Aurinkolämpö Count Down 2015

[rotzi]

Kiesuksella on samat ja samat on mullakin.

sille 12345:lle (vai mikä olikaan) vois vinkata että mainos taitaa täällä upota paremmin kuin tuolla pumppusaitilla 

kuinka sulla levari on kytketty siihen varaajaan?
mittaus ilmeisesti vedestä vai kattolitkusta?
mitkä keräimet?

Levari on ullakolla pumppuaseman vieressä ja siitä on haaroitetut putkivedot vieressä olevaan IV-koneeseen sekä kellarissa olevaan varaajaan. Molemmissa piireissä on PWM HE-pumput.

paluu levarille varmaan aivan pohjalta, mutta mihin kohtaa/korkeuteen sulla tulee se levarilta tuleva 'kuuma'?
Jos pohjalla on nyt 37C niin mitä on varaajan katolla, arvaten 55C?

Miten meinaat tuota IV-konetta tuossa systeemissä ajaa?

 

[Torsti]

paluu levarille varmaan aivan pohjalta, mutta mihin kohtaa/korkeuteen sulla tulee se levarilta tuleva 'kuuma'?
Jos pohjalla on nyt 37C niin mitä on varaajan katolla, arvaten 55C?

Miten meinaat tuota IV-konetta tuossa systeemissä ajaa?

Jos liitetiedosto näkyy niin siitä käy periaate selville.

Varaajan alaosasta lähtee paluu levarille ja samaan liitäntään tulee paluut lattialämmityspiireistä.

Levarin kuuma menee varaajan yläosaan. Samasta liitännästä otetaan Oumanin ohjaamana lattialämmityksiin kahden 3-tie venttiilin kautta tarvittava lämpö.

Tämän päivän jälkeen varaajan lämpötilat olivat alhaalla 37 ja ylhäällä 43. Tuotto oli vain 18kWh.
Varaajan yläosan lämpö ei ole tainnut vielä kertaakaan käydä yli 50 asteen.

IV-kone on pumppuaseman vieressä joten aurinkolämpö hyödynnetään tarvittaessa ensimmäisenä IV-koneen jälkilämmityspatterilla.
Patteria kone ohjaa 2-tie venttiilillä lämmitystarpeen mukaan ja sillä on oma pumppu.
Ylimääräinen lämpö menee varaajaan.
Kuvasta näkyy kaksisuuntaiset nuolet, jotka kuvaavat virtaussuuntia tilanteen mukaan.
Kun aurinkolämpöä ei ole saatavilla, IV-kone ottaa tarvittaessa patterilleen lämmöt varaajasta.
Tällöin virtaussuunta on varaajasta IV-koneelle.

"Onneksi" Heinäkuu oli sen verran viileä, että pääsin testaamaan teorian käytännössä.
Sai näitä aika lailla miettiä, kun asensin itse kaikki harrastuspohjalta.

 

[pökö]

Levarin kuuma menee varaajan yläosaan.

Olisiko kuitenkin parempi että että kuumat levarista menis varaajan puolivälin alapuolelle, siis aurinko-latauksessa?

Nyt sulle käy niin että normaalina kesänä kun varaaja on ylhäältä 70 asteinen ja alhaalta 30 asteinen, niin syötät auringosta 40 asteista sinne 70 asteisen joukkoon ja samalla sekoitat koko pytyn kerrostumat ja samalla pilaat tuoton auringosta.

 

[Torsti]

Olisiko kuitenkin parempi että että kuumat levarista menis varaajan puolivälin alapuolelle, siis aurinko-latauksessa?

Nyt sulle käy niin että normaalina kesänä kun varaaja on ylhäältä 70 asteinen ja alhaalta 30 asteinen, niin syötät auringosta 40 asteista sinne 70 asteisen joukkoon ja samalla sekoitat koko pytyn kerrostumat ja samalla pilaat tuoton auringosta.

Eri kerroksiin syöttö on edelleen tehtävälistalla ja harkinnassa.

Minulla on varaajana Jäspi-sähköovali 2.4. Siinä on yhteet molemmin puolin varaajaa vain ylä- ja alaosassa. Molemmat puolet ovat käytössä.
Toinen on märkätiloille ja toinen asuintilojen lattialämmitykselle. Toisesta on rinnakkainen putkilinja ullakolle IV-koneelle sekä aurinkölämmölle.
Lisäksi varaajassa on kolme laippaa kierukoille joista ylin on käytössä käyttöveden esilämmitykseen.
Alhaalla on toinen laippa esilämmityskierukalle sekä laippa aurinkokierukalle. Kaksi jälkimmäistä on siis vapaana.

Yksi askarruttava asia on purkuvaiheen ohjaus 3-tie venttiilillä, koska samaa putkilinjaa pitkin kulkee virtaus molempiin suuntiin.
Täytyisi miettiä kuinka tunnistaa virtauksen suunta ja sen mukaisesti ohjaus joko lataukselle tai purulle. Tämä siis koskee ainoastaan IV-konetta.
Resolissa on ylimääräisiä relelähtöjä jotka saa kytkettyä rinnakkaireleeksi. Tällöin saan ohjauksen releeltä, kun aurinkolämpöpumput ovat päällä tai ei. Näin se todennäköisesti toimisi.

Olen miettinyt, että aurinkolämpöputkilinja täytyisi erottaa sivulla olevasta yhteestä ja kytkeä alemman laipan läpi eri kerroksiin meneviin putkiin 3-tie venttiilillä.
Purku sitten vastaavasti samaa putkea pitkin takaisin ja silloin 3-tie venttiili ohjaisi purun aina ylimmän kerroksen putkesta.
Laippaan putkien hitsauttaminen täytyy toki teettää jossain. Vai kuinka tuollaisen läpiviennin voisi toteuttaa?

Ajattelin ensin seurata kuinka koko järjestelmä käyttäytyy ja kokemuksen kartuttua harkita varaajapäähän muutoksia. Nythän takana on vasta vajaan viiden viikon kokemus.

Otan kiitollisena vastaan ehdotuksia kuinka varaajaani voisi toteuttaa eri kerroksiin ohjauksen putkiliitännöissä sekä ohjauksen toteutus venttiilille.

 

[pökö]

Jos menet putkella kierukan laipan läpi sun ei tarvi tehdä kerrostavia putkia varaajan sisään, menee vain rahaa ja aikaa venttiileihin ja muuhun tilpehööriin. Lämmin vesi kerrostuu kyllä muutenkin.
Mutta jos sellainen on tehtävä ja kahdesta laipanreijästä pystyy operoimaan niin tee varaajan sisään reijitetty kerrostajaputki, se ei tarvi ohjauksia tai venttiileitä. Sellaisen saanee tehtyä noin isoon pyttyyn kun kierukoita ei ole tiellä.
Muistaakseni Rotzilla tommonen on.

Esilämmityskierukka kannattaa hankkia, se viilentää varaajan pohjaa kivasti. Purkaessa ne kerrostumat oikeesti vasta syntyy.

 

[pökö]

Millä Torsti tekee kuumaa hanavettä, onko sille oma varaaja?

 

[rotzi]

Olisiko kuitenkin parempi että että kuumat levarista menis varaajan puolivälin alapuolelle, siis aurinko-latauksessa?

Nyt sulle käy niin että normaalina kesänä kun varaaja on ylhäältä 70 asteinen ja alhaalta 30 asteinen, niin syötät auringosta 40 asteista sinne 70 asteisen joukkoon ja samalla sekoitat koko pytyn kerrostumat ja samalla pilaat tuoton auringosta.

Eri kerroksiin syöttö on edelleen tehtävälistalla ja harkinnassa.

Minulla on varaajana Jäspi-sähköovali 2.4. Siinä on yhteet molemmin puolin varaajaa vain ylä- ja alaosassa. Molemmat puolet ovat käytössä.
Toinen on märkätiloille ja toinen asuintilojen lattialämmitykselle. Toisesta on rinnakkainen putkilinja ullakolle IV-koneelle sekä aurinkölämmölle.
Lisäksi varaajassa on kolme laippaa kierukoille joista ylin on käytössä käyttöveden esilämmitykseen.
Alhaalla on toinen laippa esilämmityskierukalle sekä laippa aurinkokierukalle. Kaksi jälkimmäistä on siis vapaana.

Yksi askarruttava asia on purkuvaiheen ohjaus 3-tie venttiilillä, koska samaa putkilinjaa pitkin kulkee virtaus molempiin suuntiin.
Täytyisi miettiä kuinka tunnistaa virtauksen suunta ja sen mukaisesti ohjaus joko lataukselle tai purulle. Tämä siis koskee ainoastaan IV-konetta.
Resolissa on ylimääräisiä relelähtöjä jotka saa kytkettyä rinnakkaireleeksi. Tällöin saan ohjauksen releeltä, kun aurinkolämpöpumput ovat päällä tai ei. Näin se todennäköisesti toimisi.

Olen miettinyt, että aurinkolämpöputkilinja täytyisi erottaa sivulla olevasta yhteestä ja kytkeä alemman laipan läpi eri kerroksiin meneviin putkiin 3-tie venttiilillä.
Purku sitten vastaavasti samaa putkea pitkin takaisin ja silloin 3-tie venttiili ohjaisi purun aina ylimmän kerroksen putkesta.
Laippaan putkien hitsauttaminen täytyy toki teettää jossain. Vai kuinka tuollaisen läpiviennin voisi toteuttaa?

Ajattelin ensin seurata kuinka koko järjestelmä käyttäytyy ja kokemuksen kartuttua harkita varaajapäähän muutoksia. Nythän takana on vasta vajaan viiden viikon kokemus.

Otan kiitollisena vastaan ehdotuksia kuinka varaajaani voisi toteuttaa eri kerroksiin ohjauksen putkiliitännöissä sekä ohjauksen toteutus venttiilille.

Ilmeisesti tommonen varaaja...

Kyllä ne lämmöt sekasi menee jos ottaa alhaalta ja paluu ylhäälle...sulla saattaa aamulla olla ihan hyvät kerrostumat mutta latauksen aikana ne kyllä sitten menetetään ja jäljelle jää sitten se 5-10C ero.
Ainahan se levari tuossakin kohtaa saa kylmintä mahdollista, mutta sekottumisen takia saanto hiukan kärsii loppupäivästä...ei sillä nyt maata kaatavaa merkitystä ole mutta kumminkin toisella tavalla
saisit sen kuuman säilymään siellä katolla vaikka se sitten olisi 3 päivää vanhaa kuumaa ellei LKV kulutus ole sitä kaikkea syönyt. Varaajan pohjallahan sulla aamulla on aina sitä lattiapaluun lämpötilaa.

Semmonen kannattaa muistaa että latausvaiheessa se kerrostuma jää siihen 5-10C välille jos on reipas saantopäivä oli se levari-tulo mihin tahansa siihen varaajaan, mutta purkuvaiheessa se kerrostuminen sinne alkaa syntyä, eli katolle voi jäädä vaikka 60C tavaraa vaikka pohjalla on 25C tavaraa.

Se sun levari-tulo pitäis saada puolenvälin alapuolelle ja tuon kuvan perusteella helpoin olis se alalaippa, mutta suoraan laitaen siihen laippaan se lienee liian alhaalla...siihen iso halkaisijainen reiällinen 'pakoputki' ylöspäin niin se yläpää jäis koskemattomaksi jos se on kuuma ja tulee heikompi saantopäivä perään. Tuolla konstilla se LKV kuumuus olis paremmin säilyvää...

Ei semmosilla 3-tie systeemeillä lataukseen saa mitään erikoista aikaiseksi, katolta tuleva dT on aina likimain sama ja jos saanto pyritään maksimoimaan (eikä lämpötila).

 

[savonhumu]

Eri kerroksiin purusta voi ainakin kierukkasysteemeillä saada ihan toimivankin ilman että saanto kärsii, mutta rotzi taisit nyt tarkottaa tätä nimenomasta varaajaa/systeemiä? Itellä ainakin on ihan toimiva termisellä vaihtovenalla toteutettu lataus, jolloin sinne varaajan katolle menee vain yli 60-asteiset litkut ja pohjalle sitten siittä alemmat kaikki, mutta aurinkokierukoitakin on kaks ja silloin kun ladataan yli 60-asteista niin litku kiertaa tottakai siinä alemmassaki kierukassa kun on ensin luovutellu kuumimmat kamat yläkertaan. toki kesällä on tilanteita joissa varaajan katolle menee viilempää kun siellä jo on valmiiks ja kerrostumat tasaantuu jonkinverran, mutta nii kauan kun se rajalämpö on 60-astetta ei tuosta seuraa mitään ongelmaa lkv:n riittävyydelle
Lisäapua kerrostumaan tuonee välipohjakin jota ei tässä jäspissä taida olla..

 

[pökö]

Lisäapua kerrostumaan tuonee välipohjakin jota ei tässä jäspissä taida olla..

Ei välipohjaa oo kuin haitek varaajissa

Tänään pollucomiin tuli 24kWh ja pytty lämpesi läpitte 60 asteeseen, taivas oli lähes pilvetön. 6 seuraavaa päivää on ennustettu pilvettömiksi, toivottavasti näin jotta näkee miten loppukesän aurinko jaksaa lämmittää varaajaa.

 

[rotzi]

... mutta rotzi taisit nyt tarkottaa tätä nimenomasta varaajaa/systeemiä?

juu nimenomaan tätä 'jäspi olavia' tarkoitin...

Voisinpa muuten väittää että kokonaisuutena saisit sinäkin enemmän talteen jos sun molemmat kierukat olis aina sarjassa (tai rinnan) ilman sitä termaria ja lisäksi niin että ne kierukat olis pohjaosastolla molemmat. Menettäisit ehkä hieman huippulämmössä sieltä katolta, mutta energiasaanto olis uskoakseni suurempi ja siten ei se LKV riittävyys ei laskisi. Eli olis isompi kierukkapinta-ala ottamassa vastaan aina, eli tulis noita tunteja sille 'yläkierukalle' paljon enempi. Ja kyllä se isompi saanto siitä välipellin reiästä nousis sinne ylöskin...

Josko viittisit huomenna koittaa tommosta!?  ;D 8)

 

[pökö]

Voisinpa muuten väittää että kokonaisuutena saisit sinäkin enemmän talteen jos sun molemmat kierukat olis aina sarjassa (tai rinnan) ilman sitä termaria ja lisäksi niin että ne kierukat olis pohjaosastolla molemmat.

Itte olen tyytyväinen kahteen sarjassa olenvaan kieppiin, keräimille palaa varaajasta litku aina minimilämpöisenä.

 

[rotzi]

Voisinpa muuten väittää että kokonaisuutena saisit sinäkin enemmän talteen jos sun molemmat kierukat olis aina sarjassa (tai rinnan) ilman sitä termaria ja lisäksi niin että ne kierukat olis pohjaosastolla molemmat.

Itte olen tyytyväinen kahteen sarjassa olenvaan kieppiin, keräimille palaa varaajasta litku aina minimilämpöisenä.

oliko ne eri 'osastoissa', toinen 'kerroksissa' ja toinen 'kellarissa'?

 

[pökö]

Alempi makaa varaajan pohjalla ja ylempi n. 60cm sen yläpuolella, osasto on sama. Suunnittelin ensin ylempää kierukkaa välilevyn yläpuolelle mutta luovuin siitä mm. siksi että se olisi jo vaatinut venttiilin ja ohjauksen sille.

 

[savonhumu]

... mutta rotzi taisit nyt tarkottaa tätä nimenomasta varaajaa/systeemiä?

juu nimenomaan tätä 'jäspi olavia' tarkoitin...

Voisinpa muuten väittää että kokonaisuutena saisit sinäkin enemmän talteen jos sun molemmat kierukat olis aina sarjassa (tai rinnan) ilman sitä termaria ja lisäksi niin että ne kierukat olis pohjaosastolla molemmat. Menettäisit ehkä hieman huippulämmössä sieltä katolta, mutta energiasaanto olis uskoakseni suurempi ja siten ei se LKV riittävyys ei laskisi. Eli olis isompi kierukkapinta-ala ottamassa vastaan aina, eli tulis noita tunteja sille 'yläkierukalle' paljon enempi. Ja kyllä se isompi saanto siitä välipellin reiästä nousis sinne ylöskin...

Josko viittisit huomenna koittaa tommosta!?  ;D 8)

vähä hankalaa siirtää sitä yläkierukkaa alas ja oon ollu ihan tyytyväinen tähän systeemiin vaikka sähköriimaria tää huutaaki niin olis vieläki enempi pelivaraa. näin kesällä ne kierukat on ihan aamua ja loppuiltaa lukuunottamatta sarjassa koko päivän jos saantoo ylipäätään on tuloillaan.  rotzi varmaan muistaa jo kytkyn mutta avataan muillekki ->kun tullaan keräimiltä niin ennen varaajaa on se 60-asteessa aukeeva termarivena ja paluu keräimille on aina alakierukasta. kun tulee yli 60-asteista niin kierto menee termarin kääntämänä yläkierukkaan ja sieltä suoraan alakierukkaan ja jos tulee alle 60-asteista niin sillon kierto menee termarin läpi yläkierukan ohi eli kierukat yhdistävässä väliputkessa on t-haara mistä kierto sillon menee suoraan alakierukkaan päin termarivenan toimiessa takaiskuna ettei lähe menemään yläkierukkaanpäin. Mitään lämpöjä ei pakotella ylös missään vaan kaikki otetaan talteen mitä katolta tulee ja mahollisimman hyvällä jähytyksellä ja ohjaimen parametritki on sääjetty aika pieniin lämpöeroihin->suuri virtaus.
Periaatteessa tää on kytkynä muuten sama kun pököllä hitekkivarajassa( 8) )mutta ylempi kierukka on varaajan yläkolmanneksessa ja tuo vena määrittää sitten onko se käytössä ollenkaan vai ei..

toki tällä versiolla on vaihteleva kierukkapinta-ala mutta sillon ku hommat on kuumimmillaan niin pinta-alakin on suurimmillaan ja päinvastoin... paljo ois visioita mitä haluttas joskus tehhä mutta ei yksinkertasesti riitä aika mihinkään ku tuppaa tuota tekemisenpaskoo olemaan omiks ja muidenki tarpeiks kokoajan..

 

[rotzi]

joo lillukan varsii...mutta voisit sä silti kokeilla  8)

 

[pökö]

Lienee kesän aurinkoisin jakso käsillä ja hyvät tuotot tulossa kaikille.

 

[Torsti]

Jäspi on juuri tuon rotzin postaaman kuvan mukainen.

Käyttövettä teen 500l varaajalla jossa käyttöveden paluukierto. Esilämmitys ja kierto isomman varaajan kautta takaisin.
3-tie venttiili valitsee kierrolle joko suoran paluun tai varaajan kautta, kun varaajan ylälämpö on yli paluun lämpötilan.

Kiitos hyvistä vinkeistä kerrostamiseen.
Näyttäisi onnistuvan helpommin kuin olin alunperin 3-tie venttileitä käyttäen ajatellut.

Mietin, että voisiko ratkaisu olla tosiaan näin yksinkertainen. Hahmottelin kuvaan kytkennän haaroituksen varaukselle ja purulle.

Reikäpakoputki alemmasta laipasta sisään. Kaksi yksisuuntaventtiiliä ohjaamaan virtaukset varaus ja purkuvaiheessa kuten hahmottelin kuvaan. Ei liikkuvia osia. Ainoa lisäkustannus on laippaan putkiläpivienti, kaksi yksisuuntaventtiiliä, kuparit sekä muutama liitin.
Varaajan sisäpuolelle riittäisi yksi kulmaputkiliitos ja pystykupari johon porailisi reikiä?
Riittäisikö kupariputkeksi 22mm tai 28mm? Vai pitäisikö olla paksumpi, että virtaus olisi hitaampi?
Pituutta sen mitä saa laipan reiästä sisään kallistamalla mahtumaan. Aurinkolämpö tulee ja menee 28mm putkella varaajalle.

Minkälainen paja tuollaisen läpiviennin voisi tehdä? Juotetaanko laippaan tehtyyn reikään kupariputki läpi vai onko olemassa jotain muuta tapaa?
Laipan paksuus on luokkaa 10mm.

 

[pökö]

Minkälainen paja tuollaisen läpiviennin voisi tehdä? Juotetaanko laippaan tehtyyn reikään kupariputki läpi vai onko olemassa jotain muuta tapaa?
Laipan paksuus on luokkaa 10mm.

Ei siihen pajaa tarvita vaan porakone, kuppiterä ja hitsauskone. Se peitelaippa on 4-5mm vahvaa ja siihen saa kupilla helposti reijän. Laippaan reikä ja siihen 1" kierremuhvi hitsaten kiinni, se on siinä.

kerrostajaputken pitää olla sen verran iso että lämmöllä on aikaa siellä hakea korkeuttaan, ehkä halk. 100-150mm. Muodolla ei ole väliä vaikka olis neliskanttinen, ja kunnolla reikiä kylkiin.

Itte tekisin sen niin että tekisin kantikkaan  L-kirjaimen mallisen kotelon max. millisestä pellistä ja hitsaisin sen suoraan siihen alalaippaan kiinni ja koittaisin kuinka pitkän/korkean saa tuolla tavalla ujutettua pyttyyn sisälle. Ohkasesta pellistä tulee mukavan kevyt ja helposti reijitettävä töttörö eikä se väännätä sitä laippaa mihinkään suuntaan.

 

[sam123]

Ei mitään apua mistään reikäpakoputkesta. Keräimet saavat jo nyt kylmintä vettä itseensä, jolloin hyötysuhde on liki paras mahdollinen. Jos alakerta on 37 asteinen niin ei se paljoa tehoa tuo kun sitä saa laskettua muutaman asteen. Koko reikäputki on foorumin luoma illuusio jostain onnelasta yhden valmistajan youtube videon pohjalta. Ei tuota järjestelmää kannata parantaa kuin laittamalla lisää keräimiä ja siitäkin saatava hyöty on vuositasolla olematon.

 

[pökö]

Ei mitään apua mistään reikäpakoputkesta.

Sieltä se tuli ;D


Ei kerrostajarakentelu kovin kannattavaa ole, se on selvä. Enempi saisi hyötyä esilämmityskierukasta. Keräimiä en enää lisäisi, nykyiset tuottaa kesällä jo liikaakin, jos paiste on esteetöntä.