Passiivinen maalämpö

[STP]

Vikatilanteita lähinnä ajateltu. Kuitenkin pumppu sanoo morjens just silloin kun on kolmekymmentä pakkasta, niin eipähän mene patteri halki.

 

[ilmainen on ilmaista]

Ainahan sitä saa pelätä, että joku paikka hajoaa...
onko se sinun pumppu ns. kylmänkestävä, sanotaanko sitä nyt jäähdytys pumpuksi vai mikä se oli???
Lukihan tuo tuolla aiemmin, luulen kyllä että tuo grundfoss:n pumppu kestää helposti tuon -25 ja tuskimpa käy kuinkaan
-35. Eihän se pumppu mene niin kylmäksi, kun siellä kiertää neste.

Mut joka tapauksessa, suurimman hyödyn sinä saat tuosta viritelmästä irti kun se on päällä ja on kovat pakkaset.
Iv-kone huutaa pakkasilla (yli -20) kivusta ja särystä, kuluttaa paljon energiaa ja tod.näk sulattelee itseensä vähän väliä.
Siis värkki ehottomasti päällä pakkasilla.... Minun mielipide.....

 

[STP]

No niin, nyt tuli pakkaset tännekin. Pumppu päälle ykköselle ja tällä hetkellä maasta tulee noin +7 asteista lientä joka jäähtyy 0.7 astetta käydessään mutkan lämmityspatterilla. Sisään tulee -9.0 asteista ilmaa ja patterin jälkeen ilma on -0.5 asteista. Eli näillä näppylöillä 8.5 astetta nousua ja (tulo)ilmamäärä on 105 l/s -> lämmityshyöty noin 1kWh näillä arvoilla.
Voiko tuo nesteen lämpötila pudotus sitten olla noin pieni... No pitää seurata ja laskeskella. EDIT: pikainen lasku, virtausta 0.4 l/s, T-delta 0.7 astetta -> 1.17kWh vedellä, eli 1kWh on varmaan lähellä sitten tällä liuoksella...

Pakkasilla ja mahdollisesti kesällä jäähdyksen apuna tätä on tarkoitus käyttää. Neste menee varmasti kylmäksi tässä talven mittaan, sen vuoksi tuo kylmäliuospumppu. Pumppu on sisällä, joten se ei varmaankaan mene liian kylmäksi ikinä. Viinaprosenttia arvottiin alunperin vähän pienemmäksi, mutta sitten otettiin kuitenkin tuo 50% että kanavapatteri kestää jos tulee vika päälle tai maapiiri jämähtää umpijäähän tms. yllätystä.

 

[STP]

Aamusella oli vielä vähän kylmempää. Ilma -14.5 ennen patteria, -2.0 patterin jälkeen. Neste sisään +6.6 astetta, patterin jälkeen maahan +5.2 astetta. Lämmitystä noin 1.5kWh edestä. Tuo ylisuuri "muinaistekniikka" pumppu ottaa nimellisesti ykkösellä 50W, joten laskennallinen COP on 30  Ainakin vielä muutaman päivän käytön jälkeen tätä voi suositella 

 

[Puuha]

onko sinulla joku termostaatti tai ohjaus jos liuoksen lämpötila on matalempi kuin ulkoilman lämpötila? meinaan että tällöin maahan pumpattaisiin lämpöä ja siinä ei oikein taida olla järkeä tällaisessä projektissa koska viilentää samalla rakennukseen saapuvaa ilmaa entisestään.

tätä on aika mielenkiintoinen seurata taustalta ja myös toimivuutta. mahdollsesti tulet osaamaan myös sanoa mitä pitäisi tehdä toisin kun talvi kääntyy kevääksi.

 

[STP]

Mulla on Resol MX jolla systeemiä ohjataan ja saa nuo lämmöt seurattua. Toistaiseksi ohjaus on manuaalinen on/off, mutta tarkoitus muuttaa se automaattiseksi, kun se kerran tuolla Resolilla onnistuu nyt "vain näpyttelemällä". Ohjaus tarkoitus tosiaan tehdä ulkolämmön ja liuoksen lämmön lämpötilaerolla.

Usko toimivuuteen on vahva, tämä systeemi: http://www.passiv.fi/?page=31&subpage=33&lang=fi lähtee nyt käsittääkseni kohti kolmatta talvea tuossa kymmenen kilsan päässä.

Meillä sattui maaperän kanssa vielä tuuri, talon alla ja ympärys on puhdasta hiekkaa, viidentoista metrin päästä nurkalta alkoi löytymään savisempaa tavaraa, ja putkilenkin loppupäässä on ihan puhdasta "tiilisavea" parin metrin syvyydeltä pintamullan alla. Kaivannon pohjalle tuli 40 senttiä vettä yön aikana, joten pitäisi olla myös lämpöä luovuttava maaperä maapiirillä.

 

[novoiperkele]

http://www.ebay.de/itm/Luftwasserheizung-Warmetauscher-200-mm-/130790229041?_trksid=p2047675.m2109&_trkparms=aid%3D555001%26algo%3DPW.CURRENT%26ao%3D1%26asc%3D29%26meid%3D3870884168104322613%26pid%3D100010%26prg%3D1013%26rk%3D1%26sd%3D380456796603%26

200mm vaihdin 229+postit 14.90, ei paha..

 

[STP]

Täällähän raitistu, -20.0 sisään, -6.2 ulos, neste 5.8 ja 3.8. Lämmitystä noin ~1.75kWh edestä.

Noissa pattereissa kannattaa sitten katsoa speksejä, että minkä verran se patteri oikeasti pystyy siirtämään tehoja kun lämpötilaero on pieni. Jossain lämmityskäytössä voi olla suunnilteltu, että patteriin ajetaan 80 asteista vettä sisään, niin lämpötilaeroksi jää monta kymmentä astetta. Tästä mulla olevasta veab:sta löytyy myös 250-2-2.5 malli jossa patteria on sitten kolmasosa vähemmän kuin tässä 250-3-2.5. Kun patteri on "harvempi" ei lämmitystä ehdi tapahtua niin paljoa varsinkaan pienillä lämpötilaeroilla. Ideaalisessa patterissa kait lähtevän ilman ja lähtevän nesteen lämpötilat olisivat ~samat, jolloin energiansiirto olisi täydellisistä...

Enkä kyllä sano, että tässä veab:ssa olisi paras hinta-laatu suhde, muualta voi varmasti löytyä edullisempi patteri vastaavalla teholla, varsinkin ulkomailta. Tämä itse asiassa oli ainoa mikä silloin tuli vastaan...

EDIT: pistetään tänne perään vielä aamuiset lukemat, -23.8 sisään, -9.6 ulos, neste 5.6 ja 3.4. Elikkäs tämä patterin maksimi lämpötilaero asettuu 14 asteen tuntumaan tällä ilmamäärällä/nesteen lämmöllä . Pitää odottaa vielä ne ekat kolmenkympin pakkaset, niin näkeepä sitten kunnolla.

 

[Pecontec]

Onkohan kukaan rakentanut systeemiä niin että porakaivosta litku suoraan konvektoriin tai lattialämmityspiiriin, tarkoitus olisi pitää autotalli plussan puolella??

 

[Jussi]

Mitenköhän noiden pakkasta kestävien litkujen ominaispainot menee veteen verrattuna? Mietin tätä tulevan mökin pienen kellarikopin talviaikaisen
plussallapidon kannalta. Putkea saisi helposti järveen, ja kellariin vaikka iso levypatteri. Tuleeko vapaakiertoa?
Sähköliittymä on hinnoiteltu sssoy:llä sillai, etten taida edes periaatteesta ottaa sitä, vaan hoitaa kesän tarpeet paikallisella tuotannolla.
Kellarissa voisi olla passiivinen maalämpö ihan lattian läpi, ja jotain tukemassa sitä. Hyvät eristeet muualle, paitsi sinne maahanpäin.
Siellä saisi sitten vesipumppu ja harmaavesisuodatin talvehtia.

 

[nikfly]

Koneeksi on tulossa Enerventin Greenair HP. Tätä on myös tarkoitus käyttää pääasiallisena lämmönlähteenä talossa.

Se ulkoilma pitää esilämmittää sen takia että höyrystin (lämmityksessä) ei jäätyisi kalikaksi talvella, ja kone sulattaisi kokoajan kennoa, jolloin sisälle tulee jääkylmää ilmaa. (+ liian kylmästä ilmasta ei saa energiaa talteen)

 

[ilmainen on ilmaista]

Täällähän raitistu, -20.0 sisään, -6.2 ulos, neste 5.8 ja 3.8. Lämmitystä noin ~1.75kWh edestä.

Noissa pattereissa kannattaa sitten katsoa speksejä, että minkä verran se patteri oikeasti pystyy siirtämään tehoja kun lämpötilaero on pieni. Jossain lämmityskäytössä voi olla suunnilteltu, että patteriin ajetaan 80 asteista vettä sisään, niin lämpötilaeroksi jää monta kymmentä astetta. Tästä mulla olevasta veab:sta löytyy myös 250-2-2.5 malli jossa patteria on sitten kolmasosa vähemmän kuin tässä 250-3-2.5. Kun patteri on "harvempi" ei lämmitystä ehdi tapahtua niin paljoa varsinkaan pienillä lämpötilaeroilla. Ideaalisessa patterissa kait lähtevän ilman ja lähtevän nesteen lämpötilat olisivat ~samat, jolloin energiansiirto olisi täydellisistä...

Enkä kyllä sano, että tässä veab:ssa olisi paras hinta-laatu suhde, muualta voi varmasti löytyä edullisempi patteri vastaavalla teholla, varsinkin ulkomailta. Tämä itse asiassa oli ainoa mikä silloin tuli vastaan...

EDIT: pistetään tänne perään vielä aamuiset lukemat, -23.8 sisään, -9.6 ulos, neste 5.6 ja 3.4. Elikkäs tämä patterin maksimi lämpötilaero asettuu 14 asteen tuntumaan tällä ilmamäärällä/nesteen lämmöllä . Pitää odottaa vielä ne ekat kolmenkympin pakkaset, niin näkeepä sitten kunnolla.

Eikös nyt pitäis olla läpi suomen kulkenut pakkasrintama, mitä kokemuksia?

 

[STP]

Eipä käynyt täällä rannikolla tuon kylmempänä n. -25 oli kylmin sisääntuleva ilma ja noin -11 patterin jälkeen. Nesteen lämmöt tippuneet parilla kymmenyksellä kautta linjan, nyt tulee maasta 5.2 asteista. Nesteen lämmöt tippuivat joulukuussa pakkasjaksolla parilla asteella, mutta on nyt palautunut noille samoille nurkille kun lauhtui.

 

[jra]

Onko kenelläkään ollut maapiirissä energiamittaria, olis mielenkiintoista tietää kuinka paljon energiaa maasta on tuloilmaan siirtynyt. Eikös tuo onnistuisi ihan Pollucomilla - tietysti täytyy ottaa huomioon lämmönsiirtonesteen huonompi lämmönsiirtokyky.

 

[STP]

Uudessa rakennusmaailmassa (1/2013) näytti olevan juttua tästä aiheesta. Oli juttuun sattunut sama patteri ja ilmanvaihtokone kuin itselläkin 
Ilmamääriä ei ollut sanottu suoraan, mutta talo oli reilun sata neliötä pienempi ja saatava lämmitys asteina oli enemmän (esim. -24 sisään -3 IV-koneelle).

 

[regu]

Mahtaisikohan salaoja/sadevesi kaivosta piisata lämpöä esim ilmanvaihdon esilämmitykselle? Kyse on tuosta kaivosta johon kaikki putket laskee ja josta vesi menee kaupungin kiusaksi ja syvyyttä sillä on useita metrejä eli muutama kuutio siellä on vettäkin.

 

[savonhumu]

Ainaki joutus katteleen ettei hupsaha jäähän se kaivo kun käsittääkseni voipi pakkasen puolella olevaa tavaraa kuleksia siinä putkistossa? Siten tietysti jos on jatkuva virtaus siinä kaivossa talvellakin niin ei ongelmaa välttämäti tule.. Salaojat monesti on aikas kuivana talviaikaan jos ei maaperästä nousevaa vettä ole tontilla.

 

[kotte]

Mahtaisikohan salaoja/sadevesi kaivosta piisata lämpöä esim ilmanvaihdon esilämmitykselle? Kyse on tuosta kaivosta johon kaikki putket laskee ja josta vesi menee kaupungin kiusaksi ja syvyyttä sillä on useita metrejä eli muutama kuutio siellä on vettäkin.

Itsellä on ollut pohdittava sellainen ajatus, että kierrättäisi maassa olevien kaivojen, viemäreiden ja salaojien kautta ilmaa, jolla sitten lämmittäisi tuloilmaa tavanomaisen LTO-laitteen ristivirtakennolla ennen ilman palauttamista takaisin kiertoon jäähtyneenä. Pitäisi tietenkin huolehtia siitä, ettei maan alta tuleva tai maan alle menevä ilma kylmene liiaksi ja maa jäädy tai kenno jäädy umpeen. Maa toimisi samalla varaajana, jos vesivirta vaihtelee. Aivan vakuuttunut en ole tämänkään ratkaisun riskittömyydestä ja joutuisi tässä ainakin tekemisiin epäpuhtaan ja luultavasti haisevankin lämmittävän väliaineen kanssa.

 

[STP]

Nyt tuli plussakelit tännekin ja väänsin kiertopumpun kiinni. Eipä ole pahaa sanottavaa systeemistä, ei tarvinnut mitään säätämistä tai muuta asiaan puuttumista koko talvena. IV-kone pääsi talven helpolla kun kylmin sisääntuleva ilma oli noin -11 asteista. Ei tullut pyöriväkennoisen jäätymis/huurtumis yms. ongelmiakaan kertaakaan vaikka kovillakin pakkasilla saunottiin. Nyt sitten ekoja hellekelejä odottelemaan että pääsee testaamaan jäähdytyksen tehokkuutta.

 

[ilmainen on ilmaista]

Mukava kuulla hyviä kokemuksia,
Mikähän mahtas olla hyvä pumppu tuohon käyttöön, tai semmonen passeli, hintalaatusuhde kohillaan?