Hakutulokset

Tota noin.... Paineet ja tilavuudet menee ihan suoralla suhteella kun muistaa käyttää absoluuttista painetta . Pukaasutinta olen itekkin miettinyt, tällä hetkellä poltan tuottamani puukaasun in situ eli ei tarvitse puhdistaa eikä jäähdyttää jolloin prosessihyötysuhde on lähes sata. Puukaasua ei...

Tuntematta tuota generaattoria tarkemmin mutta jos siinä on samanlainen magnetointi kuin noissa auton latureissa niin onnistunee tuo säätimen muuttaminen 24 voltiksi tai isommaksikin jos tarve vaatii. 3-vaiheisessa on rippeliä melko vähän joten konkkankaan ei tarvitse olla tolkuton. 24...

Laturissa taajuus on 5 - 6 kertainen 50 Hz koneisiin verraten, jolloin käämin määrä on 1 /5 -1/6 vastaavasta 50 Hz laitteesta. Staattorin pieni rautapoikkipinta on suurin tehon rajoite mutta ei rajoita jännitettä.

Laturin jännite tosiaan voi pompsahtaa 50 - 80 V tasolle helposti ( 12 V ). Vaihtovirtalatureissa onkin "syöksydiodiksi"- kutsuttu komponentti, joka oikosulkee yli 50 V jännitteen ( aika korkea jännite 12 V järjestelmälle ? ). 12 V laturin saa toimimaan 24 volttisena jos vaihtaa 24 V säätimen...

Aggre, akku ja mahdollisimman nopea lataus? Edelleenkin kaikki akkukemiat saa enemmän elinikää ( syklejä ), mitä pienemmillä virroilla operoidaan. Eli pitää olla joku hyvä perustelu miksi halutaan mahdollisimman nopea lataus, ilmeisesti ei vaan huvita kuunnella aggren pärinää aamusta iltaan...

Tämähän se torppaa kaikki hienot propellipää-projektit ;), toisaalta ehkä hyväkin ettei tule tehtyä hätäisiä ja tyhmiä rojekteja ;) Toisaalta on hyvä näistä täällä höpötellä niin viisaammat osaa opastaa tai laskea tosiasiat esille kun tämä oma "sammakkoperspektiivi" välillä sokaisee eikä näe...

Jossain oli juttu tuosta betonivaraajasta. Siinä oli 9 m pitkä ja n. 1,5 m x 1,5 m möykky, jossa oli pituussuunnassa 144 putkea. Nesteenä kaiketi öljy ja lämpötila taisi olla n. 400 astetta. ( nyt en löytänyt ko. juttua :( )

Betoni möykky kannattais keskeltä kuumentaa paneelisähköllä 400 - 500 asteeseen. Lämmön keruu ulkoreunoilta jolloin sen lämpötila olisi vesikiertoon sopivaa.

Hylkäsin tuon kaivurilla kaivettavan lämpökuoppa-suunnitelman liian hankalana ja kalliina. Nyt pohdinnassa porareijät. 50 - 60 kpl 150 - 200 mm reikiä spiraalin muotoon. Keskiöön ehkä tiheämmällä jaolla, jota reagointi nopeus parempi, jopa metrin välein harventuen ulkokehälle. Poranterästäkin jo...

Eipä tuo "letkut katolla" ole mitenkään mieltä ylentävä ratkaisu. Toki sieltä energiaa saattaa saada runsaastikkin mutta voi olla niin matala lämpöistä ettei ole paljon hyötyä. Ehkä silloin kun tontilla on maalämpöpumpulla tehty 1000 kuution jäämöykky niin matalampikin lämpö sinne hukkuu. Tällä...

Juu, paneelit alkaa tuottaa paljon aikaisemmin kuin keräimet. Keräimiä tuohon ajatellut sen takia että niiden tuotto / m2 on melkein tuplaten. Katolle heitetty letkuvyyhti taitaa jäädä tuotossa paneeleille mutta hinta vain murto-osa. Kyllä se paneelien tuotto alkaa tosissaan kevätpäiväntasauksen...

"Kevät Maariasta paneelit virkoo", sanoo vanha sananlasku :) , lämmityskausi jatkuu kuitenkin toukokuulle asti. Syksyisin tilanne vaihtelee paljon enemmän sekä lämmitystarpeen ja aurinkoenergian saannon suhteen. 2 - 3 kuukautta saa auringolla katettua lämmitystarpeen. SirRai:ta olen katellut...

Olenkohan sokea vai hidasälyinen? Tuossa lähistöllä on 150 m2 etelälapetta. Jos aattelis että tehdastekoisella lämpökeräimellä sais n. 300 kWh/ m2 vuodessa niin katolle heittämällä 600 - 1000 m letkua vois saada 100 kWh/m2. Eräänä pakkasvuotena sähkönkulutus oli 28 MWh, sisälsi siis lämmityksen...

Tuo direktiivihän se kirvoitti ajatuksen kausivarastosta. Tuossa omassa savimassavaraajassa oli tarkoitus pysyä aika miedoissa lämmöissä, joita muoviputketkin kestävät. Huomattava sekin että kestävät enemmän lämpöä kun paine on matala.

Juu, kyllähän meitä hurahtaneita piisaa. Tuskin minäkään tuota koskaan tulen tekemään mutta pitää visioida ja etsiä niitä heikkoja lenkejä hommassa. Aika monta tutkielmaa on tullut nyt selattua ja etenkin noiden varaajien ongelmia ja huonoja ominaisuuksia kartoitettua, lopuksi vielä...

Pika skitsi spiraalimaavaraajasta, 13 m x 8 m: n. 1000 m3, 22 MWh, + 150 m2 lämpökeräin n.15 MWh/v ja tetsetitse hinta 4000 € ( joka sitten turpoaa 6000 € ). Spiraali muuten hyvä mutta kaivuutyö menee hiukka hankalaksi, ajatuksena siinä se että kaivuun edetessä massoja siirretään suoraan...

Muistelin että olis ollu 50 motin kumipusseja nautakarjan virtsan kark... keräykseen, onko se nyt suuri vai pieni? Painetta kortsuun ei paljon saa, eli paineistettu bufferi lisäksi ja siitä edelleen käyttöpaikalle sopivaksi paineeksi. Tieten voi käyttää pussiakin bufferina ja 30 mbar laitteita...

350 kWh? Onkos sulla etulite oikein? Mun tontilla oli 7 vuotta sitten 1200 MWh biowatin energiaa jemmassa.

Voiskohan tuota kortsua käyttää metaanin varastointiin/valmistukseen? Vety ei siellä varmaan pysy montaa hetkeä. Rinnetontille olis helppo tehdä hydraulisesti toimiva mädättämö, yläpuolelta kaikki biojäte sisään ja alapuolelta pursuais valmista lannoitetta kasvimaalle. Sopiva käyttöpaine tulis...

Tuolla taas tietoa eri maalajeista mm. vesipitoisuus https://core.ac.uk/download/pdf/14927376.pdf