-
Ilmaisenergia.info -foorumi yhdistetään Konekansa.net -foorumin osaksi vuoden 2025 aikana. LUE TÄMÄ pitääksesi käyttäjätunnuksesi voimassa, kiitos!
Pesukone lämpimän veden liitännällä
- Viestiketjun aloittaja VPJ
- Aloituspäivämäärä
juhe sanoi:Miten sitten on huuhtelutuloksen kanssa jos se vesi on jonkun verran lämmennyt? Meillä on pesukoneessa lisähuuhtelu käytössä oletuksena (nimetty allergia). Pikaisella hakemisella näyttää tuo jossain koneissa lämmittävän vettä sähköllä +40C asti.
Siis perustelunsa löytyy myös huuhtelussa lämpimän veden käytölle (vaikka olisi 40C) -- saa puhtaampaa pyykkiä. Tuossa kohtaan "tuhlaaminen" voi säästää toisaalla vaivoissa enemmän
No allergiaohjelma erikoisohjelmana ja pesulämpötila on 60 astetta sekä on muutenkin 20-30minuuttia pidempi kuin normaali pesuohjelma. Moni täälläkin suosii kuitenkin säästösyistä lyhytohjelmia sekä matalia lämpötiloja. Allergiaohjelman idea onkin saada pesuainejäämät mahdollisimman vähiksi huuhtelua lisäämällä 2-4 lisähuuhtelulla joista osa on lämpimällä vedellä.
Uudesta APK:sta ihmettelin aluksi miksi ei tee puhdasta...kun tietty vanhan pohjalta ruuvasin aikaa pienemmäksi ja kuumuutta lisää....mutta loppuviimeksi kaikista parasta jälkeä tulee kun antaa sen hieroa piiiiiitkääään 3.5h oletusasetuksilla. Ne kun on nykyään tehty vettä ja sähköä säästäviksi.
Ok, no mitäs luulet pesutulokselle käyvän kun veden lämmityksen aikana suoritetaan myös mekaanista pesua mihin pääosin pyykinpesukone perustuu kun vesi on valmiiksi lämmintä ja näin myös mekaaninen pesu jää lyhyemmäksi? Ja vaikka lämpimän veden sinne koneeseen valmiina syöttäisi napsuu se vastus silti päälle itse pesun aikana.VPJ sanoi:
Osa koneista on vielä sellaisia että ovat varsin tarkkoja vedenlämpötilasta. Näin ollen sisään ei voi laskea kovin paljoa tavoitelämpötilaa lämpöisempää vettä ilman ettei tule vikakoodia tai ohjelman keskeytymisiä.
Työtehoseura on tehnyt asiasta ansiokkaan testin. Testissä käytetty kylmän veden lämpötila on keskieurooppalaisen korkea, 15 astetta. Näinä aikoina meillä juoksevan kylmän veden lämpötila pyörii +2 asteen paikkeilla. Syksyn puolella hiukan korkeampi.
http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=4&ved=2ahUKEwi-wbyEmqThAhWRpIsKHXCVDZ8QFjADegQIABAC&url=http%3A%2F%2Fwww.tts.fi%2Ffiles%2F1094%2Fkoti687.pdf&usg=AOvVaw38dmY5gm1KVVfs7uZzVugD
http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=4&ved=2ahUKEwi-wbyEmqThAhWRpIsKHXCVDZ8QFjADegQIABAC&url=http%3A%2F%2Fwww.tts.fi%2Ffiles%2F1094%2Fkoti687.pdf&usg=AOvVaw38dmY5gm1KVVfs7uZzVugD
Mitäs merkitystä sillä on? Vertailtaessa lähtökohdat ovat samat jolloin myös vertailutulokset ovat vertailukelpoiset muuttamatta tosiseikkoja. Siitäkin huolimatta että yksittäisillä käyttäjillä olosuhteissa on poikkeuksia testiolosuhteisiin. Tartuit mitättömyyksiin jolla ei ole mitään merkitystä mihinkään testin osalta.Savonius sanoi:
Edes kylmänveden lämpötila ei vaikuta merkittävästi lopputulokseen energian kulutuksen osalta. Kyse on muutamista kymmenistä wattitunneista ja rahaksi muutettuina centistä kyse. Taas maa kutsuu.
Noin 56Kwh lämmitettävää vuodessa jos pesee pyykkiä viisi kertaa viikossa jos kone lämmittää kerran pesun aikana. Tuo on määrä joka meillä kuluu ostosähköä kesäkuussa.
Tarkennus:
Tuo 56Kwh on siis se määrä mitä sähköä kuluu enemmän kun lämmitetään vesi plus kahdesta asteesta viidentoista asteen sijaan.
Tarkennus:
Tuo 56Kwh on siis se määrä mitä sähköä kuluu enemmän kun lämmitetään vesi plus kahdesta asteesta viidentoista asteen sijaan.
denzil dexter
Well-known member
Se on periaatekysymys. Lämmön valmistaminen siten, että ensin tuotetaan lämpöä voimalassa, sitten muutetaan osa lämmöstä sähköksi, sitten siirretään sähkö 1000 km päähän ja sitten tehdään sähköstä lämpöä, on vain yksinkertaisesti väärin.
Primäärienergiasta saadaan käyttöön 20-30%, mikä ei tietenkään ole järkevää silloin, jos vaikkapa omassa kattilassa siitä saa suoraan 80% lämpimäksi vedeksi.
Sähköstä voi kannattaa valmistaa lämpöä muutamassa poikkeustapauksessa. Esimerkiksi, jos sähköä on ylenmäärin käytössä ja se tuotetaan muuten kuin lämmöstä, tai jos tekee lämpöä lämpöpumpulla.
Primäärienergiasta saadaan käyttöön 20-30%, mikä ei tietenkään ole järkevää silloin, jos vaikkapa omassa kattilassa siitä saa suoraan 80% lämpimäksi vedeksi.
Sähköstä voi kannattaa valmistaa lämpöä muutamassa poikkeustapauksessa. Esimerkiksi, jos sähköä on ylenmäärin käytössä ja se tuotetaan muuten kuin lämmöstä, tai jos tekee lämpöä lämpöpumpulla.
Lisäisin tuohon vielä, että jos lämpöä on tarvis tuottaa hyvin korkeassa lämpötilassa (esim. yli 1000 asteen) tai kohdistaa lämpö tarkasti (mikroaaltokuumennus ym.), sähkön muuttaminen suoraan lämmöksi on perusteltua. Muutoin ajattelen asiasta hyvin samaan tapaan kanssasi.denzil dexter sanoi:
denzil dexter
Well-known member
Savonius sanoi:
Esimerkki: rakensin teollisuuteen koneen, joka lämmittää itsensä 50 kW vastuksilla 80 asteeseen ja syklin loputtua jäähdyttää itsensä kylmällä vedellä, joka lasketaan viemäriin. Tuollaisia syklejä veivataan joitakin kymmeniä tai satoja päivässä.
Koska laitteessa on kupariputkisto valmiina, ei tarvitsisi muuta kuin laskea sen läpi kuumaa vettä padasta ja kääntää kylmävesijohtoon syklin lopussa. Läpi mennyt vesi palautuisi takaisin pataan. Sähköä ei kuluisi lainkaan, eikä oikeastaan lämpöäkään.
Vastaavia laitteita on Suomi täynnä - ne siis oikeasti tarvitsevat vain matalaa lämpöä, eivätkä sähköä.
Sitten kun vaatimus lämpötilasta on korkeampi, voi sähkön käyttö olla perusteltua. Se taas ei ole perusteltua silloin, jos tarvitsee lämmittää huonetta 20 astetta, tehdä lämmintä vettä tms.
denzil dexter
Well-known member
Savonius sanoi:
Jos jotain pitää polttaa sähkön tuottamiseksi, silloin kannattaa ilman muuta aina tehdä suoraan lämpöä. Jopa omakotitalon öljypoltin on 2-3 kertaa tehokkaampi kuin voimalassa fossiilisilla tuotettu sähkö.
Jos itse tarvitsisin enemmän lämpöä, polttaisin puita, tekisin biokaasua, laittaisin keräimiä tms.