aurinkopaneeleiden maadoitus

kotte

Active member
Aurinkoinen sanoi:
Salaman ei tarvitse iskeä edes taloon rikkoakseen sähkölaitteita.
Juuri noin. Jos salama tosiaankin olisi iskenyt pihavaloon, se olisi kirjaimellisesti polttanut tavalliset sähköjohdot ainakin osalta matkaa ja luultavasti paljon muutakin. Elektroniikka voi hajota laitteista aika vähäisestäkin kauempana iskeneen salaman aiheuttamasta ylijännitepulssista. Salaman reitillä on aina satunnaisuutta riippuen monista seikoista ja iskukohta voi etenkin purkauksen alkuvaiheessa hakeutua osittain toiselle reitillekin.

Olen itse kerran nähnyt, kun kauempana iskenyt salama heitti parin metrin pituisen jännitepurkauksen puhelimesta kohti huoneen keskustaa.
 

Mikkolan

New member
kotte sanoi:
Aurinkoinen sanoi:
Salaman ei tarvitse iskeä edes taloon rikkoakseen sähkölaitteita.
Juuri noin. Jos salama tosiaankin olisi iskenyt pihavaloon, se olisi kirjaimellisesti polttanut tavalliset sähköjohdot ainakin osalta matkaa ja luultavasti paljon muutakin. Elektroniikka voi hajota laitteista aika vähäisestäkin kauempana iskeneen salaman aiheuttamasta ylijännitepulssista. Salaman reitillä on aina satunnaisuutta riippuen monista seikoista ja iskukohta voi etenkin purkauksen alkuvaiheessa hakeutua osittain toiselle reitillekin.

Olen itse kerran nähnyt, kun kauempana iskenyt salama heitti parin metrin pituisen jännitepurkauksen puhelimesta kohti huoneen keskustaa.
Juuri noin.
Paljon on sähkölaitteita hajonnut salamaniskusta vaikkei ne ole olleet edes verkossa kytkettyinä. Kaverin sähköttömässä "suulissa" syttyi irrallinen naulalaatikko palamaan kun läheiseen puuhun iski salama. Järjetön virta/jännite piikki indusoi virtaa kaikkeen johtavaan aineeseen.

Pistorasioihin ja keskuksiin asennetut ylijännitesuojat suojaavat kyllä lankaapitkin tulevilta ylijännitteiltä mutta jos oikein kohdalle osuu niin ne toimivat käänteisesti eli suojaavatkin verkkoa.

Salama on kerrassaan "veikeetä ainetta". Pääasiassa se pyrkii maahan sieltä mistä helpoiten pääsee, kiusallisen usein se on talon betoniraudoitus.

Salamaniskusta vielä senverran että kaikki virta ei "mahdu" tuohon havainnoitsijan näkekemään valokaareen vaan ympäristöön hajaantuu paljon sellaistakin virtaa jota ei näe.
 

Mekaniker

Member
Mikkolan sanoi:
kotte sanoi:
Aurinkoinen sanoi:
Salaman ei tarvitse iskeä edes taloon rikkoakseen sähkölaitteita.
Juuri noin. Jos salama tosiaankin olisi iskenyt pihavaloon, se olisi kirjaimellisesti polttanut tavalliset sähköjohdot ainakin osalta matkaa ja luultavasti paljon muutakin. Elektroniikka voi hajota laitteista aika vähäisestäkin kauempana iskeneen salaman aiheuttamasta ylijännitepulssista. Salaman reitillä on aina satunnaisuutta riippuen monista seikoista ja iskukohta voi etenkin purkauksen alkuvaiheessa hakeutua osittain toiselle reitillekin.

Olen itse kerran nähnyt, kun kauempana iskenyt salama heitti parin metrin pituisen jännitepurkauksen puhelimesta kohti huoneen keskustaa.
Juuri noin.
Paljon on sähkölaitteita hajonnut salamaniskusta vaikkei ne ole olleet edes verkossa kytkettyinä. Kaverin sähköttömässä "suulissa" syttyi irrallinen naulalaatikko palamaan kun läheiseen puuhun iski salama. Järjetön virta/jännite piikki indusoi virtaa kaikkeen johtavaan aineeseen.

Pistorasioihin ja keskuksiin asennetut ylijännitesuojat suojaavat kyllä lankaapitkin tulevilta ylijännitteiltä mutta jos oikein kohdalle osuu niin ne toimivat käänteisesti eli suojaavatkin verkkoa.

Salama on kerrassaan "veikeetä ainetta". Pääasiassa se pyrkii maahan sieltä mistä helpoiten pääsee, kiusallisen usein se on talon betoniraudoitus.

Salamaniskusta vielä senverran että kaikki virta ei "mahdu" tuohon havainnoitsijan näkekemään valokaareen vaan ympäristöön hajaantuu paljon sellaistakin virtaa jota ei näe.
Meillä iski loppukesästä ukkonen naapuritalojen viereen ja siinä meni useampi virta-muuntaja meiltä ja naapureilta... Korkeajännite-imajohtoja ei enää ole, ne on poistettu mutta ilmajohdot taloihin tallessa ja ne päästivät sähköpulssin sisään.
EMP-pulssi tuhoaa kavalasti kun osuu sopivaan kohtaan, moni vika tuli ilmi vasta päivien jälkeen kun taloissa alkoi olla puutetta esim. lämpimästä vedestä
Minulla oli taas pieni huolestunut paniikki kun tässä talossa on yläpohjan eristykset on kutterilastua ja pari virtalähdettä oli pimeenä siellä...
 

Jussi

Member
Mutta mihinkään esm. noista ym. tapahtumista ei auta aurinkopanelin lasiin liimatun metallikannakkeen maadoittaminen.
 

Tahma

New member
Jussi sanoi:
Mutta mihinkään esm. noista ym. tapahtumista ei auta aurinkopanelin lasiin liimatun metallikannakkeen maadoittaminen.
Mielenkiinnosta olen seurannut tämän ketjun kirjoittelua ja hieman ymmälläni miksi se on niin vaikeata joidenkin toimia niin kuin on asetuksissa määritelty.

Tehdään hypoteesi tilanteesta, jossa tuo niin karsastamasi kennoston maadoitus voisi tulla tarpeen.

Sanotaanko, että talven nuoskalumi on paakkuuntunut ja kerääntynyt kennoston päälle ja alle, saaden kennoston lasin halkeamaan.
Halkeamasta on vesi päässyt tunkeutumaan kennoston sisään ja tällä tavoin on kennoston alumiinikehys altistunut kennoston tuottamalle energialle.
Halkeama voi olla kehyksen reunan alla, joten et sitä silmämääräisellä tarkastelulla huomaa.

Seuraavan kerran kun henkilö menee tutkimaan/asentamaan jotain katolle, sanotaanko vaikka että on tiilikaton pesu käynnissä ja on mukavan aurinkoista.
Silloin kyllä olen enemmän kuin tyytyväinen, että olen asentanut paneeliston kehykseen myös suojamaadoituksen.
 

Mikkolan

New member
Maadotukset kannattaa/pitää tehdä niinikuin käsikirjat käskeet, eikä sitä kaiketi kukaan kiistänyt.

Enempi tässä on todettu että jos "salama" iskee niin siihen auta muu kuin hyvä tuuri. Maadotuksilla ja "ukkosenjohdattimilla" voi ostaa valheellisen turvallisuuden tunteen.
 

Jussi

Member
Tahma sanoi:
Jussi sanoi:
Mutta mihinkään esm. noista ym. tapahtumista ei auta aurinkopanelin lasiin liimatun metallikannakkeen maadoittaminen.
Mielenkiinnosta olen seurannut tämän ketjun kirjoittelua ja hieman ymmälläni miksi se on niin vaikeata joidenkin toimia niin kuin on asetuksissa määritelty.

Tehdään hypoteesi tilanteesta, jossa tuo niin karsastamasi kennoston maadoitus voisi tulla tarpeen.

Sanotaanko, että talven nuoskalumi on paakkuuntunut ja kerääntynyt kennoston päälle ja alle, saaden kennoston lasin halkeamaan.
Halkeamasta on vesi päässyt tunkeutumaan kennoston sisään ja tällä tavoin on kennoston alumiinikehys altistunut kennoston tuottamalle energialle.
Halkeama voi olla kehyksen reunan alla, joten et sitä silmämääräisellä tarkastelulla huomaa.

Seuraavan kerran kun henkilö menee tutkimaan/asentamaan jotain katolle, sanotaanko vaikka että on tiilikaton pesu käynnissä ja on mukavan aurinkoista.
Silloin kyllä olen enemmän kuin tyytyväinen, että olen asentanut paneeliston kehykseen myös suojamaadoituksen.
Kun mikään osa järjestelmästä ei ole maadotettu, niin mitä katonpesijälle tapahtuu? Ei mitään.
Eikä tässä ole itsetarkoitus toimia vastoin asetuksia, vaan keksiä asetukselle järkevä peruste. Kun sitä ei oikein ole.
 

vesioinas

Member
Maadoittamaton peltikatto toimii kondensaattorina ja se on myös aina jossakin potentiaalissa. Jos katto sattuu olemaan sähkökentässä niin ko. potentiaali on sitten jotakin kentän ääripäiden väliltä. Jos katollemenijä sattuu maadoittamaan peltikaton sinne kiivetessään kun tarttuu esim. käsillään vääriin paikkoihin niin sähkövirta voi kulkea sydämen läpi ja sitä ei sitten tarvita kovinkaan paljoa. En tiedä voiko varaus olla riittävän iso. Defibrillaattorissa energia on tiettävästi 150-200J, josta voi arvioida tarvittavan varauksen määrää. Jokainen on varmaan joskus saanut sähköpurkauksen esim autoon koskiessaan ja siinä on kyse samasta asiasta, mutta katossa pinta-ala ja sitä myöten varaus on oletettavasti isompi. Fysiikkaa tämä on vaan.

Fataalit virtamäärät ovat esim. täällä:
https://hypertextbook.com/facts/2000/JackHsu.shtml

Peltikatto ei tainnut olla aloittajan tapauksessa, mutta tämä erikoistapauksena.
 

Jussi

Member
vesioinas sanoi:
Maadoittamaton peltikatto toimii kondensaattorina ja se on myös aina jossakin potentiaalissa. Jos katto sattuu olemaan sähkökentässä niin ko. potentiaali on sitten jotakin kentän ääripäiden väliltä. Jos katollemenijä sattuu maadoittamaan peltikaton sinne kiivetessään kun tarttuu esim. käsillään vääriin paikkoihin niin sähkövirta voi kulkea sydämen läpi ja sitä ei sitten tarvita kovinkaan paljoa. En tiedä voiko varaus olla riittävän iso. Defibrillaattorissa energia on tiettävästi 150-200J, josta voi arvioida tarvittavan varauksen määrää. Jokainen on varmaan joskus saanut sähköpurkauksen esim autoon koskiessaan ja siinä on kyse samasta asiasta, mutta katossa pinta-ala ja sitä myöten varaus on oletettavasti isompi. Fysiikkaa tämä on vaan.

Fataalit virtamäärät ovat esim. täällä:
https://hypertextbook.com/facts/2000/JackHsu.shtml

Peltikatto ei tainnut olla aloittajan tapauksessa, mutta tämä erikoistapauksena.
Hohhoijaa. Pitäskö opiskella perusteet ennen osallistumista?
 

vesioinas

Member
Pitääkö tästä tehdä se johtopäätös, että käyttäjänimi Jussi on tehnyt aikoinaan hieman kyseenalaisia tai jopa laittomia asennuksia?
Kts. sähköturvallisuuslaki luku 4 pykälät 6 ja 82 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161135#Pidp446904512

Tässä esimerkkiskenaario paneelien runko-osien maadoituksesta USAn sähköturvavaatimusten mukaisesti - asiassa ei ole sinänsä minkäänlaista maantieteellistä merkitystä sähköjärjestelmien eroista huolimatta:
https://www.solarpowerworldonline.com/2015/08/what-is-the-process-of-grounding-and-bonding-a-solar-pv-array/

“Imagine: the insulation on a PV source circuit wire becomes damaged, and the current-carrying part of the conductor makes contact with a frame or rail,” said Brian Mehalic, PV Curriculum Developer and Instructor at Solar Energy International. “Now that metal, which is not normally part of the circuit, has potential voltage relative to whichever pole in the DC circuit is not faulted, and may even be carrying current during system operation. This is a dangerous situation, because there is now the possibility of a fire, as well as a shock hazard.”

Regardless of system voltage, equipment grounding is required on all PV systems. Appropriate bonding and equipment grounding limits the voltage imposed on a system by lightning, line surges and unintentional contact with higher-voltage lines. It also limits the voltage-to-ground that can occur on normally non-current-carrying metal components, ranging from frames and rails to conduit and enclosures.

“Bonding and grounding PV systems ensures public safety, as well as the safety of PV installers and field electricians,” said Andy Zwit, Codes and Standards Manager at ILSCO.

En usko, että alalta löytyy ketään vakavasti otettavaa toimijaa, joka suosittelee runkojen maadoituksen/nollauksen tekemättä jättämistä perustelujen kera.
 

Mikkolan

New member
Kyllä, ihminen on kapasitiivisesti aina maadoittunut, eihän vaihekynäkään muuten toimisi. Jännitteestä sitten kiini paljonko virtaa tai energiaa ruhon lävitse kulkee.

Jänniteistä on todettu että melko jyrkkä raja vaarallisuudessa on 92 V. Lisäksi se että tasavirta on vaarallisempaa kuin vaihtovirta. Vaihtovirta jytkyttää kovasti lihaksia ja voi aiheuttaa sydänpysähdyksen mutta "potilas" voidaan usein elvyttää. Tasavirta taas aiheuttaa soluihin elektrolyysiin, joka onkin sitten pahempijuttu.

Hiukka hirvittää kun panelikentässä jännite voi olla jopa 1000 V luokkaa, sitä tasavirtaa.
 

Jussi

Member
Varmaan pitäs erotella keskustelussa "muutama paneli mökin katolla" niistä "1000V panelikentistä".
Monellako täällä on sellanen 1000V kytketty panelikenttä?
 

denzil dexter

Active member
Jussi sanoi:
Varmaan pitäs erotella keskustelussa "muutama paneli mökin katolla" niistä "1000V panelikentistä".
Monellako täällä on sellanen 1000V kytketty panelikenttä?
Hep. 5 kW paneelistosta kertyy tuota suuruusluokkaa. Sähkömies laittoi maadoitukset asennusvaiheessa.
 

Mikkolan

New member
Jussi sanoi:
Jussi sanoi:
Varmaan pitäs erotella keskustelussa "muutama paneli mökin katolla" niistä "1000V panelikentistä".
Monellako täällä on sellanen 1000V kytketty panelikenttä?
Kun mikään osa järjestelmästä ei ole maadotettu, niin mitä katonpesijälle tapahtuu? Ei mitään.
Eikä tässä ole itsetarkoitus toimia vastoin asetuksia, vaan keksiä asetukselle järkevä peruste. Kun sitä ei oikein ole.
En tiä oliko oikein "asetus" mutta joissain ohjeissa mainittiin tuo max 100 V, joita saa kytkeskellä omien kykyjen mukaan. Ei sekään täysin vaaraton ole, että aina tietty järki ja varovaisuus pelikentälle.

12 V laturista tuli melkoiset jytkyt kun räpläsin takavirtarelettä polaroidessa. Jänniä noi tällit kun ne tulee aina yllätyksenä, paitti sähköpaimenesta ;)
 

Jussi

Member
Mikkolan sanoi:
12 V laturista tuli melkoiset jytkyt kun räpläsin takavirtarelettä polaroidessa. Jänniä noi tällit kun ne tulee aina yllätyksenä, paitti sähköpaimenesta ;)
Kyllä sen napsun saa vaikka 9V patterista, kun leikit sillä ja kuparikelalla sormissa pidellen.
 

Mikkolan

New member
Jussi sanoi:
Kyllä sen napsun saa vaikka 9V patterista, kun leikit sillä ja kuparikelalla sormissa pidellen.
1,5 V :kin antaa sopivan käämin kanssa kivoja napsuja. Laturin kanssa kävi niin että nojasin toisella kädellä koneen runkoon. Joskus tulee vaan pikkusen kynsille mutta jakari putoo hyppysistä kun tälli kulkee käsien kautta.
 

Jussi

Member
vesioinas sanoi:
Maadoittamaton peltikatto toimii kondensaattorina ja se on myös aina jossakin potentiaalissa. Jos katto sattuu olemaan sähkökentässä niin ko. potentiaali on sitten jotakin kentän ääripäiden väliltä. Jos katollemenijä sattuu maadoittamaan peltikaton sinne kiivetessään kun tarttuu esim. käsillään vääriin paikkoihin niin sähkövirta voi kulkea sydämen läpi ja sitä ei sitten tarvita kovinkaan paljoa. En tiedä voiko varaus olla riittävän iso. Defibrillaattorissa energia on tiettävästi 150-200J, josta voi arvioida tarvittavan varauksen määrää. Jokainen on varmaan joskus saanut sähköpurkauksen esim autoon koskiessaan ja siinä on kyse samasta asiasta, mutta katossa pinta-ala ja sitä myöten varaus on oletettavasti isompi. Fysiikkaa tämä on vaan.

Fataalit virtamäärät ovat esim. täällä:
https://hypertextbook.com/facts/2000/JackHsu.shtml

Peltikatto ei tainnut olla aloittajan tapauksessa, mutta tämä erikoistapauksena.
Kun sulla on tollanen yksityiskohtanen esimerkki vaaranpaikasta, niin voisitko kertoa, miten se katonpesijä onnistuu saamaan itsensä virtapiirin osaksi, kun mikään osa panelisysteemin dc puolesta ei ole yhteydessä maahan?

Voit laittaa tähän kaksi selitystä, joissa toisessa panelin kehys on maadoitettu ja toisen, jossa se kelluu.
 

denzil dexter

Active member
korsteeni sanoi:
Pitääkö peltikatto maadoittaa?
Teoriassa varmaan joo.

Kiinteistön  peltikaton  jokaiseen  nurkkaan  asennetaan  16  mm2  -ruuvikiinnitteiset kattojohdinpitimet.  Ne  yhdistetään  seinäasenteisiin  alastulojohtimiin,  jotka  yhdistetään päämaadoituskiskoon. Kattojohtimet yhdistetään alastulojohtimilla päämaadoituskiskoon.  Metallirakenteet,  esimerkiksi metallitikkaat,  yhdistetään  jo erikseen    peltikattoon    kiinni.    Metallitikkaiden    alapää    on    hyvä    yhdistää    myös päämaadoituskiskoon. (Rakennusten ylijännite- ja ukkossuojaus 2005.)
 
Ylös