Hakutulokset

Täällä uusi panelisti. 6 kW kenttä taitaa tuottaa n.40 kWh päivässä ja normikulutus n. 15 - 18 kWh kesällä. Mikähän olisi edullinen menetelmä mitata kulutuksen ja tuotannon eroa siten että ylituotanto menisi aina varaajaan? Manuaalinen säätö toimii halvalla mutta joskus vastusteho onkin isompi...

Hyvinnii :)

Minä olen ( vaihtelevalla menestyksellä ) lataillut ihan tavallisia pattereita. Onhan pattereiden hinnat alentuneet mutta vastaavasti niiden kulutus on lisääntynyt. Niitä on nyt ihan joka paikassa, varaajan kyljessäkin 18 kpl paristolla toimivia lämpömittareita ja langaton hiiri alkaa temppuila...

Kaveri teki pyörivän huvimajan kuorma-auton taka-akselin vara-aan. Mul-lakin... ööhm... aattelin että miten yhdistäis majan, tuulimyllyn ja paneelikentän samaan karuselliin. Harmi kun ne paneelit on aina auringon-paisteen edessä. Ovi-aukon kohdalta vois tietysti jättää yhden paneelin pois. (...

Kesällä kaiketi just noin mutta talvilonkero ei taida tuottaa mitään.

Pystytkö vaihtamaan tuohon uudet diodit? Taisi olla turha kysymys ;)

Mielikuvitus ja nurkista löytyvät komponentit vain rajana, itselleen saa valita mieleisensä sovelluksen. Tässäkin uudet ideat on tärkeempiä kuin yksi kiveenhakattu vaihtoehto. Toisen päädyn kiinteällä laakeripisteellä on se hyvä puoli että käännön voi automatisoida, jos kaikissa nurkissa on...

Niinpä tosiaan! Joka nurkkaan pyörät ja sähkömoottoreilla veto siten että toisen pään pyörät vetää eteenpäin ja toisen pään taaksepäin niin saa seuraamaan aurinkoa. Otankin tuon omaan prjektiin vaihtoehto H:ksi vai olisko se jo J-versio? Niin kauan kun paneelit on suulin nurkassa pinossa, voi...

Kovasti harkitsin että tekis "pakistanilaiset" mutta aika ei oiken riitä, pitkälliset lataamiset menee sujuvasti muiden hommien ohessa. Kovasti vierastan sitä että akkuun kadetaan etikkaa tai muita mömmöjä, ei sinne kuulu kuin vesi, happokin tulee siitä että ladataan. Pohjoismaissa hapon...

Vanhan-ajan lyijyakuille pitäis kerran kuussa tehdä semmonen saturaatiolataus että napajännite nousee liki 17 - 18 volttiin. Trukkilaturia kerran seurasin ( 24 V ) niin latauksen lopussa napajännite oli 34 V, sitä tosin ladataan joka päivä eikä kerran kuussa. Lyijuakussa on semmonenkin...

Pika diaknoosi tuolle että pohjasakat pitäneet sitä oikosulussa ja koputtelun jälkeen sakat tasaantuneet pohjalle. Nyt kun kenno on kauan ollut "horroksessa" niin sitä pitää ladata kunnes on samalla tasolla muiden kanssa, muut kennot sitten vaan keittää odotellessa. Joku oli antanut oikein kovaa...

Akun sisäisestä vastuksesta johtuen pitää jännitettä lisätä paljon että virta kasvaa. Boosterista ei ole kokemuksia mutta ei sen jännite voi olla kovin suuri. Migin jännitteet n. 20 - 30 V, vanhanajan puikkohitsaus koneessa 50 - 100 V.

Mulla kanssa 2 kpl 200 Ah vesiakkuja, toinen on 8 volttinen ja toinen 10 volttinen. Ikääkin niillä jo yli 10 vuotta mutta jotenkin ei raaskis romuihin heittää. Ei oikein löydy sovelluksia 8, 10 tai 18 voltille. Maksimi virta noissa jää alle 100 A kun alunperin pitäis olla yli 1000 A. Joku...

Jos kenno ei keitä niin se on ilmeisesti oikosulussa.

Itellä jäänyt purkaustestit tekemättä. Vesiakun kapasiteettia voi arvioida ominaispainojen perusteella. Noisssa ikääntyneissä akuissa ominaispainot ei nousseet standarditasolle eli johtopäätelmä oli että osa kapasiteetista oli menetetty. Osa lyijysulfaatista ei siis enää pelkistynyt hapoksi ja...

Keittää, keittää keittää, niinpä mutta pakko oli keittää että sai niihin vajaisiinkin kennoihin ominaispainot nousemaan. Tavallisiin vesiakkuihin oli helppo lisäillä vettä ja lisää keittämällä sai veden sekoittumaan happoon. Eipä ollut hätäsen miehen hommaa.

Järkevyydestä tiedä mutta kiva kokeilla kaikkea, siinä voi oppia jotain mitä kirjaviisaus ei tiedä. Noissa vesihappo-akuissakin kesti aika kauan että happamuus tasottuu veden lisäyksen jälkeen. Voin kuvitella miten hidasta se on geeliakun kanssa. Tosiaan hyvä huomio se että geeliin veden lisäys...

Laitoit siis AGM akkuun vettä?! Ihan tavallisia lyijyakkuja elvyttelin, kanteen piti porata reijät jotta saa vettä lisättyä ja ominaispainoja mitattua. Semmonen huomio oli että ominaispainot korjaantui vasta piiiitkän ylilatauksen jälkeen. Ylilatauksen takia joutui ajoittain vettä lisäämään...

Nurkat väärällään vanhoja ikkunoita, jos keräimen teen niin niistä sitten päälilasit. Ehkä niin että 4 kpl 1,5 m x 1,5 m lasia yhdeksi moduuliksi. No en vielä tiedä mutta pitäähän suunnitelmia olla ;) Suurin lämpö kaiketi tulee näkyvän valon aallonpituuksilla?

Sinkittyä C-profiilia 1,5 m pätkissä, niistä oli ajatus tehdä jokaiselle paneelile oma jalusta, pohjana aaltopeltikatto. Pitäiskö pistää eriste prikkoja väliin? Ajatuksena oli että loivalle katolle tekis hiukka lisä tilttiä niin että kesällä tuulettuu ja talvella lumet valuis aina alemman alle.