Netistä poimittua linkkejä,kuvia ,juttuja

kotte

Well-known member
Ongelmana mm. viljan kuivaus.
Mikä ongelma tuossa on? Luulisi lämpöpumppukuivuria paljon taloudellisemmaksi, eli lämpö imetään viljan lävitse puhalletusta kostuneesta ja lämmenneestä ilmasta (lämpöpumppupyykinkuivaimien tapaan). Jäteilmasta (ja siitä tiivistyneestä kosteudesta) imettyä energiaa on saatavilla tässä tapauksessa enemmän, mitä lämpöpumppu edes pystyy hyödyntämään.

Tietenkin laitteisto maksaa, mutta energian käytön kannalta öljykin kannattaisi mieluummin polttaa diesel-aggregaatissa, jolla sitten käytettäisiin ao. lämpöpumppukuivuria niin, että dieselin jäähdytysveden ja pakokaasujen energialla vielä kuumennettaisiin kuivaukseen lisäilmaa (lämpöä syntyy sen verran liikaa, että osa kuivausprosessista kannattaa hoitaa ottamalla lämpöä ensin talteen lämmönvaihtimella kuivauksen jäteilmasta ja jälkilämmittää sitten vasta aggregaatin hukkalämmöillä). Epäilen kuitenkin, että puhtaasti sähköllä toimiva lämpöpumppukuivuri tulee paljon edullisemmaksi hankkia ja käyttää, joten tämä nyt vain pohdintana öljyn käytön järkevyydestä tässä sovellustarpeessa.
 

denzil dexter

Well-known member
Tämän hetken tehokkain taitaa olla kondensoiva kuivuri. Ainakin niitä ostavat, jos rahat riittävät. Sitten kun rahaa ei ole investointeihin, mutta on käyttökuluihin, laittavat perinteisen tohon ja laskevat höyryt harakoille. Joudun työn puolesta jonkin verran noita siiloja/kuivureita suunnittelemaan, mutta en lämmitys/kuivauspuolta.
 

maanma

energiaonnellinen
Ongelma on tehontarve esim 250kW ja käyttöaika 7 päivää ( 7× 24× 250kWh) vuodessa. Pörssihinta määräytyy kuivuusasteen ja varastojen täyttöasteen mukaan.

Hinnoittelu perustuu alhaisiin kuivauskustannuksiin, joten investoinnin kuoletus on monimutkainen tapahtuma.
 
Viimeksi muokattu:

avensi

Well-known member

Savonius

Well-known member
Näyttää vähän samanlaiselta kuin se takavuosien tanskalainen voimala jossa lavat katkaisivat tornin. Sielläkin konehuone putosi perustuksen päälle.
Tanskassa yksi lavoista irtosi ja lensi yli kilometrin päähän. Sen seurauksena jäljellejääneet taipuivat osuen torniin joka katkesi puolesta välistä.
Onkohan noita Nordexin myllyjä monta Suomessa.
 

Helkoo

Member
Nuo nyt ainakin, jos valmiina.
Hampuri, 7. huhtikuuta 2020. Energiequelle tilasi maaliskuussa Nordexilta seitsemän N149/4.0-4.5 –tyypin tuulivoimalaa Konttisuon tuulivoimapuistoon. Toimeksiantoon sisältyy voimaloiden toimituksen ja pystytyksen lisäksi myös 25 vuoden mittainen palvelusopimus.

Tilattujen voimaloiden käyttöteho on 4 280 kilowattia. Konttisuon yhteensä 29,96 megawatin tuulivoimapuisto rakennetaan noin 20 kilometrin päähän Soinin kunnan keskustasta kaakkoon, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakuntien rajalle. Voimalat on tarkoitus pystyttää ja liittää verkkoon vuonna 2021.

tuolla onnettomuudesta suomeksi
 
Viimeksi muokattu:

vmakela

Member

kotte

Well-known member
Norski latailee nyt akkujaan yösähköllä
Ei ainakaan hintatilasto tue käsitystä, vrt. https://www.nordpoolgroup.com/Market-data1/Dayahead/Area-Prices/NO/Hourly/?view=table. Etelä-Norjassa sähkö on ollut kallista vuorokauden ympäri ja pohjoisempana halpaa järjestään. Ainakin tuo vaatisi rinnalleen jonkin merkillisen tariffin (joka koituu sähköyhtiölle tappioksi osan aikaa ja voitoksi toisen jakson).

Tuo ei ole mikään ihme, sillä onhan Norjassa vesivoimatehokapasiteettia vaikka muille jakaa, jos olisi varastoitua energian patoaltaiden vetenä. Mutta sähkön hinta nousee, kun voimayhtiöt tietävät, että vähä vesi hupenee olemattomiin, elleivät korkeat hinnat rohkaise kuluttajia vähentämän kulutustaan ja toisaalta pakota vähentämään sähkön vientiä Norjasta ja ajoittain jopa tuomaan kallista sähköä ulkomailta (kuten Ruotsista, Tanskasta, Saksasta, Hollannista ja Britanniasta, kuten tänäänkin huomattavan osan päivästä).
 
Ylös