eros sanoi:Hitsausta en laske koneistamiseksi. Laserleikkurilla pystyy ohittamaan varsin monta koneistuskohtaa, siksi siis. Miksi siis ei käyttäisi tätä etua kun se kerran on mahdollista?
Yleensä leikkaukseen mennään, koska se on rutkasti koneistusta halvempaa.
Lisäksi on vielä se pyörrevirtajuttu, eli umpijööti tuottaa suuremmat pyörrevirrat. Turhaan niitä magneetteja kuumentelee ja tehoa hukkaa, jos sen voi halvalla välttää. Roottorissa ongelma toki pienempi, mutta silti olemassa.
Jaa siis hitsaus ei ole koneistusta. Eikä laserleikkaus. Ja umpijöötistä tehdyssä roottorissa johon on kiinnitetty magneetit, syntyy pyörrevirtoja ihan ongelmaksi asti? Niinkös, kun minun mielestäni ei synny?
eros sanoi:No kansa sen itse päättää. Sellaisesta ei ainakaan tule, jota ei pysty rakentamaan löytöosien puutteen takia. Ja minusta se on jo kansanmalli, jos sitä rakennetaan yli tuhat tässä maassa. Senverran tekniikkaa osaavia löytyy kyllä, enemmänkin.
Jaa taas. Mistäköhän niitä "löytöosia" tämmöiseen 16-metriseen suoravetoiseen "kansanmalliin" sitten voisi lähteä etsimään?
Ja noin alkuun, jospa rakentaisit edes yhden toimivan 16-metrisen 60 kierrosta minuutissa pyörivän suoravetoyksilön ja vasta sitten yrittäisit löytää ne 999 muuta tekniikkaa osaavaa jotka ne loput tekisivät.
eros sanoi:Muutenkin laite tulisi olla sellainen, että asenna ja unohda, kunnes seuraava huolto.
Niinpä! Sama koskee oikeastaan kaikkia muitakin vehkeitä.
Ja toivottavasti se seuraava huolto tulisi vasta parinkymmenen vuoden kuluttua.
En haluaisi olla mikään hurmoshenkisten ilonpilaaja, mutta ymmärtääkseni tuollainen hyvin matalakierroksinen suoravetogeneraattori tarvitsee pirunmoisen halkaisijan ja julman määrän magneetteja.
Arviolta ainakin puolitoista metriä jos kehällä olisi yksi rivi magneetteja, ainakin sata sellaista 25x50x13 millistä.
Todennäköisesti vielä paljon enemmän.
Ja hirveä määrä kuparia.
Eli mielestäni ainoa toteuttamiskelpoinen ratkaisu olisi lapakulmien säätö, ylennysvaihde ja konventionaalinen joko kestomagneettigeneraattori tai muu.
Siihen sitten voisi käyttää vaikka vanhaa sähkömoottoria käämeineen ja noita samoja suoria magneetteja mutta paljon vähemmän!
Coggingista pääsee eroon muutenkin kuin vinohampaisella staattorilla tai vinoilla magneeteilla.
eros sanoi:Niin, sen speksejä vasta kaavailen, epäuskoa on ilmassa selkeästi. Pitäisi vain saada kaivettua esille onko se vain uskoa/mutua vai perustuuko johonkin todelliseen seikkaan. Toistaiseksi ei ole tullut esille mitään oleellista estettä miksi niin ei voisi tehdä, pelkkiä "ennenkin näin tehty". No entiset lääkkeet on jo nähty, ei tuottoa sisämaassa.
Tuo kustannus/tuotto asia tässä olisi se mikä pitäisi ensiksi selvittää. No sitä ennen pitäisi olla jonkinlainen suunitelma vehkeestä, jotta saa materiat laskettua. Ja suunitelma on turhan iso yhdelle harrastajalle tehtäväksi, itse olen kiireinen, en pysty kuin heittelemään ideoita. Talkoisiin saa siis ottaa osaa, tällä hetkellä vielä kaikki osasuunitelmat tekemättä
T:Eerin
Kyllä, epäuskoa on. Iso tuuligeneraattori vaatii ison kaiken muunkin kuten esim. tornin.
Iso maksaa paljon.
Sinulla varmaankin on jo ainakin yksi tai useampia tuuligeneraattoreita. Oletkos tehnyt sen/ne itse vai ostanut valmiina ja minkäs kokoinen/kokoisia se/ne on/ovat?
Ja onkos tuotto ylittänyt kustannukset?
-
Ilmaisenergia.info -foorumi yhdistetään Konekansa.net -foorumin osaksi vuoden 2025 aikana. LUE TÄMÄ pitääksesi käyttäjätunnuksesi voimassa, kiitos!
Tuulivoimala sisämaahan
- Viestiketjun aloittaja NdFeB
- Aloituspäivämäärä
Kannattaisi tehdä ennen sitä 60rpm 6kW geneä pienempi vaikka sähkömoottorista rakennettu gene. Sillä selviäisi perusasiat, kuten tarvitseeko roottorin olla laminoitua kamaa vai käykö umpikama? Tai sitten miettii, mikä ero on oikosulkukoneella ja synkronikoneella, ja miksi jälkimmäinen toimii hyvin ilman mitään pyörrevirtoja umpikamasta tehdyllä roottorilla. Täysin huuhaata, että kestomagneettikoneen roottori pitäisi olla laminoidusta raudasta.
2-lapainen nopeampi kuin 3 lapainen? Yhtä hyvin voi tehdä 3 lapaisen kapeilla siivilllä, ja saadaan sama optimaalinen kärkinopeussuhde, mutta vältetään 2-lapaisen ongelmakohdat. Liian nopeaa roottoria pitäisi muutenkin välttää, yli 70m/s kärkinopeudesta seuraa hankaluuksia.
En myöskään näe mitään syytä, miksi riittävän isosta sähkömoottorista ei saisi tehtyä hyvän hyötysuhdeen hidaskierroskonetta? Rautahäviöt sopivalla magneettien mitoituksella (ei turhaan saturoida rautaa)ovat joka tapauksessa vähäiset, joten häviöt koostuvat lähinnä ainoastaan kuparin vastuksesta. Kaiken lisäksi, mitä pienempi taajuus, sitä pienemmät rautahäviöt joten pienempi taajuusluku ei lisää rautahäviöitä. Eli lähinnä, mitä enemmän kuparia, sitä parempi hyötysuhde.
Järkevää tälläisen suoravetogenen rakentaminen ei etenkään näillä neodyymimagneettien hinnoilla mielestäni ole. Käsityksen mittasuhteista saa, kun miettii vaikka ginglongin 5kW geneä, ja muistaa, että nimellispyörimisnopeuden puolittaminen kasvattaa generaattorin halkaisijavaatimusta 1.41 kertaiseksi.
Muutenkin tuulivoimalan rakentamiseen ja suunnitteluun liittyvät seikat selviävät parhaiten rakentamalla yhden tai pari pienempää laitosta. Niistä näkee hyvin mikä toimii käytännössä ja mikä ei. Ja sitten voitaisiin siirtyä perusasioista kinaamisen sijaan oikeaan kehittävään keskuteluun.
2-lapainen nopeampi kuin 3 lapainen? Yhtä hyvin voi tehdä 3 lapaisen kapeilla siivilllä, ja saadaan sama optimaalinen kärkinopeussuhde, mutta vältetään 2-lapaisen ongelmakohdat. Liian nopeaa roottoria pitäisi muutenkin välttää, yli 70m/s kärkinopeudesta seuraa hankaluuksia.
En myöskään näe mitään syytä, miksi riittävän isosta sähkömoottorista ei saisi tehtyä hyvän hyötysuhdeen hidaskierroskonetta? Rautahäviöt sopivalla magneettien mitoituksella (ei turhaan saturoida rautaa)ovat joka tapauksessa vähäiset, joten häviöt koostuvat lähinnä ainoastaan kuparin vastuksesta. Kaiken lisäksi, mitä pienempi taajuus, sitä pienemmät rautahäviöt joten pienempi taajuusluku ei lisää rautahäviöitä. Eli lähinnä, mitä enemmän kuparia, sitä parempi hyötysuhde.
Järkevää tälläisen suoravetogenen rakentaminen ei etenkään näillä neodyymimagneettien hinnoilla mielestäni ole. Käsityksen mittasuhteista saa, kun miettii vaikka ginglongin 5kW geneä, ja muistaa, että nimellispyörimisnopeuden puolittaminen kasvattaa generaattorin halkaisijavaatimusta 1.41 kertaiseksi.
Muutenkin tuulivoimalan rakentamiseen ja suunnitteluun liittyvät seikat selviävät parhaiten rakentamalla yhden tai pari pienempää laitosta. Niistä näkee hyvin mikä toimii käytännössä ja mikä ei. Ja sitten voitaisiin siirtyä perusasioista kinaamisen sijaan oikeaan kehittävään keskuteluun.
NdFeB sanoi:
Olen täsmälleen samaa mieltä kaikesta NdFeB:in kanssa.
Isoon ylennysvaihde vaikka rullaketjulla osittaisessa öljykylvyssä.
Ja sitten ensin pienehköä tekemään. Vaikka vaan parimetristä halkaisijaa.
Kokemuksesta voin sanoa että yllätyksiä tulee siinäkin ja kokemusta kertyy.
Suosittelen vilpittömästi lukemaan ensin suunnilleen kaiken tuolta fieldlinesin (otherpower, anotherpower) sivuilta.
Siinä menee taatusti muutamia viikkoja mutta kannattaa.
Tarkoitukseni ei suinkaan ole lannistaa harrastajaa.
/Possu
possu sanoi:
No kukaan ei ole käskenyt kullasta tekemään. 30m korkeudelle olisi hyvä päästä. 30m terästorni ei maksa 20ke, tai sitten siinä on bisneksen paikka käydä valmistamaan niitä. Muitakin tornimateriaaleja on olemassa, esim betoni ja puu.
Elikkä viitsitkö sitten vaikka laskea paljonko materiaa torniin tarvitaan, niin hintaväitteilläsi olisi tukevammat perustukset.
Mitoitus, esim 7m/s jälkeen potkuri pysäytetään, pysäytettynä kestettävä 25m/s ja 55m/s potkuri tipautettuna. Sen suurempia myrskyjä ei juurikaan esiinny sisämaassa, tosin trombeja tms. voi sattua joihinkin epäonnisiin kohtiin.
Keskipakosäätö ei toimi hyvin puuskaisessa tuulessa. Se on toki paljon parempi, kuin ei säätöä laisinkaan. Asiat on yleensä jo keksittyjä, vanhoista jutuista voi löytyä helmiäkin.
Näyttää olevan hyödyllinen. En jouda nyt vain perehtymään.
T:Eerin
Keskipakosäätö toimii aivan mainiosti myös puuskaisissa tuulissa.
Sen tarkoitushan on mm. helpottaa käynnistymistä pienessä tuulessa ja kierrosluvun vakionti sopivaksi riittävässä ja sitä kovemmassa tuulessa.
Kierrosluvun vakioinnissa ei ole juuri minkäänlaista viivettä.
Ainakin niin väittävät ne joilla on mm. Jacobs- merkkisiä myllyjä.
Mutta varmaan sinä paremmin tiedät kuin ne joilla näitä on.
/Possu
Sen tarkoitushan on mm. helpottaa käynnistymistä pienessä tuulessa ja kierrosluvun vakionti sopivaksi riittävässä ja sitä kovemmassa tuulessa.
Kierrosluvun vakioinnissa ei ole juuri minkäänlaista viivettä.
Ainakin niin väittävät ne joilla on mm. Jacobs- merkkisiä myllyjä.
Mutta varmaan sinä paremmin tiedät kuin ne joilla näitä on
./Possu
possu sanoi:
Tahdot väkisin ymmärtää väärin? Vai väitätkö, että rootorissa pyörrevirtoja ei esiinny laisinkaan? Etupäässä levystä roottori sentakia, että se on niin helpompi saada mittatarkaksi ilman omaa koneistuskeskusta (jota ei ihan joka autotallista löydy, vaikka minulla/tai teillä sellainen saattaakin olla).
Pikanen google haku tuottaa staattorilevyissä ainakin tälläisiä osumia:
http://www.veslatec.com/
http://www.niinimäki.fi/muuntajalevy.html
Kun on .dxf kuva levyistä, niin siitä saa hinnan muutamassa päivässä.
Potkurin mallineen jyrsintää voi harkita jopa paloissa, jos ei löydy putiikkia joka jyrsii koko lavan kerralla.
http://www.kotiverstas.com/keskustelu/index.php?topic=6111.0
http://www.kyltti.fi/fi/special.asp
Pitää vain olla se potkurin 3D malli, jotta saa hinnan.
Onko riittävän geneeristä ja skaalattavaa?
En, koska haluan ensin keskustella siitä mitä etuja ja haittoja ko. asiassa on. On typerää rakentaa jotakin sellaista jonkä järkevyyttä ei ole pohdittu loppuun asti.
Täällä tulee nyt lähinnä v... niskaan, siitä ei ole apua. Olen vain jakanut idean yhteiseen käyttöön, konseptista, joka ehkä voi tuottaa euroille vastinetta. Vinoilulla homma ei mene eteenpäin, pitää olla oikeita faktoja.
Fakta on tällä hetkellä, että sisämaassa 2-5m/s tuulilla on valtaaosa vuoden tuulienrgiasta. Ongelmana miten otat sen talteen kustannustaloudellisesti ja kenen tahansa rakennettavissa.
No jos otetaan pohjaksi se 55hz/60rpm (raudalle sopiva työskentelytaajuus häviömielessä suhteutettuna kuparin määrään), niin tällöin se 110 napaa tarvitaan. Tämä tarkoittaa minimissään 55kpl mageetteja, mutta käytännössä varmaan laitettava 110kpl, jotta N/S navat ovat samanlaisia.
25x50x13mm magneetti tuottaa max 50mm roottorin leveyden, riittääkö se 5kw, luultavasti?
Lähin mitä löytyi pikahaulla 43mm ~14eur/kpl.
http://www.supermagnete.de/eng/Q-46-30-10-N
Kaipa sekin riittää 5kw tehoon? Kuka osaa laskea?
Mitä tulee roottorin hakasijaan, niin jos 50x25mm magneetteja on vierievieressä, niin S=110*25mm=2750mm, eli D=876mm +2*13mm=902mm.
Staattori paksuus varmaan yhden magneettipiirin symmetriamitoissa tietää n. 50-100mm luokkaa olevaa paksunnosta, eli olemme tällöin 1.2m halkasijassa ko. magneeteilla.
Asia muuttuu, jos eri magneetteja tai sijoitus on muutoin, kuin suoraan rumpuroottorin pinnalla (ei minusta optimi ratkaisu)
On myös huomattava, että roottori ei kannata tälläisessä "pannukakussa" olla umpijöötiä, vaan mielummin etupäässä ilmaa. (tulee varmaan helpoiten laserleikkaamalla muutama 10mm alumiinilevy reikäjuustoksi?)
Magneetit geneen maksaa siis luokkaa n. 1.5ke, raudat ja kuparit summan x. Mutta kun ei vielä tiedä mitä tehomäärää ko. mitoilla gene kykenisi syöttämään, niin ei tiedä onko mitoissa mitään järkeä. Tuntuma on että on tulossa aivan liian iso gene, kun joku laskisi arviota, niin tietää mihin suuntaan mittoja olisi järkevää muutella.
Kumminkin ihan näin alustavalla arviolla gene ei näytä vielä liian arvokkaalta suhteessa vaihteiston hinta+kulut, eli kannattaa jatkaa selvittelyä.
Lapakulmien säätö tarvitaan. Minusta järkevää hävittää ylennysvaihde hankaluuksineen ja laittaa suoravetogene. Tonni lisää magneetteihin on varsin vähän, jos sitä vertaa kuluhin joita tulee vaihteistosta. Vaihteiston perässä vanha sähkömoottoriviritys puolustaa paikkaansa hyvin, mutta suoravetosena ei.
Ideoita kuunellaan, vinouden tekemisessä on omat haittansa myös. Meinaat väärää napalukua?
Niin iso raskas maksaa paljon, iso vähän kevympi ei maksa ihan niin paljoa, mutta tuottaa käytännössä saman sisämaassa. Torni varmaan 25-30m luokkaa? Pienempi ei ainakaan kannata, kustannuksien takia ei juuri suurempikaan?
Sinulla varmaankin on jo ainakin yksi tai useampia tuuligeneraattoreita. Oletkos tehnyt sen/ne itse vai ostanut valmiina ja minkäs kokoinen/kokoisia se/ne on/ovat?
Ja onkos tuotto ylittänyt kustannukset?
Ei ole itse tehtyä, eikä ostettua. Miksi lyödä päätä seinään, jos muut ovat jo niin tehneet? Ennemmin tutkii mitä on mennyt vikaan ja yrittää oppia siitä, ennenkuin laittaa tarinointia enempää aikaa/rahaa tuuleen.
Tällähetkellä oppi on se, että sisämaassa ei juurikaan tuule ja sellaista kustannustehokasta voimalaa joka ottaa olemattomasta tuulesta energiaa ei ole olemassa (vielä).
Kysymys/keskustelu on se, että voiko sellaista tuottavaa voimalaa edes tehdä ja miten se pitäisi tehdä.
Toistaiseksi tuotto on ylittänyt kustannukset vain vedessä. Olen siitä repinyt n. 1Gwh edestä tässä muutaman vuoden kuluessa. Enemmän, kuin valtaosa tuuliharrastajista tulee koskaan elemässään tekemään. Sähkön tekemisessä käyttötunnit ratkaisee, ei niinkään piikkiteho. Piikkiteho on vain kustannus.
T:Eerin
NdFeB sanoi:
Miksi tehdä pienempi? Eihän se näytä kuinka 5-6kw 60rpm toimii, vaan kertoo sen, että sähkömoottorista voi tehdä genen, jota kukaan ei ole tähän mennessä edes kiistänyt. Vain sitä olen sanonut, että semmoinen moottori, josta saa 5kw 60rpm hyvähyötysuhteisen genen osat, ei joko löydy tai on niin kallis romunakin, että ei kannata taloudellisesti.
Synkronikoneen roottori voi olla umpijöötiä varsin pienillä haitoilla, mutta siinä esiintyy silti hiukan pyörrevirtoja (suljettu magneettipiiri, staattorissa vaihtuva kenttä -> kiertää osa roottoriin, etenkin kuormitettaessa). Tuolla kellarissahan pyörii mulla kymmennapainen, jonka roottori on umpijöötiä. Arvioitu kämpän lämmitysteho siitä kiukaasta on n. 5-8kw riippuen ottotehosta. Toki valtaosa lämmöstä peräsin staattorista.
Voi tehdä siis varsin pienillä menetyksillä umpikamasta, mutta parempi tulee levyistä tehtynä. Lisäksi kun roottorin halkasijaa on aproksimoitu 0.9m kokoon, niin tälläinen on huomattavasti helpompaa valmistaa levyistä, kuin umpikamasta, joten tämän gene kohdalla umpikama keskustelu on mielestäni aivan turhaa, koska ei sellaista todellisuudessa kukaan edes halua tehdä umpikamasta "helpompana".
No kaksilapasella tsr optimi jossain 6-8 välillä, sen vähän tiedon perusteella mitä on eteen tullut (ja josta se 60rpm on laskettu, ts=50m/s 50/6.5=7.69). Kolmilapasella optimi tsr ei ole niin suuri. Toki dataa otetaan vastaan.
Kaksilapasessa on omat ongelmansa kyllä, mutta se on halvempi tehdä, nopeampi kiertonen ja sen voi tiputtaa maahan/asentaa huomattavasti helpommin. Vaakakupissa eurot 80% painokertoimella.
Tuossa sen oikeastaan sanoitkin, riittävän iso (D=~1.2m) sähkömoottori on kallis hankkia. Sellainen on optimoitu aivan toisille kierrosnopeuksille, joten staattori ei ole hyvä siihen mihin ollaan laittamassa, suomeksi sanottuna siinä on liikaa rautaa ja liian vähän tilaa kuparille. Tai siinä ei ole uria tarpeeksi monelle navalle, jotta saisi sen rauta hz luvun tarpeeksi ylös päästäkseen ko. staattorin optimoituun rauta/kupari suhteeseen.
1.41=sqrt(2) ?
Huomaa, että hakasijan kasvaessa pituus tipahtaa. Minusta se on vielä hyvä kauppa, jos tonnin lisähinnalla magneetteihin vältetään vaihteisto.
Ginglong oli kumminkin 20kw? 600kg?
5kw -> 150kg?
No täällä on niitä pienempiä rakentaneita vaikka kuinka. Jos tahdotaan D=16m 2-5m/s alueella hyvin toimiva voimala mahdollisimman vähillä euroilla pystyyn, niin antaa tulla vain ideoita. Minusta vaihteisto on siinä kuollut idea, joka renderöi nämä moottoristaattori viritykset myös mukanaan.
Muutenkin "perusasiat" elää ihan voimalan koon mukaan. D16m voimala on 50kw voimala, jos se olisi 11m/s tuulessa. Siihen voi käyttää 50kw koon ratkasuja. Tästä 50kw tulee vain kaikkeen dekadin verran lisää kokoa, joilla käyntiaika nousee vain ~5% vuodessa. Minusta aivan älytöntä laittaa 1000kg materiatarpeen päälle 9000kg materiaa, joka tekee töitä vain 5% ajasta. Ennemmin pysäyttää voimalan sen 5% ajaksi ja jakaa sen materian yhdeksään muuhun voimalaan, vuosituotto näin tehden 700% suurempi.
Ymmärsittekö idean?
T:Eerin
possu sanoi:
Sillä voi saada 1:4 noston kyllä, mutta kuluva osa, sekä pakkasellä öljyt jähmeänä syö melkoisesti tehoa. Esim 2m/s tuulella akselilla on vain 400w tehoa. Päälaakereihin uppoaa jotakin, ylennysvaihteen jälkeen genelle ei jää käytännössä mitään.
Lisäksi öljystä, ketjusta ja genen laakereista tulee vuosittainen huoltokohde, joka syö kannattavuudesta ison osan (sen tehonhukan lisäksi)
-> ei kelpaa minulle, tuskin muillekaan, kun mietitte hetken tätä yhtälöä.
En minä halua leikkiä, maailma on täynnä ihmisiä, jotka ovat leikkineet pikkuvehkeillä. Heillä ovat omat ratkaisunsa, mutta toistaiseksi eteen ei ole tullut mitään senkaltaista joka toimisi hyvin 2-5m/s alueella ja tekisi sen 20Mwh/a tuotannon ja maksaisi tarpeeksi vähän rakentaa, sekä ylläpitää.
Asia ei ratkea rakentelemalla leluja, joita on tehty jo tuhansia ennen. Niistä voi oppia jotakin, mutta ei suoraan sitä mitä tämän ongelman ratkaisuun tarvitaan.
Yritetään, mutta minulla ei ole 2vko aikaa lukea, nyt on flunssa ja ei jaksa tehdä mitään tsiljoonasta hommasta, jotka olisi työlistalla. Siksi kyselen viisaammilta jotka jo ovat ne lukeneet. -> kuinka tehdä 5kw 60rpm gene, kuinka suunitella 2-lapanen potkuri D=16m, 2-5m/s alueella hiljanen ja tehokas. Kuinka tehdä torni kustanustehokkaasti ja pystyttää se jne.
Projekti on liian iso yhdelle, jolla ei ole siihen aikaa muutenkaan, idean voi sliti jakaa, jospa se poikisi jotakin GPL tyylistä, eli joku tekee aina vähän, lopulta palikat ovat yhteisessä kasassa kaikkien hyödynnettäväksi.
T:Eerin
possu sanoi:
No jospa tarkastelet asiaa teoreettiselta kantilta. Keskipakosäätö muuttaa siipikulmaa potkurin kierrosluvun mukaan, eikö totta?
Lähdetään vaikka tilanteesta 3m/s sanotaan 200rpm ja tuuli muuttuu puolessa sekunnissa arvoon 4m/s. Potkurin kierrosluku ei kumminkaan muutu ko. ajassa juuri lainkaan, eli kierroslukusäätö on säätänyt siivet epäoptimaaliseen asentoon suhteessa tuulennopeuteen. Saattaa esiintyä siis sakkausta tai ainakin huonoa kohtauskulmaa, eli menetetään energiaa. Vasta pitemmän ajan kuluessa potkuri kiihtyy, jonka seurauksena kulma muuttuu optimiksi. Tänä väliaikana tulee siis energiatappiota.
Sama tapahtuu toiseen suuntaan tuulen hiljetessä, potkuri jauhaa hetken inertaiastaan energiaa tuuleen, kunnes on hidastunut ja keskipakosäätö saa oikeasta lapakulmasta kiinni.
Energiahäviöt ovat kiinni tuulennopeuden vaihtelun määrästä ja nopeudesta, sekä pyörivän koneiston inertiasta, ts. kuinka nopeasti laite kykenee kiihtymään. Myöskin potkurin siipiprofiili vaikuttaa, ts. kuinka hyvin se suoriutuu epäoptimaalisessa kohtauskulmassa.
(tästä seuraa myös se, että jos lapakulmasäätö on tuulennopeuteen perustuva, niin voidaan käyttää profiileja jotka ovat kohtauskulmalle herkempiä, mutta mahdollisesti energeettisesti tehokkaampia)
Siitä olen kumminkin samaa mieltä, että keskipakosäätö on valtava edistysaskel siihen, että ei ole säätöä laisinkaan.
Mutta varmaan sinä paremmin tiedät kuin ne joilla näitä on
Minä osaan ajatella mitenkä keskipakosäätö toimii. Sitä en osaa suoraan sanoa kuinka paljon sen ja teoreettisesti oikean säädön välillä on energian saanti potenttiaali. Se luonnollisesti riippuu myös paikallisesta tuulesta. Rannikon tasessa tuulessa ero varmaan liki olematon, mutta sisämaan puuskissa eroa voi syntyä. Eroon myös vaikuttaa laitteen inertia, mitä suurempi laite, sitä suurempi inertia jne.
Sitä en pysty sanomaan mikä on absoluuttisesti "oikea", koska kaikki reaaliset asiat ovat aina kompromisseja.
Niin kauaa, kun ei ole vastausta erokysymyksiin, niin tekisin lapakulmasäädön sähköisesti (tai ehkä sähköhydraulisesti, jos vaihdelaatikko öljyineen tulee pakolliseksi). Sähköä voi käskeä pelkän kierrosluvun perusteella (=keskipakosäätö) tai huomioida myös tuulennopeuden, jos laitteistoon saadaan tuulitieto. Edelleen pystyy kehittämään ja saamaan ympäristöstä tuulitietoja, eli tulevan tuulen nopeuden jo ennakkoon, jopa laskemaan kannattaako lapakulmaa muuttaa vai ei, kuinka paljon lavan kannattaa antaa kiihtyä/hidastua, paljonko kannattaa siis ottaa energiaa gti:n läpi tuotannon tasaamiseksi jne.
Lehdessä olis myös maininta, että vaisala tekee ultraääni dopler tuulennopeus mittareita, tekniikka olisi selkeästi parempi kuppimittaria, koska sillä näkee nopeuden etäisyyden X päästä.
T:Eerin
Moro
Voisko joku 5kw tms Exmorkin omistaja kokeilla esim. ketjuvälitystä 1:2 ja pitempiä siipiä, toisiko se apua löyhempiin tuuliin? Kierroksia kun nämä myllyt tarvitsevat. Samaan pakettiin pitäisi sitten rakentaa mekaaninen tuulesta pois systeemi, ettei mopo karkaa. Aikaa ja vaivaa vaatii sekä läsnäoloa; jos näin päästäis eteenpäin.
Voisko joku 5kw tms Exmorkin omistaja kokeilla esim. ketjuvälitystä 1:2 ja pitempiä siipiä, toisiko se apua löyhempiin tuuliin? Kierroksia kun nämä myllyt tarvitsevat. Samaan pakettiin pitäisi sitten rakentaa mekaaninen tuulesta pois systeemi, ettei mopo karkaa. Aikaa ja vaivaa vaatii sekä läsnäoloa; jos näin päästäis eteenpäin.
No, oikeastaan sekään ei ole tarkalleen totta, riippuu vähän miten se keskipakosäätö on toteutettu ja mitä sillä halutaan tehdä.eros sanoi:
Esimerkiksi lavat siirtyvät ulospäin , jouset vetävät takaisin, ulospäinsiirtyessä kulma muuttuu. Tai sitten lavat eivät siirry ulospäin, käytetään erillisiä potkuriakselin mukana pyöriviä varren päässä olevia painoja, vaaka- tai pystytasossa pyöriviä, jotka vuorostaan säätävät vipujen välityksellä lapakulmaa. Tai keskipakovoimaan perustuvia ilmajarruja lapojen päissä. Tai lavoista ulostyöntyviä spoilereita. Tai siivekkeitä joiden avulla profiili muuttuu.
Kaikki kyllä selviää kun ei höyryä liikaa vaan rauhassa tutkiskelee mitä maailmalla on aikaisemmin tehty ja miten.
Tuulivoimalla on tuotettu sähköä jo yli sata vuotta.
Niin että me emme todellakaan ole mitään alan pioneereja ja maailmalla on vaikka kuinka paljon tietoa jos vain ymmärtää sitä hakea.
Neuvoksi sanoisin että kannattaa nöyrästi katsoa miten jo olemassaolevat kokeillut ja monen kymmenen vuoden aikana hyvin toimineet ratkaisut on valmistettu. Kuten Jacobs!
eros sanoi:
No etkä osaa!
Ota hyvä ihminen huomioon että potkurin inertia antaa tuulen hidastuessa hetkellisesti enemmän tehoa kuin mitä tuulesta tulisi, ja tietysti kiihtyessään hetkellisesti vähemmän.
Ja sillä ei oikeasti ole mitään väliä.
Muutenkaan ei kannata tuijotella mihinkään absoluuttisiin maksimihyötysuhteisiin, jos pyrkii vaikka 90 prosenttiin mahdollisesta niin se maksaa ainakin 1000 prosenttia enemmän kuin 80 prosenttia mahdollisesta.
Ja sitäkään ei saa millään!
Vande,
onhan tuo mahdollista.
Idea tuosta siipi pinta-alan suurentamisesta lähti kun mittailin noita tuulen nopeuksia tuossa vuoden verran.
Teknisesti hiukan haastava homma ,mutta ei mahdoton.
Kokeilen nyt tuossa maassa mitä exmorkista lähtee pihalle ym, homma on vaiheessa.
Ei tosin mitään tietoa tuosta ketjuvälityksen toimivuudesta luulisi olevan melko hyväkin tosin hattoja myös
melu ym.
onhan tuo mahdollista.
Idea tuosta siipi pinta-alan suurentamisesta lähti kun mittailin noita tuulen nopeuksia tuossa vuoden verran.
Teknisesti hiukan haastava homma ,mutta ei mahdoton.
Kokeilen nyt tuossa maassa mitä exmorkista lähtee pihalle ym, homma on vaiheessa.
Ei tosin mitään tietoa tuosta ketjuvälityksen toimivuudesta luulisi olevan melko hyväkin tosin hattoja myös
melu ym.
mielenkiintoisia keskusteluja
potkurin inertiasta sen verran että kun mulla on keskipakoisvoimakäytössä tuo siipien liikkuminen tangentin suuntaan niin inertia on mitätön.. olen tehnyt testejä tuolla 7,15m potkurilla puoli vuotta ja en ole sen huomannut millään tavalla vaikuttavan.
pinta-ala kasvaa muistaakseni vain noin 1% startista myrskysuojaukseen.
Olen tehnyt myös tutkimuksia siipikulmien vaikutuksesta sisämaassa. Kun sisämaan tuulet ovat luonteeltaan puuskittaisia niin siipikulmasäätö on kyllä ehdoton, varsinkin jos lämmitysvastukset ovat suoraan genussa kiinni.
Offshore myllyissä siipikulmakäyttöä ei juurikaan tarvitse.
Starttina semmoset 8 astetta on ollut hyvä ja siipikulma muuttuu tuulen nopeuden kasvaessa äkkiä sinne nollaan ja minun myllyn tapauksessa jopa hieman miinukselle (profiilin camber arvon vaikutus). Kun tuuli menee yli 8 m/s nopeuksiin niin kulmaa voi jo alkaa muuttaa plussalle ihan kunnolla, tästä on muutamia dokkareita olemassa että saadaan kutakuinkin sama ulostuloteho, mutta pienempi meteli. Ja myrskyllä siipikulman on päästävä noin 30-40 asteen kieppeille.
Testeistä päätellen minun siipiprofiilille ja kokoonpanolle näyttäisi sopivan siipikulmat:
0-3 m/s -> +8 astetta
3-4 m/s -> +2 astetta
4-8 m/s -> -2 astetta
8-12 m/s -> +4 astetta
12m/s-myrsky .> päästävä aina lähelle +40 astetta. (tällä hetkellä +22 astetta ei riitä)
Miksi luovuin miinuskulma säädöstä? Eli mylly olisi startannut +8 asteessa ja olisi mennyt lineraarisesti RPM kasvaessa miinuksille aina tuonne -15 asteeseen asti.
Siksi koska mylly ryntäili todella oudosti?
Ja pahin puoli oli tässä että mylly oli todella äänekäs... vinkunaa, suhinaa...
Ryntäilyyn en vielä tiedä syitä, mutta myllyä on helppo muokata, joten teen vielä miinuskulma testejä jossa siipikulma pääsee ihan tuonne -30 asteeseen saakka.
Paljon olisi kerrottavaa testeistä.. kaikkea ei vain muista.. pitäisi enemmän dokumentoida ylös testeistä.
No, peräsin hommasta voisi sen verran kertoilla että mitä isompi mylly niin peräsin on ongelma. Heiluntaa, resonointia yms.
kun pinta-alaa on 41m^2 niin peräsimen aiheuttama jaavaus saa gyroskooppiset voimat valloileen ja masto alkaa heilumaan.
noh.. peräsin rälläkällä irti ja siivet 180 astetta ympäri -> tällä hetkellä mylly toimii alatuuleen.
Kappas vain nyt on tosi tasainen käynti ja maston huojuminen lakkasi.
Alatuuli toimintamallissa on vain se huono puoli että tyynen jälkeen myllyn jaavaus uuteen ilmansuuntaan ei välttämättä toimi niin herkästi.
NdFeB ehdotti siipien kallistusta muutaman asteen alatuuleen päin, jotta jaavaus olisi mahdollinen sivuttaistuulellekkin.
Säätämistä riittää vielä. 8)
Eerinin kanssa olen samaa mieltä aika useasta asiasta. "Kansanmylly" ajatus kuulostaa hienolta
Suoravetogenua tosiaan kannatan, mutta kestomagneettien hinta on ikävä kyllä noussut pilviin asti.
Varsinkin kun puhutaan 16 metrin halkaisijalla olevasta tuuliturbiinista.. kallistah..
Peräsin tuottaa ihan varmasti ongelmia tuon kokoisissa.
Itse jos tekisin 16 metrin halkaisijalla olevan myllyn niin tekisin siitä alatuuleen toimivan ja ehdottomasti keskipakoisvoimalla toimivan siipikulmasäädön... ja miettisin käytännöllisen välityksen.
Eräällä hepulla on toiminut välitys useita vuosia ihan tuommoisella kuorma-auton starttihihnalla
Jos on rahaa sijoittaa kestomagneeteihin niin mikäs siinä.
Kaksi siipisen version kyllä unohtaisin. Siivistä pitäisi tehdä todella leveät. Kapeissa siivissä on todella surkea ulostulomomentti. Mylly näyttää pyörivän hyvin ja pitää ÄÄNTÄ mutta "tukehtuu" kun genua aletaan kuormittamaan.
Tein tuossa reilu vuosi sitten 2 siipisen 5,5 metriä halkaisija, mutta en kyllä vakuuttunut sen toiminnasta.
potkurin inertiasta sen verran että kun mulla on keskipakoisvoimakäytössä tuo siipien liikkuminen tangentin suuntaan niin inertia on mitätön.. olen tehnyt testejä tuolla 7,15m potkurilla puoli vuotta ja en ole sen huomannut millään tavalla vaikuttavan.
pinta-ala kasvaa muistaakseni vain noin 1% startista myrskysuojaukseen.
Olen tehnyt myös tutkimuksia siipikulmien vaikutuksesta sisämaassa. Kun sisämaan tuulet ovat luonteeltaan puuskittaisia niin siipikulmasäätö on kyllä ehdoton, varsinkin jos lämmitysvastukset ovat suoraan genussa kiinni.
Offshore myllyissä siipikulmakäyttöä ei juurikaan tarvitse.
Starttina semmoset 8 astetta on ollut hyvä ja siipikulma muuttuu tuulen nopeuden kasvaessa äkkiä sinne nollaan ja minun myllyn tapauksessa jopa hieman miinukselle (profiilin camber arvon vaikutus). Kun tuuli menee yli 8 m/s nopeuksiin niin kulmaa voi jo alkaa muuttaa plussalle ihan kunnolla, tästä on muutamia dokkareita olemassa että saadaan kutakuinkin sama ulostuloteho, mutta pienempi meteli. Ja myrskyllä siipikulman on päästävä noin 30-40 asteen kieppeille.
Testeistä päätellen minun siipiprofiilille ja kokoonpanolle näyttäisi sopivan siipikulmat:
0-3 m/s -> +8 astetta
3-4 m/s -> +2 astetta
4-8 m/s -> -2 astetta
8-12 m/s -> +4 astetta
12m/s-myrsky .> päästävä aina lähelle +40 astetta. (tällä hetkellä +22 astetta ei riitä)
Miksi luovuin miinuskulma säädöstä? Eli mylly olisi startannut +8 asteessa ja olisi mennyt lineraarisesti RPM kasvaessa miinuksille aina tuonne -15 asteeseen asti.
Siksi koska mylly ryntäili todella oudosti?
Ja pahin puoli oli tässä että mylly oli todella äänekäs... vinkunaa, suhinaa...
Ryntäilyyn en vielä tiedä syitä, mutta myllyä on helppo muokata, joten teen vielä miinuskulma testejä jossa siipikulma pääsee ihan tuonne -30 asteeseen saakka.
Paljon olisi kerrottavaa testeistä.. kaikkea ei vain muista.. pitäisi enemmän dokumentoida ylös testeistä.
No, peräsin hommasta voisi sen verran kertoilla että mitä isompi mylly niin peräsin on ongelma. Heiluntaa, resonointia yms.
kun pinta-alaa on 41m^2 niin peräsimen aiheuttama jaavaus saa gyroskooppiset voimat valloileen ja masto alkaa heilumaan.
noh.. peräsin rälläkällä irti ja siivet 180 astetta ympäri -> tällä hetkellä mylly toimii alatuuleen.
Kappas vain nyt on tosi tasainen käynti ja maston huojuminen lakkasi.
Alatuuli toimintamallissa on vain se huono puoli että tyynen jälkeen myllyn jaavaus uuteen ilmansuuntaan ei välttämättä toimi niin herkästi.
NdFeB ehdotti siipien kallistusta muutaman asteen alatuuleen päin, jotta jaavaus olisi mahdollinen sivuttaistuulellekkin.
Säätämistä riittää vielä. 8)
Eerinin kanssa olen samaa mieltä aika useasta asiasta. "Kansanmylly" ajatus kuulostaa hienolta
Suoravetogenua tosiaan kannatan, mutta kestomagneettien hinta on ikävä kyllä noussut pilviin asti.
Varsinkin kun puhutaan 16 metrin halkaisijalla olevasta tuuliturbiinista.. kallistah..
Peräsin tuottaa ihan varmasti ongelmia tuon kokoisissa.
Itse jos tekisin 16 metrin halkaisijalla olevan myllyn niin tekisin siitä alatuuleen toimivan ja ehdottomasti keskipakoisvoimalla toimivan siipikulmasäädön... ja miettisin käytännöllisen välityksen.
Eräällä hepulla on toiminut välitys useita vuosia ihan tuommoisella kuorma-auton starttihihnalla
Jos on rahaa sijoittaa kestomagneeteihin niin mikäs siinä.
Kaksi siipisen version kyllä unohtaisin. Siivistä pitäisi tehdä todella leveät. Kapeissa siivissä on todella surkea ulostulomomentti. Mylly näyttää pyörivän hyvin ja pitää ÄÄNTÄ mutta "tukehtuu" kun genua aletaan kuormittamaan.
Tein tuossa reilu vuosi sitten 2 siipisen 5,5 metriä halkaisija, mutta en kyllä vakuuttunut sen toiminnasta.
possu sanoi:
Mietihän hetki mistä nuo kaikki luettelemasi saavat "ohjaussingaalinsa". Juurikin potkurin kierrosluku määrää keskipakokiihtyvyyden, joka toimii noille kaikille käyttövoimana.
Miten se sitten tehdään on toteutuksia hyvin monta, sellaisiakin varmaan mitä ei ole koskaan edes kokeiltu.
Juurihan sanoin, että ainakaan vielä ei eteen ole tullut D16 2-5m/s voimalaa. Voit toki laittaa linkin, mutta niin kauaa, kuin ei linkkiä ole, niin on sovellettava ja muokattava juurikin sitä olemassaolevaa tietämystä. Muokkaamatta ei kumminkaan kelpaa.
No etkä osaa!eros sanoi:
No kiitos vain luottamuksesta..
Niinhän olen ottanut, samaa asiaa juuri yritin selittää useita viestejä sitten. Keskipakosäätö säätää em. tilanteissa lavat huonoihin kohtauskulmiin ja ko. energiaa menetetään.
Edelleen olen selittänyt, että ko. inertiaan voi varastoida energiaa, siis leikata tuulihuippuja ja siirtää niiden energiaa minimien kohdalle. Ja näin saada tasaisemman energiavirran ulos voimalasta. Mutta se toimii huonosti pelkän keskipako (=kierrosluku) säädön kanssa.
Niin onko teillä tutkittua tietoa asiasta?
Muutenkaan ei kannata tuijotella mihinkään absoluuttisiin maksimihyötysuhteisiin, jos pyrkii vaikka 90 prosenttiin mahdollisesta niin se maksaa ainakin 1000 prosenttia enemmän kuin 80 prosenttia mahdollisesta.
Ja sitäkään ei saa millään!
Budjetti olkoon vaikka 10ke, katsotaan ensin mitä siihen saadaan mahtumaan, ennenkuin tuomitaan.
T:Eerin
vande sanoi:
Tota se varmaan vaatisi vielä lapakulmasäädön, jotta olisi kelvollinen starttaamaan hiukan pienemmillä tuulilla. Auttaa myös mopokarkaa tilanteissa.
Pikkutuulissa on vain niin vähän energiaa, että lavat pitäisi olla suht isot, esim D12m 2.5m/s on vielä aika olematon teho..
D13m olisi sikäli kiva koko, että sen lavat saa vielä 6m hyllykamasta ja kulkee vielä aika monella kyydillä.
Samalla voisi kokeilla kaksi ja kolmelapasen eroja, jos intressi vain riittää.
T:Eerin
laturi sanoi:
On suht halpa kokeiluvälitys, ei kovin pitkäikänen, ainakaan ilman voitelua, mutta testit saa varmasti ajettua. En usko, että ihan hirveästi metelöi, koska kierrosluku jää pieneksi. Semmoinen 4:1 pitäisi vielä onnistua. Hammashihna voi olla myös yksi vaihtoehto, ei vaadi voitelua ja ääni pienempi.
exmorkin ~300rpm 4:1 -> 75rpm -> D~12m, P max ~6-7m/s.
Testin saanee pystytettyä muutamalla tonnilla? Riippuu eniten lapojen hinnasta, laakeroinnista, jarrusta ja siitä tuleeko lapasäätöä vai ei?
T:Eerin
PoLe sanoi:mielenkiintoisia keskusteluja
potkurin inertiasta sen verran että kun mulla on keskipakoisvoimakäytössä tuo siipien liikkuminen tangentin suuntaan niin inertia on mitätön.. olen tehnyt testejä tuolla 7,15m potkurilla puoli vuotta ja en ole sen huomannut millään tavalla vaikuttavan.
Pakkohan potkurissa + muussa pyörivässä on inertiaa oltava, onhan niillä massaa. Lähetytään toisin päin, paljonko potkurisi painaa?
Ja sen potkurin inertia vastustaa(=varastoi) potkuriin tulevaa energiaa, joten potkuriin on syötettävä jonkin aikaa energiaa ennenkuin se on kiihtynyt. Vasta kun se on kiihtynyt, niin keskipakosäätö saa signaalin säätää lapoja.
-> säädön hitautta transienttitilanteissa.
Hmm, lagerway on laakeroinut siivet kallistumaan, liikevaran päissä gummirajoittimet. Tällä he poistavat keskipakovoimien tekemät taivutukset siipeen, siipi ikäänkuin kelluu keskipakovoiman ja tuulipaineen vaikutuksesta.
Toimii vielä paremmin takatuupparin kanssa..?
Eerinin kanssa olen samaa mieltä aika useasta asiasta. "Kansanmylly" ajatus kuulostaa hienolta
thänks
Kysymys onkin, että kuinka kallista? Monta kiloa magneetteja tarvitaan 5kw 60rpm geneen? Kuka osaa laskea tarvittavat optimoinnit?
Joten sitä on edes turha suunitella peräsimellä. Ei niissä isommissakaan ole peräsintä, varmaan asialla on jokin hyvä syy?
Jos 7m versiossa peräsin saa rälläkkää, niin eiköhän se jo ole hyvä viittaus, että ei kannata edes yrittää isompaan.
Alatuuli on mahdollinen vaihtoehto, ne vain sanovat, että tornista tulee turbulenssia ja siten värinää, joka lyhentää laitteiston elinikää.
Minusta laserilla poltettu hammaskehä kun ei ole kovin monimutkainen osa hankkia + kulmavaihdemoottori (vaikka lasinpyyhkimestä?) (samalla saa lähtökaapelin aukirullauksen tehtyä softalla automatic)
Keskipako ei ole optimi, mutta onhan se sinänsä helppo, kun ei tarvi sähköä. Toisaalta jos ihan tarkkaan ei tiedä mitä pitäisi tehdä, niin bittiä koodissa on helpompi muutella sohvalta, kuin rälläköidä mekaanisia säätöosia uuteen muotoon..
Starttihihna??? Meinaat nokkahihna?
Niin kysymys on kuinka paljon pitää minimissään sijoittaa? Ei vielä vastausta.
No eikö siihen päde sama kuin lentokoneisiinkin, leveäsiipiset lentää hitaasti, kapeasiipiset lujaa. Kapeasiipisillä on yleensä parempi hyötysuhde, vrt. maailmanympäryskoneet..
Ja nopeassa turbiinissa yllättäen on vähemmän vääntöä. Teho voi silti olla sama.
Ja jos tulee ääntä, niin se tarkoittaa sitä, että jossain kohtaa ilma tekee sellaista jota sen ei pitäisi, eli energia ei siirry potkuriin vaan värähtelee ilmaan..?
T:Eerin
eros sanoi:PoLe sanoi:mielenkiintoisia keskusteluja
potkurin inertiasta sen verran että kun mulla on keskipakoisvoimakäytössä tuo siipien liikkuminen tangentin suuntaan niin inertia on mitätön.. olen tehnyt testejä tuolla 7,15m potkurilla puoli vuotta ja en ole sen huomannut millään tavalla vaikuttavan.
Pakkohan potkurissa + muussa pyörivässä on inertiaa oltava, onhan niillä massaa. Lähetytään toisin päin, paljonko potkurisi painaa?
Ja sen potkurin inertia vastustaa(=varastoi) potkuriin tulevaa energiaa, joten potkuriin on syötettävä jonkin aikaa energiaa ennenkuin se on kiihtynyt. Vasta kun se on kiihtynyt, niin keskipakosäätö saa signaalin säätää lapoja.
-> säädön hitautta transienttitilanteissa.
Hmm, lagerway on laakeroinut siivet kallistumaan, liikevaran päissä gummirajoittimet. Tällä he poistavat keskipakovoimien tekemät taivutukset siipeen, siipi ikäänkuin kelluu keskipakovoiman ja tuulipaineen vaikutuksesta.
Toimii vielä paremmin takatuupparin kanssa..?
Eerinin kanssa olen samaa mieltä aika useasta asiasta. "Kansanmylly" ajatus kuulostaa hienolta
thänks
Kysymys onkin, että kuinka kallista? Monta kiloa magneetteja tarvitaan 5kw 60rpm geneen? Kuka osaa laskea tarvittavat optimoinnit?
Joten sitä on edes turha suunitella peräsimellä. Ei niissä isommissakaan ole peräsintä, varmaan asialla on jokin hyvä syy?
Jos 7m versiossa peräsin saa rälläkkää, niin eiköhän se jo ole hyvä viittaus, että ei kannata edes yrittää isompaan.
Alatuuli on mahdollinen vaihtoehto, ne vain sanovat, että tornista tulee turbulenssia ja siten värinää, joka lyhentää laitteiston elinikää.
Minusta laserilla poltettu hammaskehä kun ei ole kovin monimutkainen osa hankkia + kulmavaihdemoottori (vaikka lasinpyyhkimestä?) (samalla saa lähtökaapelin aukirullauksen tehtyä softalla automatic)
Keskipako ei ole optimi, mutta onhan se sinänsä helppo, kun ei tarvi sähköä. Toisaalta jos ihan tarkkaan ei tiedä mitä pitäisi tehdä, niin bittiä koodissa on helpompi muutella sohvalta, kuin rälläköidä mekaanisia säätöosia uuteen muotoon..
Starttihihna??? Meinaat nokkahihna?
Niin kysymys on kuinka paljon pitää minimissään sijoittaa? Ei vielä vastausta.
No eikö siihen päde sama kuin lentokoneisiinkin, leveäsiipiset lentää hitaasti, kapeasiipiset lujaa. Kapeasiipisillä on yleensä parempi hyötysuhde, vrt. maailmanympäryskoneet..
Ja nopeassa turbiinissa yllättäen on vähemmän vääntöä. Teho voi silti olla sama.
Ja jos tulee ääntä, niin se tarkoittaa sitä, että jossain kohtaa ilma tekee sellaista jota sen ei pitäisi, eli energia ei siirry potkuriin vaan värähtelee ilmaan..?
T:Eerin
Keskipakoisvoimaliikkeestä, siipi erkanee keskustasta noin 20mm eli halkaisija kasvaa 7,15m -> 7,19m.
Inertian kasvu on vähäistä, D kasvaa 0,56% kutakuinkin.
Siipi kiinnikkeineen painaa 25kg ja tasapainopiste on 1,2m päässä keskipisteestä normi tilanteessa ja myrskyssa 1,22m.
siitä joku viisas voi äkkiä laskea inertiaa.
NdFeB kestomagneettien määrästä. Kannattaa laskea niitä ihan kuutiotilavuus yksiköissä ja tämä kestomagneettien N-luokitus toimii erillisenä kertoimena itse kuutiotilavuudelle.
Fieldlines ja omien myllyjen perusteella 8kW on mahdollista saada irti kun kestomagneetteja on 0,0022 m^3. (Ainakin 2500 euroa)
Tosin RPM:iä on ollut paljon. Veikkaisin että 240RPM. (20" otherpower videosta päätellen)
Äkkiä laskettuna 60 RPM:lle:
Nelinkertainen RPM ero ja genun teho kasvaa toisessa potenssissa RPM suhteen, ja magneettivuon pinta-alan tuplaaminen aiheuttaa kerrannaisen tehoon.
Labratesteissä Otherpower 20" tuottaisi noin 500W 60RPM ja kansanmyllyn pitäisi tuottaa noin 5kW samoilla RPM:llä, joten
10 kertaa enemmän kestomagneetteja???
EDIT: kyseessä siis aksiaalivuomalli D=55cm ja ilmasydämenä.
Sitten tuosta siipien takatuuppari jutusta.
Siipien jousto mekanismi antaa kyllä periksi alatuuleen, mutta keskipakoisvoima vääntää niitä tangentin suuntaan joten mitä tapahtuu? :=)