Hakutulokset

Tuolla toinen opinnäytetyö, sivuaa myös savimaata. http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201405281518.pdf

Jäinkin jo miettimään että pitäiskö tuommoista savivaraajaa oikein lisää kastella kun maalämpöputkistosta saa märässä savessa enemmän kWh/m kuin "kuivassa savessa", jos en väärin muista niin 100 kWh/m vs 60 kWh. Eipä maavarainen savi kovin helposti kuivu kun kapillaarinen nousu tuo uutta...

Vikaisin tuota linkkiä ja sieltä paljastui yllättävä tieto: savi on tilavuuteensa nähden lähes yhtä hyvä varastointi aine kuin vesi .

Kvg kertoikin että kaplanturbiinilla on hyvä hyötysuhde laajalla tehoalueella nousukulmasäätöineen.

Francis-turbiini soveltuu hyvin näihin matalan padotuskorkeuden jokivoimalihin. Suomessa lienee edelleen kaplanturbiini suosiossa?

Sähköverkosta riippumattomiksi, ettei sähkönkulutus niiden vuoksi kasva talvella, pääsis öljyllä. Valtio voiskin tukea öljyyn siirtyviä sähkö- ja lämpöpumppu lämmittäjiä vaikkapa 4 000 - 6 000 €uron avustuksella . Ehtoihin kuuluis että pääsulake vaihdettava max 10 A ja syöttökaapeli lähinmältä...

Niinpä. Suomikin kumartelee EU:ta ja vihersiirtymää niin syvään että perseilee venäjälle päin. Kannattais olla naapurin kanssa hyvissä väleissä, se on kuitenkin lähenpänä kuin EU.

Prkl, kiinteähintainen sopimus menee kohta katkolle :( Parin sentin korotus tulee väkisin. :(

Lipastin tuota kallista ja ilmeisesti myös hyvää sähköä n. 500 kWh @ 4,5 cnt. Mututuntumalla ehkä se varaaja vähän paremmin kuumeni mutta tuntuma jäi että ei se ollut hintansa väärttiä ;) Nyt onkin taas kaasutuslämpö tulilla ja sulakkeet viileinä.

Se tarvii pirusti kierroksia eli sitä alennusvaihdetta pitää käyttää "ylennysvaihteena". Ite kokeilin auton lämppärin puhallinta genuna niin en kanssa saanut kuin 1,5 -2 V. Pesukoneen kestomagneettimoottori on tähänasti ollut paras mitä vastaan on tullut, ihan käsin pyöräyttämällä tuli 5 - 6 V...

En vähättele keräinten kelpoisuutta lämmitykseen mutta jos aloittajalla ei ole muuta paikkaa paneeleille niin ite tuossa tilaanteessa ehkä poistaisin keräimet ja vaihtaisin paneeleihin. Keräinten myyntihinnalla saa aika paljon paneeleja, joiden ominaisuudet on pidenmällä aikajänteellä paljon...

Todennäköisesti keräimet korvataan paneeleilla, jolloin vilpin kanssa saa enenmän energiaa talteen.

Noi hinnat oli aika teoreettisia, käytännössä paneelisähkön hinta varmaan 10 - 15 pinnaa korkeanpi ja akulle ehki 10 -20 pinnaa lisää ( % ) Kaikille akuille pätee että mitä pienenmillä lataus/purkaus-virroilla toimitaan, sitä enenmän syklejä. Akuston varauskyky jos olis tuplat kulutukseen...

Joskus laskeskelin että edullisinmillaan diu-paneliston eliniässään tuottaman sähkönhinta voisi olla n. 6 cnt /kWh. Kaveri taas harkitsi akuston hankintaa ja sai akuston eliniässään varastoiman sähkön varstointihinnaksi n. 4 cnt ( Lifepo4, 4000 sykliä ). Yhteensä siis parainmillaan 10 cnt / kWh...

Jos on verkkovirta käytettävissä niin ihan hulluuttahan se on akkujen kanssa leikkiä. Akuston hinnalla saa tosiaan melkoisen määrän lisää paneeleja , jotka potkii aikaisin keväällä ja myöhään syksyllä sitä omankäytön sähköä. Sitkeästi on ihmisiin juuttunut kummallinen käsitys että paneeleista...

Ei tuo himmennin kestä :( Omiin virityksiin sopii toi kellokytkin kyllä ja useampiakin voi käyttää. Jos vastus on 3-vaiheinen niin siinä tavallaan 3 eri vastusta, joita voi kytkeä kelloilla aika monipuolisesti ja mielekkäästi. Jos vastus on 1-vaiheinen niin kai sitä voisi rtiakkisäätimellä...

Tos on mun raamatun ;) http://www.fao.org/3/t0512e/T0512e00.htm 30 % sähköksi on aika hyvä, loppu 70 % on lähinnä hukkalämpöä, josta ei ihan kaikkea taida saada talteen. Jos tota harrastaa "ilmaisilla" puilla niin onko sillä mitään väliä ? Sen mitä olen genuja ja latureita kokeillut niin...

Autokäytössä häkäpöntön mekaanisten rakenteiden täytyy olla suht yksinkertaiset, keveät ja pieneen tilaan mahtuvat. Paikallisena laitteistona noita rajoitteita ei juurikaan ole. Autokäytössä häkäpönttö on aika yksinkertainen ja alkeellinen mutta sitä on varmaan mahdollista parantaa...

Kaveri on hankkimassa isohkoa akustoa. Kun tuottokin heilahtelee kulutuksen lisäksi niin miten akusto vaikuttaa tuohon netotukseen? saako sillä ihan "on line"-puskurointia ettei satunnaisia piikkejä tarvi ostaa eikä myydä ?

4000 sykliä / 1 vuorokaudessa olis reilu 10 vuotta. 4000 sykliä oli 80% purkaussuhteella, jos purkaussuhteen pienentää 40 - 50 %:iin niin syklejä tulee pirusti lisää ja samalla myös elinaikainen kokonais kapasitetti kasvaa. Eli kasvattamalla akuston kokoa saa pienennnettyä purkaus suhdetta ja...