Vapaata ideointia energian varastoinnista

[novoiperkele]

jos lämpöä voisi varastoida pärjäisi jo pitkälle..

Miten olisi pelletti, laitteet ja tekniikka on ei tarvitse kehittää.
1 kg pellettiä = reilu 4 kWh energiaa
1000 löljyä = 3,2 m3 pellettiä = 6,2 m3 klapeja = 12,5 m3 haketta
Lähde

Jos halua itse valmistaa pellettit löytyy siihenkin jo koneet
http://www.energian.net/ecoworxx/index.html
3kW teholla tuotto jopa 50 kg/h.

6 mm pyöreä pelletti tehty puhtaasta kuormalavajätteestä

20 mm pyöreä pelletti tehty pensasleikkuujätteestä jossa suhteellisen paljon kuorta ja lehtiä

Suomessa  tuotettiin  vuonna  2006  yli  300 000  tonnia  puupellettejä,  joista  200 000
tonnia meni vientiin.
Ruotsissa pellettejä  poltettiin  yli  1,5  miljoonaa  tonnia. 
Skandinaviassa   valtaosa   pelleteistä   käytetään   kiinteistöjen   lämmitykseen,   mutta
muualle  Eurooppaan  pellettejä  toimitetaan  lähinnä  voimalaitoskäyttöön. (Vapo  2007)

Lähde

Pelletin tuottaminen ja tekeminen kotioloissa vähintäänkin hankalaa, lisäksi pitää "harrastaa" polttelua.

Mielestäni paras olisi jokin mihin voisi säilöä auringon kesänaikana tuottaman energian. Suhteellisen pienillä keräimillä saa kesällä valtavasti energiaa.

 

[Pajala]

Pelletin tuottaminen ja tekeminen kotioloissa vähintäänkin hankalaa, lisäksi pitää "harrastaa" polttelun.

Pelletinhän voi ostaa samoin kuin öljyn tai sähkönkin ja lähes automaattinen poltin hoitaa tuon polttelun.

Mielestäni paras olisi jokin mihin voisi säilöä auringon kesänaikana tuottaman energian. Suhteellisen pienillä keräimillä saa kesällä valtavasti energiaa.

Bioenergiahan nimenomaan on kesäaikaan kasvustoon varastoitunutta auringon energiaa.

Yhteyttäminen eli fotosynteesi on biokemiallinen prosessi, jossa kasvisolut tuottavat hiilidioksidista ja vedestä auringon säteilyenergian avulla happea sekä glukoosia, jota kasvi käyttää ravintona.
Wikipedia

 

[novoiperkele]

Pelletin tuottaminen ja tekeminen kotioloissa vähintäänkin hankalaa, lisäksi pitää "harrastaa" polttelun.

Pelletinhän voi ostaa samoin kuin öljyn tai sähkönkin ja lähes automaattinen poltin hoitaa tuon polttelun.

Mielestäni paras olisi jokin mihin voisi säilöä auringon kesänaikana tuottaman energian. Suhteellisen pienillä keräimillä saa kesällä valtavasti energiaa.

Bioenergiahan nimenomaan on kesäaikaan kasvustoon varastoitunutta auringon energiaa.

Yhteyttäminen eli fotosynteesi on biokemiallinen prosessi, jossa kasvisolut tuottavat hiilidioksidista ja vedestä auringon säteilyenergian avulla happea sekä glukoosia, jota kasvi käyttää ravintona.
Wikipedia

Totta, mutta muutaman neliön keräin mahtuu kaupunkitontille. Pajufarmi ei.

 

[eros]

Eli 1kWh (~10c) varastoimiseen vaadittaisiin ~6kg silicaa (~30€)

Rainbow kristallinkirkas kissanhiekka ei maksa ihan kymppiä, etenkään jos ostaa suursäkeissä. Veikkaan irtoavan ~200eur tonni tms.  Tanskassa ne taitaa tehdä sitä.

Tarvitset lisäksi sen maapiirin tms., josta otetaan veden keittolämpö. Painetaso määrää kuinka suureen lämpöön hiekka voi kuumentua ja kuinka hyvin se varastoi.

Niitä oli jokin toinenkin prosessi olikohan se NH3 +  jokin kloridi, mutta ei nyt muista. Niistä löytyy jotain dataa netissä olen joskus törmännyt taulukkoon tms.

T:Eerin

 

[eros]

Kaikkialla maailmassa näemme, miten on hämärtyneet perusasiat valtioissa, joidenka piti siis hoitaa kansalaisten hyvinvointia ja

SIIS hoitaa valtion, eli meidän kaikkien raha asioita ym verotuloilla, hyvinvoinnin ym lisäämiseksi.

Tästä olen harvinaisen samaa mieltä, mutta muuten heiluttelet sapelia melko vähäpätöiseen kohteseen.

Suomi ei siita juuri parannu, että tänne raahataan kiinalaisia tuulivoimaloita, pidetään harvat muutosvoimat virittelemässä omaa energiantuotantoa välttääkseen veroluonteisia maksuja.

Ensimmäinen suuren luokan asia on se, että nykyinen sosiaaliturva on tehty siten, että osa työvoimasta pystyy lorvailemaan ja loput elättää ne lorvailijat.
Siten sosiaaliturva nostaa työn hintaa ja kasvattaa verotustarvetta (sosiaalibudjetit n. 45mrd, ~puolet verokertymästä).

Sensijaan että kotimainen Reiska olisi vääntämässä sulle tuulimyllyjä pystyyn, se lorvailee kotisohvalla ja sä maksat sen "palkan" veroissa.
No sosiaaliturvasta ei pysty kokonaan luopumaan, siten  olisi paljon järkevämpää jakaa se kaikille tasan perustulona ja verottaa sitten pois niiltä jotka eivät sitä tulojen takia tarvitse.
Tämän jälkeen sen Reiskan saa kiinostumaan jo muutamalla satasella siitä myllyn pystytyksestä, koska pikkuhommat ei tee enään karenssia ja poista tukia.

Valtava vallankumous kotimaisen tuotannon ja bioenergian saralla.

Toki ne sähköyhtiöiden monopolioikeudet pitää hävittää jne.

T:Eerin

 

[eros]

Miten olisi pelletti, laitteet ja tekniikka on ei tarvitse kehittää.
1 kg pellettiä = reilu 4 kWh energiaa
1000 löljyä = 3,2 m3 pellettiä = 6,2 m3 klapeja = 12,5 m3 haketta

Pelletin tonnihinta n. 200-220eur. -> 50-55eur/Mwh (100% hyöty?)

Ilpi cop3 kilpailee tehokkaasti tuota pellettiä vastaan, työ liki nolla ja investointi olematon vs. pelelttikattila.

Jos halua itse valmistaa pellettit löytyy siihenkin jo koneet
http://www.energian.net/ecoworxx/index.html
3kW teholla tuotto jopa 50 kg/h.

Eli 1t = 60kwh + kuivaus ja apuaineet. Entä jos ei ole optimiolosuhteet?
Tietojeni mukaan energiankulutus olisi rutkasti suurempi, mutta en käy väittämään nyt kun en jaksa kaivella lähteitä.

20 mm pyöreä pelletti tehty pensasleikkuujätteestä jossa suhteellisen paljon kuorta ja lehtiä

Hmm, 20mm papanaa pystyisi ehkä jo kaasuttamaan pikkuvehkeellä..

Jos puuta haluaa hyödyntää, niin hake on ylivoimaisesti halvin tapa tehdä se.
Pienmittakaavassa taas halko vetää pidemmän korren.

T:Eerin

 

[EETU Sakari]

Jos se vetysäiliö sieltä paukahtaa, niin sataa multaa ja kiviä melkoisen laajalla alueella... Kai se happi laitettiin viereiseen säiliöön?
Lisäksi nykytekniikoilla elektrolyysin hyötysuhde on melkoisen huono. Jos vielä vetyä meinaa käyttää sähkögeneraattoreissa, niin taas tulee häviötä. Myös vedyn säilytyksessä on omat ongelmansa, kuten se, että se valuu vähitellen minkä tahansa astian seinän läpi. Vetykaasu vie aika paljon tilaa, ja jos sitä aikoo puristaa pienempään tilaan, niin se vie helposti paljon energiaa. Mutta kai tuollaisen systeemin kannattavuuden joku on laskenut, jos siitä oikein prototyyppikin on tehty.

Miikka, jos vielä haluat lisäarvostelua viestiisi, niin "ylijäämäsähkö" ja "energiavaje" ovat yhdyssanoja 

Tähän väliin on aivan pakko kertoa orgaanisesti katalysoidusta metaanireaktorista, jolla tuotetaan vedystä ja hiilidioksidista metaania. Aiheesta tekee graduaan Helsingin yliopstossa maatalousteknologian opiskelija Marko Niskanen. Sillä halutaan nimenomaan tehdä aurinko-tai tuulivoimalla tuotetusta sähköstä, vedyn kautta, helpommin varastoitavaa metaania, joka on pienimolekyylisin ja "vetyisin" hiilivety ja sellaisenaan sopiva moottoripolttoaineeksi. Idean isä on professori Erkki Aura, joka on toteuttanut myös tee-se-itse-aurinkokeräimen. Työn tekevät vermikuliittirakeiden pinnalle asutetut suosta eristetyt mikrobit.

 

[eros]

Tähän väliin on aivan pakko kertoa orgaanisesti katalysoidusta metaanireaktorista, jolla tuotetaan vedystä ja hiilidioksidista metaania. Aiheesta tekee graduaan Helsingin yliopstossa maatalousteknologian opiskelija Marko Niskanen. Sillä halutaan nimenomaan tehdä aurinko-tai tuulivoimalla tuotetusta sähköstä, vedyn kautta, helpommin varastoitavaa metaania, joka on pienimolekyylisin ja "vetyisin" hiilivety ja sellaisenaan sopiva moottoripolttoaineeksi. Idean isä on professori Erkki Aura, joka on toteuttanut myös tee-se-itse-aurinkokeräimen. Työn tekevät vermikuliittirakeiden pinnalle asutetut suosta eristetyt mikrobit.

Ja mikähän on sitten sen metaanin hyödyntämisen hyötysuhde? Enkä pidä metaania kovin helposti varastoitavana, toki helpompaa kuin vety, mutta vs. dieselkannu tms. niin 200bar tai termospullot ovat varsin hankalia.

Se on tiedetty iät ajat, että metaanibakterit osaa tehdä metaania, myös vedystä ja häästä.

Tuulivoimalla tehty sähkö on muuten kallista, ja sähkö muutenkin arvokkain energiamuoto. Se pitää kuluttaa johonkin hyödylliseen, tekee vaikka alumiinia. Sähköä voi myös siirtää alueelle jossa ei tuule tai paista tai atomivoimaa ei saa käyttää. Aina jossain päin maailmaa tuulee tai paistaa aurinko. 1Mv DC siirtolinjaa ovat hahmotelleet, varmaan tarpeellinen.

T:Eerin

 

[calmari]

Ilpi cop3 kilpailee tehokkaasti tuota pellettiä vastaan, työ liki nolla ja investointi olematon vs. pelelttikattila.

Mites ku 20 astetta pakkasta, käyttövesi ja huonekohtainen lämmönsäätö ???

 

[eros]

Ilpi cop3 kilpailee tehokkaasti tuota pellettiä vastaan, työ liki nolla ja investointi olematon vs. pelelttikattila.

Mites ku 20 astetta pakkasta, käyttövesi ja huonekohtainen lämmönsäätö ???

Käyttöveden saa poistoilmailpistä. Kun -20c, niin cop pyörii n.2 hujakoilla. Onneksi koko talvea ei ole -20c. Maalämmöstä saa tietysti, mutta investointi järjettömän suuri vs. ilpi. Ts. pistämällä tonnin puolitoista ilpiin, on ihan käytännönkin mahdollisuuksia saada rahansa säästönä takaisin muutamassa vuodessa. Halkolämmitystä lukuunottamatta nopein takaisinmaksuaika ja ainakin vaivattomin.

Ja muistaa sen, että ilpi on sähkölämmitys. Voi tulla ylläreitä, kun tuntilaskutus alkaa pyörimään..

T:Eerin

 

[EVV]

Tässäpä olis suomalainen käytännön toteutus energian varastoimisesta maaperään.


http://tori.tekes.fi/networks/news/news.35011

 

[Puuha]

harmi vain että pam-energialla ei ole asiasta mitään ainakaan omilla sivuillaan saati googlella ei suuremmin asiasta muuta löydy kuin ylenpalttista innovaatiolla voittamisen hehkuttamista. itse olen hyvin pettynyt moiseen uutisointiin sillä kiinnostus on kuitenkin itse innovaatiossa eikä niinkään siinä että on saatu jotain palkintoa.

onko kukaan löytänyt infoa itse innovaatiosta? siinä asia kiinnostaa suuresti että kuinka pieneen tilaan on energia pakattu ja paljonko sieltä on saatavilla/varastoitavissa. 24 cop kuullostaa kovalta tulokselta ja lienee vain silloin kun varaaja on joko julmettu tai sitten lämmöt ovat hyvin korkeat.

 

[STP]

Tuossa yksi juttu viime kesältä tuosta PAM-energian talosta: http://yle.fi/alueet/lahti/2011/06/itse_keksitty_aurinkovoima_lammittaa_puikkosten_kodin_2691079.html
40 neliötä ilmakeräimiä ja tungetaan kaikki talon rossipohjan alle jemmaan, lämmitetään tuloilmaa, lämmitetään käyttövettä. Itse toiminnasta tuossakaan ei ole tarkempia selostuksia.

 

[Puuha]

jaa, niin se oli tämä pirtti. rahaa on palanut mutta tulostakin on tullut.  8)

 

[ilmainen on ilmaista]

Oisko käsitystä, millä tavalla esim. tuollaisesta maanalaisesta energia varastosta otetaan energiaa? Ajatellaan vaikka siellä olevan X määrä 40 asteista tavaraa (hiekka, multa, sora jne.) ei nestettä. Tuohan käy suoraan vaikka keruuputkistolla käyttöveden tai ilmastoinnin esilämmitykseen ja helposti lattialämmitykseen, mut kun lämpötila laskee alle 30 asteen, ni miten lämpöpumppu käyttäytyy tuossa (esim. mlp) 20-30 asteen lämpötilassa? 0-6 astetta on ihan selvä, mut tuo korkeampi?

 

[Puuha]

lämpöpumppuhan toimii sen paremmin mitä pienempi lämpötilaero on tai jos lämpötila on suurempi kuin lämmitettävän tilan lämpötila. pienemmällä työllä päästään jolloin energian kulutus on vähäisempää.

suurin ongelma lienee siinä että ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö tarvitsee sen reilut 100m3 ilmatilaa minimissään. tämä voi olla aika haaste maavaraajassa ja materiaalin valintaan on kiinnitettävä huomiota jotta ilma kiertää reilusti.

 

[EVV]

Oisko käsitystä, millä tavalla esim. tuollaisesta maanalaisesta energia varastosta otetaan energiaa? Ajatellaan vaikka siellä olevan X määrä 40 asteista tavaraa (hiekka, multa, sora jne.) ei nestettä. Tuohan käy suoraan vaikka keruuputkistolla käyttöveden tai ilmastoinnin esilämmitykseen ja helposti lattialämmitykseen, mut kun lämpötila laskee alle 30 asteen, ni miten lämpöpumppu käyttäytyy tuossa (esim. mlp) 20-30 asteen lämpötilassa? 0-6 astetta on ihan selvä, mut tuo korkeampi?

Niin tuo on kyllä mielenkiintoinen juttu, että miten tuossa pam-talossa tuo lämmön siirtyminen on saatu passiivisesti siirtymään maaperästä lattian läpi huonesiin sopivassa suhteessa. Periaatteessahan lämpö kulkeutuu ylöspäin luonnostaan, mutta luulis, että kesällä sitä tulis liikaakin asuintiloihin.


"Talon alla lämmin ilma varastoituu maaperään ja nousee sieltä pikkuhiljaa alapohjan läpi huoneistoon. Erillistä lämmönsäätelyä ei tarvita.

- Alapohjan eristys on suunniteltu sellaiseksi, että se päästää lämpöä läpi huoneisiin juuri sopivasti, Puikkonen selostaa."

 

[Puuha]

liekkö jotain tekoa maavaraajan lämpötilalla ja huoneiston lämpötilalla? mitä pienempi on lämpötilaero sitä vähemmän alapohjan lävitse kulkee lämpöä ja näin ollen kesäisin varaajasta huonetiloihin. käytännössä siis varaajan lämpötila on matala.

 

[ilmainen on ilmaista]

lämpöpumppuhan toimii sen paremmin mitä pienempi lämpötilaero on tai jos lämpötila on suurempi kuin lämmitettävän tilan lämpötila. pienemmällä työllä päästään jolloin energian kulutus on vähäisempää.

suurin ongelma lienee siinä että ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö tarvitsee sen reilut 100m3 ilmatilaa minimissään. tämä voi olla aika haaste maavaraajassa ja materiaalin valintaan on kiinnitettävä huomiota jotta ilma kiertää reilusti.

Nyt en oikein ymmärtänyt että miten ilmalämpöpumppu toimii tässä tapauksessa? umpinainen hiekalla tai soralla täytetty, eristetty "varaaja".

Oisko käsitystä, millä tavalla esim. tuollaisesta maanalaisesta energia varastosta otetaan energiaa? Ajatellaan vaikka siellä olevan X määrä 40 asteista tavaraa (hiekka, multa, sora jne.) ei nestettä. Tuohan käy suoraan vaikka keruuputkistolla käyttöveden tai ilmastoinnin esilämmitykseen ja helposti lattialämmitykseen, mut kun lämpötila laskee alle 30 asteen, ni miten lämpöpumppu käyttäytyy tuossa (esim. mlp) 20-30 asteen lämpötilassa? 0-6 astetta on ihan selvä, mut tuo korkeampi?

Niin tuo on kyllä mielenkiintoinen juttu, että miten tuossa pam-talossa tuo lämmön siirtyminen on saatu passiivisesti siirtymään maaperästä lattian läpi huonesiin sopivassa suhteessa. Periaatteessahan lämpö kulkeutuu ylöspäin luonnostaan, mutta luulis, että kesällä sitä tulis liikaakin asuintiloihin.


"Talon alla lämmin ilma varastoituu maaperään ja nousee sieltä pikkuhiljaa alapohjan läpi huoneistoon. Erillistä lämmönsäätelyä ei tarvita.

- Alapohjan eristys on suunniteltu sellaiseksi, että se päästää lämpöä läpi huoneisiin juuri sopivasti, Puikkonen selostaa."

Joskus sitä eristeiden paksuutta laskettiin ja todettiin että sitä pitää olla joko ihan jumalattomasti tai jos vähemmän niin loppukesästä ja syksystä saattaa tulla tosi kuumat oltavat huoneistossa: eli ei ole helppoa tai siis on jos käytetään rutosti euroja....
Koska kun ruvetaan harrastelu pohjalta näitä viritelmiä testailemaan ja rakentamaan, ei tiedetä kunnolla paljonko lämpöä todellisuudessa saadaan ladattua kämpän alle,paljonko sitä on tarjolla (ylimääräistä)ja mikä tuo lämpötilaero todellisuudessa on. Kun tilanne parin kolmen vuoden päästä muutosta voi olla jo ihan eri lämpötilaerojen suhteen. Ei siis auta muu kuin testata....

PUUHA: minkälaisella pumpulla tuosta 30-40asteisesta (hiekka,sora) sais parhaiten otettua esim. käyttövettä?

 

[Puuha]

niin mieleeni pyörähti ensimmäisenä ilmalämpöpumppu joka pyörittää ilmaa varaajassa. siittä siis tuo ilmalämpöpumppu tuli mieleen.

siihen en ota kantaa millä pumpulla vaan ennemin käyttäisin siirtoon faasimuutosta jolloin energian siirto tapahtuu lämpötilaeroilla.