Minä taas ajattelen tuotettavan tavoitelämpötilan kannalta. Jonnekin muutamaan plusasteeseen asti lämpöä saa Suomessa ympäristöstä (vesi tai maa). Riippuu sitten tarvittavan lämmön määrästä, käytön mobiilisuudesta ym. onko tuon lähes ilmaisen lämmön hyödyntäminen taloudellista ja realistista. Siitä ylöspäin mahdollinen hukkalämpö ja lämpöpumput ovat potentiaalisia. Lämpöpumpuissa olisi paljonkin kehitettävää ja tuo voittaa suoran sähkölämmön satoihin asteisiin saakka sekä polttamisen lähelle sataa astetta. Polttamista voi harkita, jos on sopivia tähteitä ja niitä pystyy polttamaan saastuttamatta ilmaa ja muuta ympäristöä enemmän kuin hieman. Tähteiden keräys ei saisi olla liian monimutkaista ja kallista, vaatia energia- ja raaka-ainepanoksia, jotka vetävät vertoja tähteistä irtoavaan energiamäärään jne.
Aurinkosähkö ja aurinkolämpö ovat globaalisti erittäin potentiaalisia ja merkittäviä, mutta Suomessa vuodenaikarajoitukset tekevät noista näpertelyä, kun saanto ja tarve menevät käänteistä rataa. Aurinkosähkö on toki Suomessakin hyödyllistä muuhun sähköntarpeeseen (ehkä käyttöveden lämmitykseenkin muulloin kuin talvella, toki lämpöpumppujen välityksellä silloinkin) ja tietenkin periaatteessa jäähdytykseen, vaikkakin maasta saa jäähdytystä tuota paljon edullisemmin. Voisi harkita rahojen sijoittamista suuren mittakaavan tuulivoimayhtiöön aurinkopaneeleiden sijasta, kun tuulivoiman tuottokäyrä menee sentään samassa vaiheessa lämmitystarpeen kanssa.
Todellinen ongelma tulevaisuudessa on kuitenkin sähkön tuotannon ja tarpeen tasapainoitus tavalla tai toisella. Sellaista akkuteknologiaa ei ole nähtävillä, joka kykenisi ongelman ratkaisemaan taloudellisella tavalla. Tasapainotukseen on löydettävä jokin muu ratkaisu. Muun tyyppisten sähkövarastointiteknologioiden ohella tai sijasta sähkön kulutusjouston merkitys varmaan kasvaa ja tuo tarjoaa tulevaisuudessa mainioita mahdollisuuksia ylijäämäsähkön hyödyntämiseen lämmön tuotantoon, kunhan lämpöä pystyy varastoimaan. Epäilenpä, että tuossa pisimmän korren vetävät suurten taajamien kaukolämpöverkot, jotka kykenevät yhdistämään suuria ilma-vesilämpöpumppuja maanalaisiin kallioluolalämpövarastoihin (enkä puhu mistään vilp-koptereista, vaan suurista ilmakompressoreista, jotka puristavat ulkoilmaa useamman barin paineeseen ja keräävät paineenalaisen ilman perimän lämmön isojen hakekattiloiden savukaasupesuria muistuttavalla laitteella suoran luolalämpövarastojen veteen sekä hyödyntävät haalenneen ilman paine-energian turboekspanderin avulla joko sähkögeneraattorin välityksellä osana kompressorin vaatimaa sähkötehoa tai turboahtimen välityksellä syöttämällä pesurilaitteeseen lisää paineenalaista ja kuumentunutta ilmaa).
Aurinkosähkö ja aurinkolämpö ovat globaalisti erittäin potentiaalisia ja merkittäviä, mutta Suomessa vuodenaikarajoitukset tekevät noista näpertelyä, kun saanto ja tarve menevät käänteistä rataa. Aurinkosähkö on toki Suomessakin hyödyllistä muuhun sähköntarpeeseen (ehkä käyttöveden lämmitykseenkin muulloin kuin talvella, toki lämpöpumppujen välityksellä silloinkin) ja tietenkin periaatteessa jäähdytykseen, vaikkakin maasta saa jäähdytystä tuota paljon edullisemmin. Voisi harkita rahojen sijoittamista suuren mittakaavan tuulivoimayhtiöön aurinkopaneeleiden sijasta, kun tuulivoiman tuottokäyrä menee sentään samassa vaiheessa lämmitystarpeen kanssa.
Todellinen ongelma tulevaisuudessa on kuitenkin sähkön tuotannon ja tarpeen tasapainoitus tavalla tai toisella. Sellaista akkuteknologiaa ei ole nähtävillä, joka kykenisi ongelman ratkaisemaan taloudellisella tavalla. Tasapainotukseen on löydettävä jokin muu ratkaisu. Muun tyyppisten sähkövarastointiteknologioiden ohella tai sijasta sähkön kulutusjouston merkitys varmaan kasvaa ja tuo tarjoaa tulevaisuudessa mainioita mahdollisuuksia ylijäämäsähkön hyödyntämiseen lämmön tuotantoon, kunhan lämpöä pystyy varastoimaan. Epäilenpä, että tuossa pisimmän korren vetävät suurten taajamien kaukolämpöverkot, jotka kykenevät yhdistämään suuria ilma-vesilämpöpumppuja maanalaisiin kallioluolalämpövarastoihin (enkä puhu mistään vilp-koptereista, vaan suurista ilmakompressoreista, jotka puristavat ulkoilmaa useamman barin paineeseen ja keräävät paineenalaisen ilman perimän lämmön isojen hakekattiloiden savukaasupesuria muistuttavalla laitteella suoran luolalämpövarastojen veteen sekä hyödyntävät haalenneen ilman paine-energian turboekspanderin avulla joko sähkögeneraattorin välityksellä osana kompressorin vaatimaa sähkötehoa tai turboahtimen välityksellä syöttämällä pesurilaitteeseen lisää paineenalaista ja kuumentunutta ilmaa).