• Ilmaisenergia.info -foorumi yhdistetään Konekansa.net -foorumin osaksi vuoden 2025 aikana. LUE TÄMÄ pitääksesi käyttäjätunnuksesi voimassa, kiitos!

Verkkoon kytkettu aurinkosähköjärjestelmä

santeri

New member
Olemme isäni kanssa suunnitelleet aurinkopaneeleita Oulussa sijaitsevan omakotitalomme katolle. Katto on n. 45 asteen kulmassa etelää kohti, eli sijainti niin hyvä kuin noilla leveysasteilla voi olla. Olemme suunnitelleet n 3 kW tehoisia paneeleita, jotka kytketään verkkoon kolmivaiheinvertterin välityksellä. Kolme vaihetta vaikuttaisi parhaalta ratkaisulta koska suurin kuorma on maalämpöpumppu joka syö kolmivaihevirtaa.

Oulun Energiasta neuvottiin teettämään sähkösuunnitelmat jossain alan firmassa. Olen saanut tarjouksen 600-700 (sis alv) suunnitelmien tekemiseen, joka kuulostaa mielestäni varsin paljolta. Onko kenelläkään kokemusta sähkösuunnitelmien teettämisestä, paljonko kannattaa maksaa ja olisiko Oulun seudulta hyvää yritystä tiedossa?

Rakentaminenkin on tarkoitus teettää, eli osaako kukaan arvioida kuinka iso työ tuo on, eli paljonko siihen kannattaisi suunnilleen varata kustannuksia?

Lopuksi vielä aurinkopaneelin asentaminen katolle: Katto on peltikatto, tarvitaanko sinne mitään telineitä ja kannattaako niitäkin tilailla Euroopasta?

Tällä hetkellä olen katsellut seuraavia paneeleita: http://www.shopenergia.com/en/product/1508/Photovoltaic-Module-SH-240P6-240W-Polycristalline-%28Price-for-purchasing-from-12pcs%29-Code-30050238HS-12.html
Ja invertteriksi seuraava taitiaisi olla hyvä: http://pvstore-europe.com/other-inverters/sma/sma-stp-5000tl-20-in-stock-2#.Ub60ipy1uE4

Onko kommentteja paneeleihin ja invertteriin, saisiko mistään edullisempia?
 

P3trik

New member
Tuosta invertteristä - kannattaa tsekata MPPT jännitealue mihin on säädettävissä ja maksimi PV Open Circuit jännite suhteessa suunniteltuihin paneeleihin. Joissain laitteissa tuossa tulee vastaan 400v oc max joka 37x12 alkaa olemaan jo rajoilla.
 

santeri

New member
Invertterin tiedoissa lukee MPP voltage range / rated input voltage 245 V ... 800 V / 580 V, eli pitäisi olla tuolta osin riittävä?

http://www.sma.de/en/products/solar-inverter-without-transformer/sunny-tripower-5000tl-6000tl-7000tl-8000tl-9000tl.html#Technical-Data-79881
 

P3trik

New member
Näyttää ihan lupaavalta speksiltä noille paneeleille.

Mitenkäs kiinnitysraudat yms asennustarvikkeet joihtoineen ja maadoituskaapeleineen - niiden kustannus on yllättävän iso?
 

Windpower

New member
Kannattaa ottaa huomioon järjestelmää suunniteltaessa että avoimenpiirin jännite Voc on paneelin lämpötilasta riippuva. Lämpötilan laskiessa Voc nousee. Pakkanen ja sähkökatko voivat vaurioittaa invertteriä jos invertterin valinnassa ei ole otettu huomioon avoimen piirin jännitteen lämpötilariippuvuutta.
 

antonblack

New member
hei,
samanlaista systeemin rakennusideaa täälläkin. Tallinkatolle mahtuu 16 kpl paneleita.
Itsekkin ajatellut n.4kw paneleita ja tuollaista SMA invertteriä.
Mitäköhän eroa näillä kahdella on .... SMA STP 5000 TL  -> SUNNY BOY 5000TL RPC. Muutakuin hinta?

-AN
 

vmp

New member
Invertterivalintasi SMA Sunny Tripower 5000 TL on mainio, sen hyviä puolia ovat mm.:

* kolmivaiheinen, siirtoyhtiö tykkää tästä koska tuottaa sähköä kaikille vaiheille eikä aiheuta yhden vaiheen vinokuormaa
* sisältää invertterin lisäksi mukana integroidun liitännän mittaustietojen siirtämiseksi valmistajan tarjoamaan ilmaiseen www.sunnyportal.com webbisaitille, josta voit joko itse katsella niitä tai antaa muiden nähdä ne myös tai seurata niitä älypuhelimen avulla, mittaustiedot siirretään kytkemällä Ethernet-kaapeli esim. (WLAN)-reitittimestä invertteriin
* laite on IP65 suojattu ja voidaan sijoittaa esim. talon pohjoissivulle ulos seinään jäähdytyksen parantamiseksi
* sisältää ohjausreleen, jota voidaan käyttää erilaisiin tarkoituksiin
* laite on suunniteltu huollettavaksi, laite valvoo joidenkin osien toimintaa ja ne voidaan vaihtaa ilman juottamista

Kun tilaat invertterin niin se tulee tilata tehtaalta Saksan VDE-AR-N 4105 2011-08 -asetuksilla, jolloin sen saa liittää Suomessa sähköverkkoon ilman muutoksia (Energiateollisuus ry muutos suositukseen mikrotuotantolaitosten liittämisestä 28.2.2013). Huomasin että olit tilaamassa aurinkopaneeleita italialaisesta verkkokaupasta ja epäilen että saattavat laittaa Italian asetukset invertteriin, jos et erikseen pyydä saksalaisia asetuksia. Invertterin mukana tulee lomake, jossa on kerrottu käytetyt tehdasasetukset, joka kannattaa tarkastaa.

Aurinkopaneeleista, joita ehdotat sanon että ne ovat "nimettömän" kiinalaisen tehtaan tekemiä ja niiden laatu paljastuu sinulle seuraavien 20 vuoden aikana. Itse ostaisin saksalaiset Heckert NeMo P10 -paneelit, ovat kohtuuhintaiset ja laadukkaat.

Aurinkopaneelien kiinnitystelineet ja niiden kiinnikkeet kannattaa ehdottasti tilata valmiina, jostakin asiantuntevasta paikasta. Tunnettuja ja laadukkaita kiinnitystelineitä ovat esim. IBC Solarin valmistama IBC TopFix 200 järjestelmä ja Schletterin järjestelmä. Myyjällä tulee olla ohjelmisto järjestelmän komponenttien mitoitusta ja lujuuslaskentaa varten. Aurinkopaneelit voi kiinnittää joko yksinkertaisella ristikolla (jossa kaksi tai kolme alumiiniprofiilia kulkee yleensä pystysuoraan asennetun paneelin alla vaakasuorassa suunnassa) tai kaksinkertaisella ristikolla (jossa vaakasuora alumiiniprofiili alimmaisena jakaa kuorman ja näiden päällä on kaksi pystysuoraa alumiiniprofiilia per vaakasuoraan asennettu aurinkopaneeli). Jos haluat kiinnittää paneelisi kunnolla valitse kaksisuuntainen ristikko (saksaksi zweilagig). Itselläni on kokemusta IBC Solarin IBC TopFix 200 -järjestelmästä. Myyjä kysyy paneelin lukumäärän, katon koon, kattotuolien ja ruoteiden jaon, saumatussa peltikatossa saumojen välimatkan, kattotyypin ym ja näiden perusteella tuottaa piirustukset sekä materiaaliluettelon, jonka mukaan toimittaa kiinnitysjärjestelmän. Kaksinkertaisen ristikon hinta Saksassa on esim. 66e per paneeli ja sisältää alv ja suunnittelutyön. Kuljetuskustannukset voivat olla hieman suuret yksin tilatessa mutta kun tilaat 5-20 henkilön kanssa yhdessä kuljetuskustannukset saa edullisiksi.

Kerroit että sinulla on peltikatto. Onko sinulla (kone)saumattu peltikatto vai jonkinlaista profiilia olevat peltikatto?
 

P3trik

New member
Kun tilaat invertterin niin se tulee tilata tehtaalta Saksan VDE-AR-N 4105 2011-08 -asetuksilla, jolloin sen saa liittää Suomessa sähköverkkoon ilman muutoksia (Energiateollisuus ry muutos suositukseen mikrotuotantolaitosten liittämisestä 28.2.2013).

Mihin tämä väite perustuu että VDE releasettelut olisi hyväksyttävissä, onko sähköverkkoasetusta muutettu jännitteiden ja taajuksien osalta ? 

Käsittääkseni Energiateollisuus Ry:n tekemä VDE standardin hyväksyntäsuositus tarkoittaa että kyseinen invertteri on testattu tehtaalla VDE standardin mukaisesti. Olikos se niin että aiemmin energiateollisuuden suositus kattoi pelkän EN standardin. Ei kai VDE edes vastaa jännitetasojen osalta suomen sähköverkkoasetusta ilman lainmuutosta ?

Käytännössä VDE koodilla tilaaminen tarkoittaa sitä että SMA toimittaa invertterin mukana lomakkeen jossa on listattu saksan releasetukset jotka eivät käsittääksen vastaa suomen asetuksia. Italialaisella koodilla tulee mukana Italialaiset releasetukset irtikytkeytymisen osalta.

SMA invertterit pystyy ja pitää kyllä muuttaa suomen asetuksia vastaavaksi relekytkentöjen osalta olipa ne tilattu millä tahansa koodilla kunhan invertterityyppi on VDE tai EN tyyppihyväksytty (jota kaikki SMA:n sitten 2010 myydyt invertterit taitava olla).

 

vmp

New member
P3trik sanoi:
Kun tilaat invertterin niin se tulee tilata tehtaalta Saksan VDE-AR-N 4105 2011-08 -asetuksilla, jolloin sen saa liittää Suomessa sähköverkkoon ilman muutoksia (Energiateollisuus ry muutos suositukseen mikrotuotantolaitosten liittämisestä 28.2.2013).

Mihin tämä väite perustuu että VDE releasettelut olisi hyväksyttävissä, onko sähköverkkoasetusta muutettu jännitteiden ja taajuksien osalta ? 

Käsittääkseni Energiateollisuus Ry:n tekemä VDE standardin hyväksyntäsuositus tarkoittaa että kyseinen invertteri on testattu tehtaalla VDE standardin mukaisesti. Olikos se niin että aiemmin energiateollisuuden suositus kattoi pelkän EN standardin. Ei kai VDE edes vastaa jännitetasojen osalta suomen sähköverkkoasetusta ilman lainmuutosta ?

SMA invertterit pystyy ja pitää kyllä muuttaa suomen asetuksia vastaavaksi relekytkentöjen osalta olipa ne tilattu millä tahansa koodilla kunhan invertterityyppi on VDE tai EN tyyppihyväksytty (jota kaikki SMA:n sitten 2010 myydyt invertterit taitava olla).

Mm Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Jero Ahola on pitkään lobannut sen puolesta että saksalaisen standardin suojausasetukset hyväksyttäisiin Suomessa ilman muutoksia. Tätä muutosta loppuvaiheessa puolsivat LUT:n tutkijoiden lisäksi käsittääkseni Fingridin kanssa myös Fortum ym ja saksalaiset suositusasetukset tulivat Suomeen. Tämä helpottaa saksalaisten laitteiden maahantuontia, kun suojausasetuksia ei enää tarvi muuttaa.

Energiateollisuuden 28.2.2013 päivitetty suositus
http://energia.fi/sites/default/files/tekninen_liite_1_-_enintaan_50_kva_paivitetty_20130228.pdf
kertoo johdannossaan seuraavaa:
"Lukua 3 on täydennetty Energiateollisuus ry:n sähköverkon asiakkuustoimikunnan 4.2.2013 tekemän linjauksen mukaisesti. Energiateollisuus ry suosittelee, että luvussa 3 esitetyt suojausasettelut täyttävien laitosten lisäksi jakeluverkkoon hyväksytään myös teknisiltä ominaisuuksiltaan Saksan mikrotuotantonormin VDE-AR-N-4105 täyttävät laitteet."
Tässä siis todetaan luvussa 3 olevien suomalaisten asetusten LISÄKSI hyväksyttäväksi VDE-AR-N-4105 2011-08 -asetukset sellaisenaan.

Kun invertteri on asennettu siitä tehdään ilmoitus siirtoyhtiölle yleensä siirtoyhtiön omalla lomakkeella, joka on yleensä mukautettu seuraavasta lomakkeesta:
http://energia.fi/sites/default/files/mikrotuotannon_yleistietolomake.pdf
Jos valitsee invertterin suojausasetuksiksi VDE-AR-N-4104 2011-08 -asetukset, niin asetuksia ei tarvitse eritellä lomakkeella.

Olen ollut tekemisissä parinkymmenen 5-9 kW SMA Sunny Tripower -invertterin asennuksen kanssa tänä keväänä ja Lappeenrannan, Artjärven, Mikkelin ja Espoon sähkönsiirrosta vastaavat yritykset ovat hyväksyneet tämän muuttuneet suosituksen perusteella saksalaiset suojausasetukset suoraan. Invertterin saksalaisia asetuksia ei missään nimessä kannata mennä muuttelemaan! Suojausasetusten muutteleminen aiheuttaa lisäkustannuksia ja mahdollisesti virheitä muutosprosessissa.
 

P3trik

New member
Niinpä harrastelijana olen lukenut tuon uuden ET suosituksen mutta ainakin meikäläiselle on jäänyt epäselväksi että onko SFS-EN 50160:2000 muuttunut vai onko vain ET suositus muutettu ? ... tämä kiinnostaisi, jos vaikka joku siellä Lappeenrannassa tietäisi.

Oman viestin pointti oli että käytettäessä SMA invertteriä voidaan joko valita suomen sähköverkkoasetuksen mukaiset releasettelut tai VDE mukainen toiminta (default *1=Ger/VDE). Ainakin meikäläisen saamalla Tripower tuotekoodilistalta löytyy VDE variantit Saksan lisäksi myös Sveitsille, Saudi-Arabialle, Slovenialle jne... ja näissä on taulukon mukaan eroja releasetteluiden jännitteissä joten tuo VDE yhteensopivuus itsessään ei vielä näyttäisi takaavan mitään.

Saman listan mukaan Tripower Saksan VDE variantin uusin tilauskoodi olisi DES109 jossa asettelut ovat lähellä suomen vaatimuksia. SMA:lla on myös käsittääkseni käytössä erilliset tilauskoodit (FICxxx) muutamalle suomalaiselle firmalle jos haluaa varmistua siitä että laitteen mukana toimitettava sertifikaatti vastaa sähköyhtiön vaatimuksia.

Se että lobbaus on onnistunut on hyvä edistysaskel kaikkien kannalta ja se että sekä tuuli- että aurinkosähköä tuotetaan enenevässä määrin on myös hieno asia.
 

vmp

New member
P3trik sanoi:
Niinpä harrastelijana olen lukenut tuon uuden ET suosituksen mutta ainakin meikäläiselle on jäänyt epäselväksi että onko SFS-EN 50160:2000 muuttunut vai onko vain ET suositus muutettu ? ... tämä kiinnostaisi, jos vaikka joku siellä Lappeenrannassa tietäisi.

Vain Energiateollisuuden suositus on muuttunut ja tuo uusia vaihtoehtoja aikaisemmin hyväksytyille suojausasetuksille, nykyään on siis kolme eri vaihtoehtoa. Jos et usko tietojani niin Energiateollisuuden Ina Lehdon tai LUT:n Jero Aholan yhteystiedot löytyy googlettamalla. Itse olen saanut tietoni jälkimmäiseltä, joka on ollut mukana tässä muutostyössä Energiateollisuus ry:n kanssa.

(SFS-EN 50160:2000 on kumottu ja korvattu 2008 versiolla.)
Saksassa on vanhempi VDE-standardi VDE0126-1-1 (ei kelpaa Suomessa) ja uudempi VDE-AR-N4105 2011-08 ja Suomessa sallitaan nykyisin siis tämän uudemman standardin mukaiset Saksassa käytössä olevat suojausasetukset, jotka saa käyttöön SMA:n invertteriin kun tilausvaiheessa pyytää  Saksassa käytössä olevia VDE-AR-N4105 2011-08 mukaisia asetuksia. Mielestäni oikea tilauskoodi on DE126. Tämän jälkeen invertterin rotary switch asennossa 0-0 antaa pyydetyt asetukset. Invertterin tehdasasetukset voi tarkastaa invertterin mukana tulleesta "Factory settings of this inverter" paperista. Riippuen invertterin koosta tehdas käyttää eri asetuksi, joista SMA:n asennusopas käyttää nimityksia: VDE-AR-N4105, VDE-AR-N4105-MP ja VDE-AR-N4105-HP.

Mikä on omassa laitteessasi tilauskoodia DES109 vastaava standardi factory settings of this inverter -paperista?

Olen tietoinen että jotkut jälleenmyyjät ovat tilanneet SMA:n laitteita omilla asetuksillaan, mutta tämä on naurettavaa leikkimistä ja on kuulemma saattanut pidentää toimitusajan viiteen viikkoon.

Tämä muutos on todellakin iso edistysaskel uusiutuvalle energialle Suomessa, koska se sallii laitteiden ostamisen suoraan saksalaisista verkkokaupoista ja laitteen hyväksytään sellaisenaan suomalaiseen sähköverkkoon.
 

P3trik

New member
No en kyllä jaksa lähteä ristiretkelle selvittämään mikä on SFS-EN 50160 standardin suhde ET suositukseen. Kunhan asia kiinnostaa kun sähköyhtiössä oltiin vielä muutama kuukausi sitä mieltä että standardi itsessään ei riitä vaan jännitetasot ja taajuudet pitää silti laittaa ET suosituksen mukaisesti. Eli oma laite on käsiasetteluilla EN standardin pohjalta, vanhempaa SB tuotesarjaa muutaman vuoden takaa.

Yritin löytää tuon DE126 tilauskoodin ja huomasin vasta nyt että mulla on käytössä vanhentunut tuotekoodisto jossa DES109 on VDE0126 - siinä on viimeisin päivitys heinäkuulta 2011 joten meikäläisen huolimattomuutta - harrastajana olin tällaisen saanut käsiini joten nyt katsoin listan lopuun ja totesin että VDE 2011-08 löytyykin sitten vasta myöhemmistä. Eli nyt täytyy nöyrästi todeta että meikäläinen oli tässä liikkeellä vanhentuneella tiedolla jos uusi koodi onkin DE126. Alla nuo DES109 asettelut tosiaankin VDE0126-1-1 sekä pari muuta suomalaista asettelua listalta.

Hyvää keskustelua tämä kyllä on - selkeyttää mm. sen että VDE0126-1-1 ja VDE-AR-N4105 laitteiden välillä on eroa.

Edit: Linkataan tähän vielä SMA:n VDE-AR-N4105 artikkeli:
http://www.sma.de/loesungen/pv-netzintegration/vde-anwendungsregel-4105.html

ja tämä Tero Kaipian tekemä esitys jossa on VDE126 ja VDE 4105 vertailu CE standardiin sivulla 7.
http://www.slideshare.net/jeroahola/tero-kaipia-1892012


DES109.jpg
 

vmp

New member
P3trik sanoi:
sähköyhtiössä oltiin vielä muutama kuukausi sitä mieltä että standardi itsessään ei riitä vaan jännitetasot ja taajuudet pitää silti laittaa ET suosituksen mukaisesti. Eli oma laite on käsiasetteluilla EN standardin pohjalta, vanhempaa SB tuotesarjaa muutaman vuoden takaa.

Hyvää keskustelua tämä kyllä on - selkeyttää mm. sen että VDE0126-1-1 ja VDE-AR-N4105 laitteiden välillä on eroa.

Hienoa, itse halusin korostaa tätä asetteluasiaa sen takia kun huomasin että parilla palstalla olin vielä nähnyt miten ihmisiä opastetaan asetusten muuttoon, vaikka oma käsitykseni ja käytäntö muutamassa siirtoyhtiössä sallii Saksan omien VDE-AR-N-4105 2011-08 -asetusten käytön sellaisenaan tuon Energiateollisuuden muutoksen jälkeen.

Onhan toki mahdollista että joku siirtoyhtiö ei ole omaksunut uuden suosituksen perusideaa heti sen julkaisun jälkeen eikä välttämättä vieläkään, varmaan yli 80 siirtoyhtiöön mahtuu monenmoista asiantuntijaa ja joku saattaa vieläkin jostain syystä harata lakia ja muuttuneita suosituksia vastaan. Tuo muutos tuli siis voimaan 28.2.2013.

Meillä kotona olevasta SMA Sunny Tripowerin factory settings of this inverter -paperista:

Inverter type: STP5000TL-20
Code of the setting: DES126
Setting according to standard: VDE-AR-N-4105-MP/cos=0,95

                                                  Max disconnection time
Lower limit AC voltage: 184V        0,2s
Upper limit AC voltage: 264,5V    0,2s
Lower limit AC frequency: 47,5Hz 0,2s
Upper limit AC frequency: 51,5Hz 0,2s
Loss of mains                              5s
Timer before reconnection            60s
DC injection: 1A
Voltage rise protection: 253V

Ihan hyvää keskustelua kun asiat selviävät. Itse tiedän tästä hommasta vain mitä olen tänä keväänä oppinut ensin Prof Jero Aholan powerpoint -esityksestä Aurinkosähköä Suomeen http://www.slideshare.net/SitraEkologia/jero-ahola-31102012-aurinkoshk-suomeen , muutamasta keskustelusta ja kirjasta ja sitten avustamalla ihmisiä hakkimaan Saksasta 20 erikokoista SMA Sunny Tripower -invertteriä ja 360 aurinkopaneelia sekä auttamalla ihmisiä saamaan ne tuotantoon yhteistyössä avuliaan sähköasennusliikkeen kanssa. Näistä pääosa on jo kiinni verkossa ja tuottaa sähköä.

Vesa-Matti Puro
 

P3trik

New member
Joo noissa 2011-08 asetuksissa on tuo jännite-ero kansalliseen suositukseen. Mielenkiintoista on joskus kuulla että onko suomen oma kansallinen EN standardi muuttunut vai käytetäänkö tässä ns. sähköyhtiön harkintaa poiketa standardista jolloin suositus ei ole sähköyhtiötä sitova. Testasin muuten oman invertterin ja siinä releasettelulla 0,14s todellinen testattu irtikytkentäaika on 0,17s ja lapulla lukee silloin 200ms.

Mutta enpä ollut kuullutkaan ennen tuosta lappeenrannan yhteishankinnasta. Kymmeniä 3kWp systemeitä katolle kolmevaiheinvertterillä.

Mitenkäs olette ratkaisseet tämän ylijäämäsähkön käytön kun päivällä tuotto on suurinta mutta kulutus pienintä. Mulla on tuotoltaan vain max 1.2kW systeemi ja silti ylijäämää jää iltapäivällä jonkin verran jonka ajattelin puskea lämminvesivaraajaan. Englantilaisella openenergymonitor.org sivustolla on aika hyviä kokemuksia laitteesta joka tunnistaa sähköylijäämän ja syöttää sen varaajan vastukseen. Itse kasattuna kyseinen mk2i laite maksaa noin 50e hyödyntäen silti 220V/AC puolella CE hyväksyttyä SSR relettä.

Englannissahan sähköyhtiöt tavallaan vuokraavat kattotilaa niin että paneelit saa ilmaiseksi mutta ylijäämän joutuu luovuttamaan sähköyhtiölle ilmaiseksi. Kaikki osapuolet voittavat.


 

vmp

New member
P3trik sanoi:
Mutta enpä ollut kuullutkaan ennen tuosta lappeenrannan yhteishankinnasta. Kymmeniä 3kWp systemeitä katolle kolmevaiheinvertterillä.

Ideana oli:
* saada kokemusta Saksan kokoluokan (5-9kW) aurinkosähköjärjestelmistä Suomessa ja julkaista tuotantotiedot netissä
* kokeilla Saksan mallia (70% TST Photovoltaik Shopin saksalaisasiakkaista asentaa järjestelmän itse) asennuksissa myös Suomessa
* saada uskottavaa kokemusta asennuksista ja järjestelmien toiminnasta Suomessa
* kehittää kuormanohjausta siten että 100% tuotetusta sähköstä jää omaan käyttöön
* näyttää naapureille tyytyväisiä aurinkosähkön omistajia

Tällainen joukko saatiin aikaan (järjestysnumero, nimikirjaimet, paikkakunta, Sunny Portalissa oleva nimi tai kommentti, paneelien teho / invertterin teho):

01 MS Artjärvi Simola 3,52 / 5,00
02 AL Espoo Vanha maalaismaisema 5,04 / 9,00
03 MJ Espoo Pitkäniitty 1 2,94 / 5,00
04 RI Helsinki - kiskot asennettu 5,04 / 5
05 TV Joutseno - rakennetaan elokuussa 5,04 / 5
06 SP Kouvola - odottaa kytkentää 2,1 / 5,0
07 MP Lappeenranta Aurinkovoimala Liekki 5,28 / 9,0
08 KK Lappeenranta Leirivoima 5,04 / 5,0
09 JK Lappeenranta - valmis 3,52 / 5,0
10 TP Lappeenranta - valmis 2,52 / 5,0
11 OS Lappeenranta - valmis 5.x / 5.0
12 RK Lappeenranta - rakennetaan elokuussa 2,52 / 5,0
13 EK Lemi Rantala 46 5,04 / 5,0
14 TA Lemi Kumpare 5,75 / 6,0
15 PP Lemi - rakennetaan elokuussa 2,2 / 5,0
16 PO Mikkeli - valmis 2.x / 5,0
17 AS Nuijamaa Nuijapower 5,46 / 9,0
18 JT Savitaipale - valmis 5,04 / 5,0
19 EM Taipalsaari - rakennetaan elokuussa 9,24 / 9,0
20 ML Taipalsaari - rakennetaan elokuussa 2,52 / 5,0

http://www.sunnyportal.com -> Publicly available plants -> Finland

Kaikki invertterit ovat SMA Sunny Tripower -mallistoa 5kW - 9kW. Invertterit "standardoitiin" tähän malliin, että saatiin luotettavan ison valmistajan laitteet, kolmivaihevirtaa ja että kaikissa on samat Bluetooth ja Ethernet-liitännät, jotta myöhemmin erilaisten mittaus- ja ohjausratkaisujen kehittäminen on helpompaa.

Kaikki aurinkopaneelit ovat joko Heckert NeMo P210 (210W, 280 kpl) tai Centrosolar S-Vision 220 (220W, 80 kpl) paneeleita. Molemmat ovat saksalaisia. Kun suurempi joukko käyttää samoja paneeleita niin uusien paneelien hankinta on näppärämpää, kun voi ostaa naapurin kanssa yhden kuormalavan lisää ja jakaa ne. Samoin tulevaisuudessa yhteensopivan varaosapaneelin metsästys on helpompaa kun paneeleita on useammassa paikassa.

Tällä porukalla kokeiltiin aurinkopaneelin asennusta erilaisille katoille tai paikkoihin:
* konesaumattu peltikatto, puristimet
* aaltopelti tai profiilipelti, 12mm ankkuripultit
* aaltopelti, jossa on suora aallon harja, erikoiskiinnike
* tiilikatto, 7mm majavanhäntä
* muutama itserakentaja, joka tekee telineen (voi esim kallistaa talveksi ja kesäksi eri kulmaan, lähinnä talvella pitää lumen pois paneelien päältä) tai rakennuksen aurinkopaneeleita varten

Kaikki kaupallisen telineen valinneet käyttivät IBC TopFix 200 -järjestelmää, sen takia, että kauppiaalla, TST Photovoltaik Shopissa, oli tämän valmistajan suunnitteluohjelmisto käytössä. Kauppias laskee ohjelmistolla koko, katon rakenne ja lumi- ja tuulikuormatietojen perusteella kiinnityksen ja tästä saa kuvat sekä listan osista, jotka sisältyvät toimitukseen. Hinta ratkaisulle on kiinteä hinta per paneeli. Huomasimme että kauppias oli erittäin varovainen ja konservatiivinen kestävyyden kanssa ja parissa kohteessa asennettiin ylimääräisiä kiinnityspisteitä ja profiileja kun mitoitus oli rajalla eikä tästä tullut ylimääräisiä kustannuksia. Valinnaisista osista valittiin aina ne järeimmät, lumikuorman takia, että vältytään negatiiviselta julkisuudelta myöhemmin.

Puolet kaupallisen kiinnitysjärjestelmän ostajista valitsi vankemman kaksikerroksisen (two-layer mounting system, zweilagig, sivu 31 seuraavassa linkissä olevasta asennusoppaasta) ja puolet heikomman yksikerokksisen (single-layer mounting system, einlagig, sivu 9) asennuskiskotuksen.
http://www.ibc-solar.nl/fileadmin/content/PDF-Vorlagen/EN-installation%2Bmanual-IBC%2BTopFix%2B200_9_2012.pdf
Muutaman vuoden päästä tiedämme kumpi oli fiksumpaa. Vankempi systeemi maksaa noin 66e per paneeli ja heikompi 42e per paneelil. Vankemassa systeemissä paneelit tulevat 50mm korkeammalle katon pinnasta (yhden profiilin sijasta kaksi profiilia ristikkäin päällekkäin, profiilin korkeus on tuo 50mm), joka parantaa paneelien tuuletusta ja sitä kautta paneelien tuottoa.

P3trik sanoi:
Mitenkäs olette ratkaisseet tämän ylijäämäsähkön käytön kun päivällä tuotto on suurinta mutta kulutus pienintä. Mulla on tuotoltaan vain max 1.2kW systeemi ja silti ylijäämää jää iltapäivällä jonkin verran jonka ajattelin puskea lämminvesivaraajaan. Englantilaisella openenergymonitor.org sivustolla on aika hyviä kokemuksia laitteesta joka tunnistaa sähköylijäämän ja syöttää sen varaajan vastukseen. Itse kasattuna kyseinen mk2i laite maksaa noin 50e hyödyntäen silti 220V/AC puolella CE hyväksyttyä SSR relettä.

Tämä puoli on edelleen työn alla, mukaan tulleet ovat hyväksyneet kiireettömän etenemismallin, kun järjestelmä hankitaan 30 vuotta varten niin muutama kuukausi tai vuosi sähkönkäyttöongelman ratkaisuun ei mukaan tulleille ihmisille ollut ongelma. Itse asiassa tätä yksityistä hanketta käynnistettäessä väärän asenteen omaavat ihmiset "peloteltiin" pois ja mukaan haluttiin vain omatoimiset ja homman jujun ymmärtävät. Monella mukanaolijalla on itse tehty hybridilämmitys ja 1000-3000 litran varaaja on lähes normi. Lähes kaikki järjestelmän hankkineet ovat eläkkeellä, joka helpottaa manuaalista kuormansiirto päiväsaikaan. Useammassa kohteessa on myös 2-4 asuntoa tai mökkiä saman sähkömittarin takana.

Toisaalta mukana on myös ihmisiä, joita puhdas ylijäämäsähkö valutettuna Suomen sähköverkkoon ilmaiseksi ei haittaa.

Periaatteita on: Sähköä tuotetaan ja kulutetaan, mutta sähköä ei myydä. Sähkön tuotannon ylimitoittaminen on edullisempaa kuin sähkön varastointi.

Etenemismalli on seuraava:
* muutama kuukausi seurailemme mitä sähkönkulutukselle tapahtuu ihmisten oman käyttäytymisen toimesta ja omilla yksinkertaisilla ajastinkelloratkaisuilla
* kokeilemme ainakin yhdessä paikassa SMA Home Manager -laitteistoa Bluetoothilla ohjattavien pistorasioiden kanssa
* alamme asentaa openenergymonitor.org -mittalaitteita
* mukaan tulleilla ihmisillä oli omia ideoita, joita haluavat kokeilla: maalämpöpumpun käyttö lämmön varastointiin kesäaikaan, veden pumppaaminen, energian varastointi lämminvesivaraajaan, maalämpöpumpun ohjaus toimimaan päiväsaikaan, sähköauton akun käyttö sähkön varastointiin, aurinkosähkön käyttö öljypolttimen käytön pienentämiseen, ilmalämpöpumpun tarvitsema sähkö asunnon jäähdytykseen, pakastimen ohjaus kylmenemään vain päiväsaikaan
* alunperin ajatuksena oli toteuttaa joko binaariaskelinen lämmitysvastusten ohjaus tai kehittää taajuusmuuttajaan perustuva lämmitysvastuksen ohjaus ja siirtää ylijäämäenergia lämminvesivaraajaan (perheen lämpimän käyttöveden tarve on suurempi kuin 5kW aurinkosähköjärjestelmän vuosituotto), mutta tuo englantilaisten ratkaisu on kyllä yksinkertaisempi. Nämä ratkaisut kehitämme yhdessä isommalla porukalla, kunhan saamme innostuneet ja osaavat tekijät ensin yhteen.
* homma jatkuu elokuun puolivälissä kuormanohjauksen ja ehkä seuraavan rekallisen merkeissä

Hankkeen webbisaitti ei ole enää hallinnassani, laitan uuden pystyyn syksyllä.
 

P3trik

New member
Katselin sunnyportalin listaa ja olisi mielenkiintoista saada tietoa ilmansuunnasta ja asennuskulmasta aurinkoon nähden. Joissain asennuksissa oli selvästi onnistuttu paremmin saavuttamaan 2/3 nimellistehosta kun taas toisissa se jäi noin puoleen.

Luulen kyllä että asennuskulmaa enemmän hyötysuhteeseen vaikuttaa panelien lämpötila. Ajattelin viedä omien panelien taakse pienen lämpöanturin jolla lämpötilaa voi seurata. Asennus tuli tehtyä 30mm kiskolla ja majavanhännillä joten ilmarako on senttejä ei kymmeniä.

Tuo openenergymonitor on kyllä parempi kuin sunnyportal koska erilaisten laitteiden liittäminen siihen on helpompaa. Esimerkiksi lämpöpumpusta voi seurata esim. hyötysuhdetta joka on tärkeää tietoa toiminan kannalta. Samoin tämä panelien lämpötilan loggaus siihen onnistuu kohtuullisen helposti.

 

vmp

New member
Mitkä pari olisivat mielestäsi huonoiten tuottavia tuolla SunnyPortalissa? Voin yrittää palautella asennuspaikan tietoja vaikka osa niistä taitaakin olla eri paikkakunnalla tällä hetkellä. Olen myös tekemässä näistä kattavampaa informaatiopakettia kunhan saamme viimeiset ihmisten lomien jälkeen elokuussa kiinni verkkoon.

Olen samaa mieltä että avoin mittausratkaisu on parempi, mutta tässä porukassa ensi vaiheessa on helpompi käyttää laitteiden omia raportointityökaluja kun lähteä kehittämään niitä itse.
 

vmp

New member
Tuossa suunta on noin 185 astetta eli 5 astetta etelästä länteen ja kattotiilistä tehdyn katon kaltevuus on 19 astetta. Idässä on kohtalainen metsä 20-30 metrin päässä eli se leikkaa tosiaan tuotantoa aamulla.

Kunkin voimalan sijoituspaikka on käyty läpi ja pääsääntöisesti paikat ovat lähes etelään ja vapaita esteistä niin pitkälle kun Suomessa päästään. Jossain paikka on vain huonompi ja sitä voidaan kompensoida paneelien määrällä. Tämän 20 porukan ihmisillä omavaraisuus ja ympäristö tuntuvat olevan tärkeämpiä asioita kuin viimeisen taloudellisen hyödyn saaminen itselle. Toisaalta energiavarastot ja sähkömarkkinat kehittyvät seuraavan kymmenenkin vuoden aikana siten että näiden järjestelmien taloudellinen järki kasvaa koko ajan.

Oliko sulla esimerkkiä huonosta sijaintipaikasta tuon listan paikoista?
 
Ylös