-asennuksiin.
Ammattilainen noudattaa lakeja, asetuksia, standardeja sekä säädöksiä, koska tietää että ne ovat kaikkien parhaaksi sekä tekee työnsä vastuullisesti ja ilman turhautumista "turhiin" sääntöihin tai yrittämättä "säästää" työtä ja tarvikkeita. Sähköasennusten tulee kestää kymmeniä vuosia ja omistajanvaihdoksia, vaihtelevia sääoloja ja kaikkia mahdollisia käyttö- ja vikatilanteita. Tänä päivänä on edelleen käytössä jopa 30-luvulla tehtyjä asennuksia, joita ei välttämättä ole koskaan edes huollettu. Se on mahdollista koska ne on tehty korkealla työmoraalilla ja huolellisesti.

Rakentaessa ja asennustöissä tulee huomioida kaikkien edut, oma etu, asiakkaan etu ja yhteiskunnan etu. Silloin lopputuloksesta tulee hyvä ja ollaan kestävällä pohjalla. Ei turvavyötäkään tarvita kuin kolarissa, muun ajan se on turha....
 

Paroni

New member
.

i-like.jpg
 

jolla

Member
Sähköala sanoi:
Jussi sanoi:
Kyllä määräyksiin on usein syy ja tarve. Tuossa paikassa ei ole.
Kun panelipiirin mikään osa ei ole maapotentiaalissa, niin et myöskään saa tälliä puhkihankautuneesta johdosta.
Kukaan ei asenna ryhmäjohtoja tai muutakaan niin lähelle vesikatetta, että siihen saa ruuvattua.
Kissasähkö häipyy kaikilla asennustavoilla.
Tukevasti maassa olevaan salama hakee helpommin, mutta oli tai ei, niin tuho se on joka tapauksessa. Siinä ei maajohto pelasta.
Ilmanvaihtokoneet ja antenniasennukset pitää myös olla maadotettuja, ja se on myös perusteltua. Ei siinä auta panelien maadotus, jos huippari kelluu vaiheessa. Pahentaa vaan.

On myös paneleja, joissa on vain lasin alla metallikisko, joka ei asennettuna näy, eikä pysty koskeen. Tämä myös vaaditaan maihin... Järki?

Joten voihan sitä joskus vähän itse ajatella, eikä vaan lukea "määräyksiä".

Järjenkäyttö on yleensä suositeltavaa. Toisaalta mikään ei anna niin suurta itsevarmuutta kuin täydellinen tietämättömyys.
Sähköasennusten tulee toimia paitsi normaali käyttötilantessa myös vikatilanteessa ja vielä lisäksi kahden eri vian tilanteessa.
Äkkinäinen ajattelee vain sitä normaali käyttötilannetta, kun aurinko paistaa ja kalja on kylmää...
Siellä kesämökillä jossa on pari paneelia syöttämässä akkua, ei välttämättä ole se suurin tarve maadoitella kiskoja. Silti potentiaalitasaus ja maadoitusten jatkuvuus ei ole merkityksetön asia. Esim. liikerakennuksessa isommassa järjestelmässä jossa liikkuu kilowatti poikineen ja jopa liki tuhannen voltin jännitteitä on ihan eri peli. Siellä katolla liikkuu muitakin ja systeemejä on moneen lähtöön. Ja kyllä niitä ryhmäjohtoja on useinkin niin lähellä vesikattoa että niihin voi ruuvi osua. Invertteri voi hajota ja syöttää takaisinpäin sähkön, joka tulee siitä rikkinäisestä tai märästä johdosta runkoon, mitä vain voi sattua. Tasavirralla valokaaret ovat sellaisia että lakkaa naurattamasta. Eristävähän se lasi on, niin kauan kuin on ehjä....Kun paneelikenttä lähtee sulamaan niin tulee pahaa jälkeä, menee lasit ja kehykset samaan sulattoon. 
Suosittelen lukaisemaan sähköturvallisuuslain, siellä ei sallita maallikoille rakennella yli kolmen paneelin aurinkolaitteita ja ihan syystä, varsinkin jos asenne perusturvallisuuteen on negatiivinen. Varsinkin kun siihen tuhansien eurojen systeemiin ei monta kymppiä tarvita lisää että saadaan ne maadoituksetkin tehtyä asiallisesti. Olen sähkötöitä tehnyt työkseni 35 vuotta ja niin paljon on tullut vikoja nähtyä, selvitettyä ja korjattua ettei viitsisi itsestään selvistä perusasioista alkaa kinata. Jos kaikki alkavat tehdä hommat vähän sinne päin niin ei mene kauan kun on koko maa sekaisin ja meno kuin afrikassa.

oletan ettei asentaja ole ollut maallikko

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006100100.html
 

Jussi

Well-known member
Sähköala sanoi:
Kyllä niitä vaaratilanteita syntyy ihan omakotitalossakin. Edelleen muistutan että asennuksen on kestettävä kaksi samanaikaista vikaa. Tarkoittaa esimerkiksi sitä että jos paneleilta tulevat johdot mistä tahansa inhimillisestä syystä tai vaikka syyttä irtovat / kuluvat niin että toinen koskettaa peltikattoon ja toinen paneelikiskoihin niin ihminen siinä välissä jää toiseksi, elleivät kaikki johtavat osat ole samassa potentiaalissa.

Kyllä huomaa, ettet ajattele.
Panelien alumiinikehys ei liity yhtään mitenkään tuohon. Ja sen maadoitus. Se ei ole missään yhteydessä paneelin sähköisiin osiin.
Ja kun pidät huolen, ettet muuallakaan mene maadoittelemaan panelis DC-puolta, niin saat seistä katolla sateessa ja koskee ihan mihin johtoon vaan. Kyllä siinäkin ne kaksi vikaa tarvitaan, jos meinaat otta kynsille.
 

Jussi

Well-known member
Mä jäin vähän odottelemaan yksilöityä esimerkkiä siitä, miltä ongelmalta sähköpiiriin kuulumattoman kehyksen maadoitus pelastaa.
Eli onko ko. määräykselle olemassa joku järkevä peruste. Edellä niitä perusteita ei ole näkynyt.
 

wepu

Member
Minulla on mökillä 8 kpl erikokoisia paneeleita seinä-asennuksena. Kaikista tulee piuhat yhteen jakorasiaan 6mm2 johdoilla ja jakorasiasta eteenpäin 8mm2 piuhoilla. Paneeleista 5kpl on lasi+lasi/muovi-rakenteisia, ja kolme on tyyppiä polykarbonaatti+vaneri, siis kaikki itse juotettuja.
Asenuksessa on vikavirtasuoja+sulake lataussäätimen ja mökin 12V sähköverkon välissä, ja toinen vikavirtasuoja akkujen ja invertterin (300w) välissä.
- Kuinka tämä systeemi pitää maadoittaa?
- Mitä muuta oikea sähkömies lisäisi systeemiin?
 

Hotzone

Member
Jussi sanoi:
Mä jäin vähän odottelemaan yksilöityä esimerkkiä siitä, miltä ongelmalta sähköpiiriin kuulumattoman kehyksen maadoitus pelastaa.
Eli onko ko. määräykselle olemassa joku järkevä peruste. Edellä niitä perusteita ei ole näkynyt.

Määräyksista en tiedä mutta  jos paneelien runko olisi ukkosenjohdattimella maadoitettu, salaman iskiessä voisi teknisen tilan laitteet ehkä selvitä pienillä vaurioilla. Mutta aika kaukaa haettua tämäkin.

 

jra

Member
ST-käsikirja 40 Aurinkojärjestelmien suunnittelu ja toteutus -kirjassa kerrotaan asia hyvin samoin kuin nimimerkki Sähköala kertoo
https://kauppa.sahkoinfo.fi/product/1405

- Aurinkosähköjärjestelmien telineet suositellaan liitettäviksi potentiaalintasaukseen, kun paneeliston jännite on yli 60VDC.
  - Tällä ehkäistään erilaisten vikatilanteiden sekä indusoituvien jännitteiden aiheuttamat riskit. Ja parannetaan häiriönsuojausta.
- Potentiaalintasausjohtimen poikkipinta on vähintään puolet asennuksen suurimmasta suojamaadoitusjohtimesta ja vähintään 6mm² kuparia. Ei tarvitse olla kuitenkaan suurempi kuin 25mm².
- Potentiaalintasauksen jatkuvuus tulee varmistaa liittämällä kaikki varusteet potentiaalintasaukseen ja käyttämällä telinevalmistajan siihen tarkoittamia komponentteja.


Jokaiselle sähköalalla työskentelevälle potentiaalintasaus luulisi olevan itsestäänselvyys. Ja varmasti myös omalta osaltaan invertterin pitkän käyttöiän salaisuus.
Se on läheisesti tekemisissä myös EMC-häiriöiden kanssa, häiriöiden syitä voi olla hyvin vaikea löytää, jos potentiaalintasaukset on jätetty tekemättä.
 

sundanic

Member
yleismies sanoi:
kotte sanoi:
Raksaaja sanoi:
Jos haluaa yrittää toimittaa suoran salaman iskun maahan, niin kaapelilla saa kyllä olla paksuutta aika hurjasti. Jos haluaa minimoida/estää metalliosien varautumisen ukkosella, niin siihen riittää ihan ohutkin johto.
Käytännössä muutaman kymmenen neliömillimetrin kuparijohtimen pinta-ala riittää resistiivisessä mielessä minkä tahansa salaman virran johtamiseen (kriteerinä on tässä, että johdin ei salaman suorassa iskussa kuumene niin paljon, että se sytyttäisi puu- tai muovimateriaaleja palamaan tai sulattaisi muovia pahasti; salamahan tuskin iskee hetkeen aivan samaan kohtaan tai ainakaan toistuvasti).

Paljon pahempi vaatimus on, että salamasuojan pitää olla mahdollisimman suora, mahdollisimman etäällä rakennuksen pinnasta ja kumminkin muodostaa mahdollisimman aukoton johdevaippa (ns. Faradayn häkin tapaan). Salamaisku tekee tuhojaan myös indusoitujen toisiojännitteiden ja virtojen takia, eikä näitä vastaan suojatumisessa ole minkäänlaisia oikoteitä onneen. Ylijännitesuojalaitteiden pitää olla salamasuojahäkin sisällä ja ideaalitapauksessa muodostaa sisäkkäisiä "puolustuskehiä" parhaiten suojatun keskialueen ympärille.

"Staattisen sähkön kertyminen" ei ukonilmalla juuri milloinkaan ole normaalissa rakennuksessa ongelmana (normaalit rakennusmateriaalit johtavat riittävästi sähköä purkaakseen varaukset), vaan etäänpänä iskevien salamien indusoimien toisijännitteiden ja -virtojen aiheuttamat tuhovaikutukset.

Tuo salaman iskupaikkaa koskeva sanonta on ihan puutaheinää. Kyllä se salama iskee ihan siihen kohtaan mistä helpoiten varaus pääsee purkautumaan. Ei se pidä kirjaa että mihinkä se on iskenyt.
Tuokaan sanonta että hakee helpoimman purkausreitin niin ei pidä omakohtaisesti paikkaansa. Yhtälailla iskee täysin sattuman varaisesti.  Kuvassa taloomme iskenee salaman kulkureitti ja mitä se hajoitti matkalla.  Eli salama iski pihavaloon joka oli kytketty samaa sulakkeen taaksen kuin tyttären kone yläkerrassa. Salama reitti oli seuraava. pihavalo(hajosi)-->tyttärenpc(kuului julmettu napsaus (tytär oli pcllä ja kone ei kuitenkaan hajonnut)tämä kytketty kytkinmeen alakerrassa eri sulakkeen takana johon oli vedetty RJ-45(tämä hajosi)--> samassa reittimessä kiinni kannettava jossa datankeruu MLP:stä husdatan kaapelilla RS-323 liittimestä, läppäri pysyi ehjänä---->MLP:stä hajosi REGOn ohjain kortti niin että vain kuumavedenlämmitys toimi.  ohessa kuva.. Tästä vois joku kertoa miten ihmeessä salama haki tuon reitin vaikka talossa on peltikatto, peltirännit. Peltikaton ja rännin väli 3cm ja maahan rännistä 15cm jossain kohtia.
 

Aurinkoinen

Active member
sundanic sanoi:
yleismies sanoi:
kotte sanoi:
Raksaaja sanoi:
Jos haluaa yrittää toimittaa suoran salaman iskun maahan, niin kaapelilla saa kyllä olla paksuutta aika hurjasti. Jos haluaa minimoida/estää metalliosien varautumisen ukkosella, niin siihen riittää ihan ohutkin johto.
Käytännössä muutaman kymmenen neliömillimetrin kuparijohtimen pinta-ala riittää resistiivisessä mielessä minkä tahansa salaman virran johtamiseen (kriteerinä on tässä, että johdin ei salaman suorassa iskussa kuumene niin paljon, että se sytyttäisi puu- tai muovimateriaaleja palamaan tai sulattaisi muovia pahasti; salamahan tuskin iskee hetkeen aivan samaan kohtaan tai ainakaan toistuvasti).

Paljon pahempi vaatimus on, että salamasuojan pitää olla mahdollisimman suora, mahdollisimman etäällä rakennuksen pinnasta ja kumminkin muodostaa mahdollisimman aukoton johdevaippa (ns. Faradayn häkin tapaan). Salamaisku tekee tuhojaan myös indusoitujen toisiojännitteiden ja virtojen takia, eikä näitä vastaan suojatumisessa ole minkäänlaisia oikoteitä onneen. Ylijännitesuojalaitteiden pitää olla salamasuojahäkin sisällä ja ideaalitapauksessa muodostaa sisäkkäisiä "puolustuskehiä" parhaiten suojatun keskialueen ympärille.

"Staattisen sähkön kertyminen" ei ukonilmalla juuri milloinkaan ole normaalissa rakennuksessa ongelmana (normaalit rakennusmateriaalit johtavat riittävästi sähköä purkaakseen varaukset), vaan etäänpänä iskevien salamien indusoimien toisijännitteiden ja -virtojen aiheuttamat tuhovaikutukset.

Tuo salaman iskupaikkaa koskeva sanonta on ihan puutaheinää. Kyllä se salama iskee ihan siihen kohtaan mistä helpoiten varaus pääsee purkautumaan. Ei se pidä kirjaa että mihinkä se on iskenyt.
Tuokaan sanonta että hakee helpoimman purkausreitin niin ei pidä omakohtaisesti paikkaansa. Yhtälailla iskee täysin sattuman varaisesti.  Kuvassa taloomme iskenee salaman kulkureitti ja mitä se hajoitti matkalla.  Eli salama iski pihavaloon joka oli kytketty samaa sulakkeen taaksen kuin tyttären kone yläkerrassa. Salama reitti oli seuraava. pihavalo(hajosi)-->tyttärenpc(kuului julmettu napsaus (tytär oli pcllä ja kone ei kuitenkaan hajonnut)tämä kytketty kytkinmeen alakerrassa eri sulakkeen takana johon oli vedetty RJ-45(tämä hajosi)--> samassa reittimessä kiinni kannettava jossa datankeruu MLP:stä husdatan kaapelilla RS-323 liittimestä, läppäri pysyi ehjänä---->MLP:stä hajosi REGOn ohjain kortti niin että vain kuumavedenlämmitys toimi.  ohessa kuva.. Tästä vois joku kertoa miten ihmeessä salama haki tuon reitin vaikka talossa on peltikatto, peltirännit. Peltikaton ja rännin väli 3cm ja maahan rännistä 15cm jossain kohtia.

Salaman ei tarvitse iskeä edes taloon rikkoakseen sähkölaitteita. Viitisen vuotta sitten salama iski puuhun noin 8 metrin päähän mökistämme. Mitään ulkoisia jälkiä iskusta ei löytynyt mökin ja puun väliltä. Kuitenkin mökissä olleet invertteri ja telkkari hajosivat. Onni onnettomuudessa oli, ettei mökki palanut. Iskun saaneen puun juurelta oli palanut kanervikkoa muutaman neliömetrin alueelta. Ilmeisesti ukkoskuuro sammutti palon. En tiedä miten iskuun kohdistunut puu valikoitui. Puita oli paikalla aika tiheästi ja iskun saanut puu oli paikan selvästi lyhytkasvuisin, n. 4-5 metriä muita lyhyempi. Lisäksi vieressä on suuri mäki n. 60 merinen, jonka päällä kasvaa isoja puita. Olinkin ollut siinä harhakäsityksessä, että tuo mäki suojaa mökkiä salamaniskuilta.
 

Mekaniker

Active member
jra sanoi:
ST-käsikirja 40 Aurinkojärjestelmien suunnittelu ja toteutus -kirjassa kerrotaan asia hyvin samoin kuin nimimerkki Sähköala kertoo
https://kauppa.sahkoinfo.fi/product/1405

Varmasti tarpeellinen kirja sähköliikkeelle, yksityiselle hinta on 90€
Jääpi ostamatta

Se ei kuitenkaan tarkoita että jättäisin maadoitus/pot.tasaus tekemättä se päivä kun laitan paneelit katoille
Pieni hupi on taas kun lukee eri maiden säännöstöä: Ruotsissa KeVi ei sallittu, mielummin roosa väri pot.tasaus kaapelissa;-)

 
Ylös