Verkkoon kytkettu aurinkosähköjärjestelmä

[P3trik]

Miten tuossa espoon kohteessa etäisyys katosta ? Asun muutaman kilometrin päässä ko kohteesta, oma asennuskulma on vaaakatasoon 15 ja kompassisuuntana 220 astetta eli +40 etelästä. Tälla tulee meikäläiselle noin 15% häviötä asennussuunnasta johtuen. (http://re.jrc.ec.europa.eu/pvgis/apps4/pvest.php). Käytännössä kuitenkin huipputehossa jään samalle tasolle kuin alla olevan listan kaksi ensimmäistä joten täytyy jossain välissä mitata häviöitä ja paneelikohtaisia tuottoja.

Vertailut ovat hankalia ilman säätietoja. Yritin jossain vaiheessa katsella näitä sieltä huipputeho suhteessa ilmoitetuun Wp tehoon nähden. Tämä vertailu siksi että päivätuotto riippuu paljon enemmän ympäristön puista yms.

Wp Peak Peak/Wp
AI 1.9 1.2 63 %
KK 2.9 2 69 %
LV 5 4 80 %
VM 5 4 80 %

Jotain noissa kahdessa jälkimmäisessä on mielestäni tehty paremmin (tai mittarin kalibrointi on erilainen).

 

[vmp]

Miten tuossa espoon kohteessa etäisyys katosta ? Asun muutaman kilometrin päässä ko kohteesta, oma asennuskulma on vaaakatasoon 15 ja kompassisuuntana 220 astetta eli +40 etelästä. Tälla tulee meikäläiselle noin 15% häviötä asennussuunnasta johtuen.

Espoon Vanha maalaismaisema -voimalassa paneelien etäisyys on noin 20 cm luokkaa katosta, tämä tulee majavanhännän nostostoa sekä siitä että siinä on pari 50mm profiilia päällekkäin zweilagig-konfiguraatiossa. Kohteessa on myös SMA Sunny Tripower 9000 TL-20 -invertteri, joka on mallimerkintänsä mukaan TransformLess ja näissä maksimi hyötysuhde on 98% ja Eurooppalainen hyötysuhde (eri tehotasojen painotettu keskiarvo) on 97,4%. Paneeleina on Heckert NeMo P210, jonka tehoon valmistajan mukaan 210W +5W max. Invertteri on kohtalaisen viileässä tilassa ja katolta tulevat syöttöjohdot ovat lyhyehköt 6mm2 kaapelit. Omassa listassani oleva kakkoskenttä, nimikirjaimet, AL, tarkoitti omistajan nimikirjaimia.

Wp Peak Peak/Wp
AI 1.9 1.2 63 %
KK 2.9 2 69 %
LV 5 4 80 %
VM 5 4 80 %
Jotain noissa kahdessa jälkimmäisessä on mielestäni tehty paremmin (tai mittarin kalibrointi on erilainen).

Nämä lyhenteen käsittääkseni tulivat sunnyportal.com taulukosta? Näistä kaksi viimeistä Leirivoima ja Vanha maalaismaisema kuuluivat tuohon kimppahankintaporukkaan, jossa olen ollut mukana. Molemmissa on 20cm tuuletusrako, 24 x Heckert NeMo P210 paneelit, SMA Sunny Tripower 5000 TL-20 ja 9000 TL-20. Leirivoimassa katon kaltevuus on 35 astetta ja se auttaa myös. KK taitaa olla Kallioisenkatu ja siellä näkyy tietojen mukaan olevan kaksi pikkuinvertteriä, joista toisessa on muuntaja (ja huonompi hyötysuhde). AI-voimalasta ei ole tietoa mikä se on.

Jos sulla on havaintona että päivän kuumuus vaikuttaa noin paljon tuohon tuottoon niin ainakin noissa kahdessa LV ja VM tuuletus on kunnossa. Myös uudet paneelit ja hyvähyötysuhteinen invertteri auttaa. Myös paikat on valittu kohtalaisen hyvin.

 

[antonblack]

Invertterivalintasi SMA Sunny Tripower 5000 TL on mainio, sen hyviä puolia ovat mm.:

* kolmivaiheinen, siirtoyhtiö tykkää tästä koska tuottaa sähköä kaikille vaiheille eikä aiheuta yhden vaiheen vinokuormaa
* sisältää invertterin lisäksi mukana integroidun liitännän mittaustietojen siirtämiseksi valmistajan tarjoamaan ilmaiseen www.sunnyportal.com webbisaitille, josta voit joko itse katsella niitä tai antaa muiden nähdä ne myös tai seurata niitä älypuhelimen avulla, mittaustiedot siirretään kytkemällä Ethernet-kaapeli esim. (WLAN)-reitittimestä invertteriin
* laite on IP65 suojattu ja voidaan sijoittaa esim. talon pohjoissivulle ulos seinään jäähdytyksen parantamiseksi
* sisältää ohjausreleen, jota voidaan käyttää erilaisiin tarkoituksiin
* laite on suunniteltu huollettavaksi, laite valvoo joidenkin osien toimintaa ja ne voidaan vaihtaa ilman juottamista

Kun tilaat invertterin niin se tulee tilata tehtaalta Saksan VDE-AR-N 4105 2011-08 -asetuksilla, jolloin sen saa liittää Suomessa sähköverkkoon ilman muutoksia (Energiateollisuus ry muutos suositukseen mikrotuotantolaitosten liittämisestä 28.2.2013). Huomasin että olit tilaamassa aurinkopaneeleita italialaisesta verkkokaupasta ja epäilen että saattavat laittaa Italian asetukset invertteriin, jos et erikseen pyydä saksalaisia asetuksia. Invertterin mukana tulee lomake, jossa on kerrottu käytetyt tehdasasetukset, joka kannattaa tarkastaa.

Aurinkopaneeleista, joita ehdotat sanon että ne ovat "nimettömän" kiinalaisen tehtaan tekemiä ja niiden laatu paljastuu sinulle seuraavien 20 vuoden aikana. Itse ostaisin saksalaiset Heckert NeMo P10 -paneelit, ovat kohtuuhintaiset ja laadukkaat.

Aurinkopaneelien kiinnitystelineet ja niiden kiinnikkeet kannattaa ehdottasti tilata valmiina, jostakin asiantuntevasta paikasta. Tunnettuja ja laadukkaita kiinnitystelineitä ovat esim. IBC Solarin valmistama IBC TopFix 200 järjestelmä ja Schletterin järjestelmä. Myyjällä tulee olla ohjelmisto järjestelmän komponenttien mitoitusta ja lujuuslaskentaa varten. Aurinkopaneelit voi kiinnittää joko yksinkertaisella ristikolla (jossa kaksi tai kolme alumiiniprofiilia kulkee yleensä pystysuoraan asennetun paneelin alla vaakasuorassa suunnassa) tai kaksinkertaisella ristikolla (jossa vaakasuora alumiiniprofiili alimmaisena jakaa kuorman ja näiden päällä on kaksi pystysuoraa alumiiniprofiilia per vaakasuoraan asennettu aurinkopaneeli). Jos haluat kiinnittää paneelisi kunnolla valitse kaksisuuntainen ristikko (saksaksi zweilagig). Itselläni on kokemusta IBC Solarin IBC TopFix 200 -järjestelmästä. Myyjä kysyy paneelin lukumäärän, katon koon, kattotuolien ja ruoteiden jaon, saumatussa peltikatossa saumojen välimatkan, kattotyypin ym ja näiden perusteella tuottaa piirustukset sekä materiaaliluettelon, jonka mukaan toimittaa kiinnitysjärjestelmän. Kaksinkertaisen ristikon hinta Saksassa on esim. 66e per paneeli ja sisältää alv ja suunnittelutyön. Kuljetuskustannukset voivat olla hieman suuret yksin tilatessa mutta kun tilaat 5-20 henkilön kanssa yhdessä kuljetuskustannukset saa edullisiksi.

Kerroit että sinulla on peltikatto. Onko sinulla (kone)saumattu peltikatto vai jonkinlaista profiilia olevat peltikatto?

Tervehdys,

kiitos hyvstä tiedoista/neuvoista. Tietoa taas täällä tullut kottikärry kaupalla tänään =) Oma peltikatto on profiilikatto. Täytyy tutkia noita mainitsemiasi paneleita myös.

-AN

 

[P3trik]

Ohessa linkki saksalaisten testitaulukkoon erilaisista paneeleista.

http://www.pvtest.de/index_en.html

 

[Puuha]

mielenkiintoista keskustelua asiantiimoilta. lieneepä melkein pakko työntää itsekkin lusikka soppaan ja kysellä tiedon perään onko suomessa jo alettu myös vaatia etäkatkaisinta verkkoonkytkettäviin aurinkojärjestelmiin? saksassa on käsittääkseni joku tällainen ajatus ollut kytemässä sähkölaitosten puolelta jolloin etänä tuottohuipun vallitessa saadaan etänä tietyn alueen aurinkovoimalat ajettua mahdollisesti alas.

 

[STP]

Eikö Saksassa tullut vasta voimaan joku tiukempi asetus sallitulle taajuusylitykselle (51.5Hz ennen ja nyt 50.2Hz(?)) minkä vuoksi noita vanhoja invertterimalleja oli tosi halvalla myynnissä, kun eivät enään kelpaakaan Saksassa verkkoon. Tuollahan ylituotanto ongelmaa saadaan vähän rajattua/hillittyä, kun verkkotaajuus ei lähde karkuun aurinkojärjestelmien vuoksi...

 

[P3trik]

Vmp, mitenkas näiden kyseisten (vaikkapa neljän listatun) kohteiden VoC jännitteet on suunniteltu. Tuo aiemmin kirjoitettu 280 tai 80 paneelia ei kerro sitä että montako kennoa on stringissä. Samoin olisi mielenkiintoista saada Vmp ja Imp tiedot jotta osaisi hahmottaa syitä parempaan hyötysuhteeseen. Nämä erot eivät selity max 5%paremmalla invertterin hyötysuhteella.

Lämpötilan vaikutus tulee suoraan millivolttia x kennojen lukumäärä siksi VoC tai kennojen lukumäärätieto kiinnostaisi.

Edit - tuo kysytty etäsäätö voidaan toteuttaa taajuuden seurannalla esim oheisessa dokumentissa s.29. http://www.sma.de/fileadmin/content/global/Solutions/Documents/Medium_Power_Solutions/BL-DezWT-UEN103511.pdf

 

[vmp]

Leirivoimassa on kaksi ketjua, 12 paneelia ketjussa. Vanha maalaismaisema on yksi ketju, 24 paneelia ketjussa. Molemmissa paneelina Heckert NeMo P210, jonka tekniset tiedot: http://www.photovoltaik-shop.com/downloads/dl/file/id/505/solarmodul_heckert_nemo_p210_datenblatt_pdf.pdf

Kahden muun listassa mainitsemasi voimalan kanssa minulla ei ole mitään tekemistä, jos ymmärsin lyhenteet oikein.

 

[Puuha]

Eikö Saksassa tullut vasta voimaan joku tiukempi asetus sallitulle taajuusylitykselle (51.5Hz ennen ja nyt 50.2Hz(?)) minkä vuoksi noita vanhoja invertterimalleja oli tosi halvalla myynnissä, kun eivät enään kelpaakaan Saksassa verkkoon. Tuollahan ylituotanto ongelmaa saadaan vähän rajattua/hillittyä, kun verkkotaajuus ei lähde karkuun aurinkojärjestelmien vuoksi...

toki tukee tuokin verkkoa ja sähkönlaatua mutta se ei silti vastaa tätä etäkytkentää jota tarkoitan. tarkkaa syytä en ole saanut selville mutta olettaisin sen liittyvän mahdollisiin sähkötöihin/häiriöihin joita eräät verkkovertit ovat aiheuttaneet verkkoon ja vikojen paikannukseen. verkkoverttejä epäillään aiheuttavan varavoimaloiden käynnistymisiä ilman että verkossa olisi näkyvää vikaa.

 

[juhapumppu]

Meneekö tuo verkkoon ajetun sähkön vähennys omasta kulutuksesta automaattisesti ja välittömästi vai onko tämä vähennys joku sähkölaitoksen maksullinen lisäpalvelu jossa sähkönlaskija/sihteeri näpyttelee mittarin rekisteristä että paljonko oli miinusta ?

En siis tarkoita myymistä verkkoon vaan ihan omaa käyttöä.

Onko jollain heittää kytkentäkuvaa miten, esim SMA verkkoinvertteri, tulee mittariin kiinni vai voidaanko tuottopiuhat kytkeä suoraan vaiheisiin missä kohtaa verkkoa tahansa?

 

[STP]

Meneekö tuo verkkoon ajetun sähkön vähennys omasta kulutuksesta automaattisesti ja välittömästi vai onko tämä vähennys joku sähkölaitoksen maksullinen lisäpalvelu jossa sähkönlaskija/sihteeri näpyttelee mittarin rekisteristä että paljonko oli miinusta ?

Oma kulutus menee automaattisesti. Invertteri pitää ilmoittaa verkkoyhtiölle ja he voivat periä jonkun ylimääräisen kuukausimaksun jolla saat pukata ylimääräisen verkkoon maksua vastaan tai ilmaiseksi tai yleensäkin kytkeä tuotantolaitteen kiinni verkkoon. Pelkkää omaa käyttöä ajatellen luulen/arvelen/veikkaan että jos laitteesi on sellainen että se synkronoituu verkkoon ja ei toimi saareke käytössä, voi laitteella tulla tilanne että se syöttää verkkoon päin jotain -> sähköyhtiö katsoo kikkulan tuotantolaitteeksi ja haluaa osuutensa esim. kuukausimaksun muodossa vaikka tarkoitus ei ole tuottaa verkkoon päin mitään.

Invertterin voi laittaa sähkömittarin jälkeen kiinni periaatteessa mihin kohtaan vaan. Tietty invertterin valmistajan ja sähköyhtiön ohjeistusta ja hyvää asennustapaa noudattaen.

 

[rotzi]

Olipas tämä mainio juttu-ketju, oli jostain syystä lipsunut silmien ohi, asiaa ja linkkiä tutkittavaksi ihan moneksi illaksi...jhyvä ja kiitos etenkin 'vmp' 

vmp:
Onko noista systeemeistä mikään asennettu kahdelle lappeelle tyyliin 12kpl aamupäivälle ja 12kpl iltapäivälle?
Eikös noissa valituissa invertteresisä ole 2 kentän sisäänmeno joka sallisi tuon kytkennän?

Tuolla konstilla vaan sais venytettyä tehoa tasaisemmaksi ja kestämään tavallaan pitempään....mielestäni!?!
Tuo taas olisi etuna siihen että enempi menis ns. "omaan piikkiin" eikä verkkoyhtiöön.

Pitää vielä semmonen tarkistaa että antavatko nämä hankitut 20 systeemiä kaiken ylijäämän ilimatteeksi verkkoyhtiölle ja jatkavat entisillä sähkösoppareilla vai minkälaisilla
sähkösoppareilla pelataan?

 

[vmp]

Kiitos kommentista rotzi!

Näitä systeemejä on nyt 21 kpl, viimeisin 26 paneelia eli 5,46kWp asennettiin Espooseen viikko sitten ja ainoastaan tässä on asennut suoritettu kahdelle ei suuntaan osoittavalle lappeelle. 12 paneelia mahtui 10 astetta etelästä itään osoittavalle lappeelle vaakasuoraan kolmeen riviin ja 14 paneelia tuli 10 astetta lännestä etelään soittavalle lappeelle. Täällä sähköauto vastaanottaa tuotantoa kun se tarvitsee latausta. Muissa kohteissa lappeet olivat pääosin etelään ja joe toista "lapetta" olisi halunnut käyttää se olisi ollut itä- tai länsipääty. Muutamassa kohteessa tuli vain puolet invertteri tehosta käytettyä, joten tulevaisuudessa tuo idea ottaa käyttöön toiseen suntan osoittava lapa pitää pitää mielessä. Toisaalta etelään osoittava paneelisto tuottaa kesällä sen verran pitkän aikaa (parhaimmillaan 17h) että tuohon eri suuntien käyttämiseen ei vällttämättä tarvi mennä. Hyvä idea tuo 12 + 12 kuiten on. Vähän samanlainen voisi olla osan paneeleista sijoittaminen eteläseinään (huonontaa kesätuottoa mutta kaksinkertaistaa talvituoton).

SMA:n 5kW Sunny Tripower 5000 TL muuten kykenee etelälappeella käsittelemään 6,3kW eli 30 kpl 210W paneelien tenon. Luultavasti kahdelle eri suuntaan osoittavalle lappeelle paneelit laittamalla tuo laite pystyy vielä suuremman paneeliston käsittelyyn, mutta se pitää tarkistaa Sunny Plannerillä (PC tai web).

Alkuperäisestä 20:stä muutama on vielä irti verkosta. Isäni ja veljeni systeemit saatiin juuri sähkömiestä vaille valmiiksi, Helsingissä yksi odottaa paneeleita ja Lappeenrannassa kaksi on vielä aloittamatta.

Tällä hetkellä pääosa sähköstä menee ilmaiseksi verkkoon. Suurin syy on ettei Lappeenrannan Energia ei pysty mittaamaan tai käsittelemään mittaustuloksia. Osa porukasta on Espoossa, Artjärvellä, Kouvolassa, Mikkelissä ym mutta mittaustietojen saaminen ja toimittaminen sähkökönostajan käyttöön on kyllä heikkoa. Tällaisen ison sakin "puhemiehenä" pääsen kertomaan hankkeesta Motivan tilaisuuteen syyskuussa ja ovat kiinnostuneita miten pientuotantoa voisi edistää. Ensimmäisenä kai siten että tuotettu sähkö mitattaisiin ilman uusia kuukausimaksuja ja sähkön voisi edes teoriassa myydä eteenpäin. Voisin jossain vaiheessa avata uuden ketjun jossa kyselisi ihmisten kokemuksia verkonhaltijoiden (sähkön siirtäjä) ja sähkön ostajien kokemuksista.

Itse en ole saanut kovin positiivista kuvaa aurinkosähköön suhtautumisesta ja kohta tämän ryhmän sähkön tuotanto-, osto- ja kulutusmittaus täytyisikin pistään kuntoon. Millä tämän tekisimme? Olisiko http://openenergymonitor.org/emon/ oikea tie? Tulevaisuudessa haluaisimme kehittää kuormansiirtoa mm. lämpimän käyttöveden tuottamiseksi ylijäämäsähköstä. Harrastemielessä voisi kokeilla myös pakastimien ja joidenkin muiden kodinkoneiden ohjausta.

 

[P3trik]

Olisiko http://openenergymonitor.org/emon/ oikea tie? Tulevaisuudessa haluaisimme kehittää kuormansiirtoa mm. lämpimän käyttöveden tuottamiseksi ylijäämäsähköstä. Harrastemielessä voisi kokeilla myös pakastimien ja joidenkin muiden kodinkoneiden ohjausta.

Täällä tuo openenerymonitor:n sivuilta löytyvä mk2i on puskenut ylijäämän lämminvesivaraajaan jo noin kuukauden ajan.

Varsinkin kun aurinkosähkölle luonteenomaista on useimpina päivinä nopeat tuoton vaihtelut jolloin tuo lämminvesivaraaja on kyllä paras ratkaisu tuottopiikkien tasaamiseksi. Liitteenä olevasta kuvasta näkee miten mk2i laittaa keiltaisen kulutusviivan nollalle siirtämällä sähkön varaajaan kun aurinkoa on käytettävissä. Sinisestä näkyy miten tällaisena pilvisenä päivänä tuotto paitsi jää pieneksi (alle puoleen panelitehosta) myös vaihtelee merkittävästi jopa muutamien minuuttien sisällä johtaen siihen että aurinkosähköä käyttävien laitteiden tulee olla todella nopeasti kytkettävissä päälle ja pois päältä. Esim pesukone ei oikein ole sellainen. Pakastin voisi juuri ja juuri ollakin ylimääräisellä lämpöanturilla varustettuna.

Omalla työpöydällä on testissä 3-vaihesähköön sovitettu "energy diverter", mitä lieneekään suomeksi. Lisäsin alkuperäiseen ohjelmaan 3-vaihesähkön tunnistamisen lisäksi näytön josta näkee vaihekohtaisen kulutuksen, aurinkosähkön tuoton sekä tiedon paljonko ylijäämäenergiasta ohjataan lämminvesivaraajaan. Alla kuva prototyypistä - jos jotain kiinnostaa itse tekeminen, osien kustannus on ilman internet liittymää noin 70e ja internet liittymällä noin 100e. Meikäläiseltä saa neuvoja miten tuollainen saadaan toimimaan jos jotain muutakin kiinnostaa vastaava puuhastelu aurinkosähkön hyödyntämiseksi.

 

[rotzi]

Tuollahan oli tosiaan mukava laskuri:

http://www.sunnydesignweb.com/sdweb/SunnyDesign/Home

Pääsi mallaamaan 2-osaista järjestelmää, omaa lisä kuormaa sinne ei saanut lisättyä kun tuottoa on liikaa...on ehkä joku Beta-versio.

Mutta kumminkin näkyi ehdottelevan 5kW:n invertteriä vaikka painotin  toiseen 8 paneelia ja toiseen 16kpl, 250Wp sellaisia (Sharpin isoimmat lukemat).

SMA:ssa taitaa olla semmonen heikkous, että ei saa helposti ulos online-tehoa, tuon tietysti saanee helposti pulssi muotoon laittamalla S0 signaalilla olevan kWh-mittarin
ulostuloon, 1000pls/kWh niin tehon saa koht "online"...ei ehdi nyt laskea kuinka usein sieltä tulis pulssi ulos mutta arviona nopeasti isolla teholla.
Vai onko siinä semmosta mukavaa ulostuloa tehosta, jonka vois ottaa joku toinen järjestlmä haltuunsa ja hoidella tehoja päälle, kamera lukemaan LCD-näyttöä

EDIT: jos nyt laskee... 3600s(1h)  / 3600pls (3.6kWh/h) = 1pls/s eli tommosella 3.6kW teholla sais joka sekunti päivittyvän tehon,,,toisaalta jos teho on 360W niin pulssi ilmestyy 10s välein...olis tuokin ihan riittävä. Kiinostavaa tietysti on isomman pään tehot silloin pitäis niitä lisäkuormia kytkeä. Ja onhan niitä 10000pls/kwh mittaroitakin silloin pulsittaminen vois olla jo liian nopeaa isolla teholla.

 

[P3trik]

SMA ulostulotehoa voi lukea arduino-pohjaisesti esim. kahdella tavalla:
- Bluetooth liittymällä (nanoderf +ja bt41 moduuli) suoraan internettiin (nanodesmamonitor ja jeelabs vaihtoehtoina). Tällä pääsee lukemaan mm. DV voltteja ja muuta mielenkiintoista.
- laittamalla CT johdon ympärille ja mittaamalla tehoa vaikka emontx:llä tai millä tahansa energiamonitorilla. Tällöin pääsee monitoroimaan vain tuotettua tehoa.

Mulla on noi molemmat olleet testissä. Bluetooth tuntuu välillä aina takkuilevan sekä SMA:n omalla ohjelmalla että tällä nanoderf:llä joten tuo CT taitaa tulla ns. tuotantokäyttöön.

ps. tietysti on aina tuo SMA:n oma softa, mutta kun sitä ei saa integroitua muuhun järjestelmään niin ei ole kiinnostanut.

 

[rotzi]

SMA ulostulotehoa voi lukea arduino-pohjaisesti esim. kahdella tavalla:
- Bluetooth liittymällä (nanoderf +ja bt41 moduuli) suoraan internettiin (nanodesmamonitor ja jeelabs vaihtoehtoina). Tällä pääsee lukemaan mm. DV voltteja ja muuta mielenkiintoista.
- laittamalla CT johdon ympärille ja mittaamalla tehoa vaikka emontx:llä tai millä tahansa energiamonitorilla. Tällöin pääsee monitoroimaan vain tuotettua tehoa.

Mulla on noi molemmat olleet testissä. Bluetooth tuntuu välillä aina takkuilevan sekä SMA:n omalla ohjelmalla että tällä nanoderf:llä joten tuo CT taitaa tulla ns. tuotantokäyttöön.

ps. tietysti on aina tuo SMA:n oma softa, mutta kun sitä ei saa integroitua muuhun järjestelmään niin ei ole kiinnostanut.

Mihin muotoon sen tehon saa tuolla CT:llä ja emontx:llä ja on tuossa kaikki tarvittava ja mitä ne maksaa?

SMA:ssa on muistaakseni rs485 optio, mutta mitä siitä saa ulos?

 

[P3trik]

CT tarkoittaa virtamuuntajaa joka laitetaan invertterin johdon ympärille, lisäksi jos ottaa normaalin AC muuntajan niin saa ulos kohtuullisen tarkasti vaikkapa seuraavat tiedot:
- Tuotettu todellinen teho invertteriltä (W)
- PF (cos ph)
- Sähköverkon jännite V
- Sähköverkon taajuus Hz

Nuo tiedot voi laittaa monella tavalla jakoon. Helpoin on emoncms.org palvelu internetin ylitse, jos taas haluaa omalle tietokoneelle niin sitten voi lukea USB:n ylitse. Jotkut loggaavat muistikortille. Mulla on 868mhz radioverkko jossa mm. koko talon kulutus, lämpimän veden kulutus, VILP:n kulutus ja tuotto, ILP:n kulutus ja tuotto, porealtaan lämpö ja kulutus, sisälämpö yläkerrassa ja alakerrassa jotka välitän raspberryn kautta emoncms.org palveluun.

CT:n ja EMONTX:n saa vaikkapa openenergymonitor.com shopista, maksaa noin 40e. Samalla kun ostaa noin 10e maksavan SSR:n (puolijodereleen) voi ylijäämäisen energian syöttää lämminvesivaraajaan. Lisäksi tarvitaan joku tapa siirtää tiedot internettiin tai radioverkkoon tms., mikä nyt itselle sopiikaan.

Esim tällaisella setillä pääsee alkuun openenergymonitor.com shopista (hinnat ulkomuistista):
- CT, n15e
- AC muuntaja, euro tyyppi, n10e
- emontx (tässä on alykkyys jolla CT ja AC muuntajan tiedot luetaan), n30e
- nanode rf (tämä on internet gateway), n20e

tuolla syöttää jo kaiken tiedon internettiin ja siihen voi lisätä tarvittaessa vaikka kuinka paljon antureita. Ebaystä löytää CT:t 10e/kpl hinnalla ja AC muuntajaksi käy melkein mikä vaan 9V AC muuntaja.

 

[rotzi]

Missä se SSR kytkeytyminen määrätään, kuka tekee, kuinka te tehdään, mihin se kytketään, paljonko tulee viivettä? vai onko tuo vain "näyttölaite"?

 

[laturi]

Pihtimittareilla CT mitataan virta ,pienellä muuntajalla mitataan jännite (ei välttämätön verkon jännite riittävän vakio),pienellä avr prossulla lasketaan näistä teho,softakoodin ominaisuuksista riippuu kuinka onnistuu ,jonka jälkeen prossu ohjaa ssr releen avulla kuormaa päälle pois.Nopeus riittää vaikka joka toisen verkon jakson kytkentään päälle pois, tehon laskentaan saatetaan tarvita muutama jakso en tiedä tarkkaan.

Sitten kysyisin jos jännite ja virta on 2khz pwm pulssia 0...100% suhteella kuinka onnistuu tuosta tuon todellisen tehon laskenta pitääkö koodia muuttaa.voi aloittaa vaikka omaan aiheeseen jos menee kinkkiseksi.