Helteen nappasi pihalle jo toista päivää, sisääntuleva ilma oli 25.9 astetta, käänsin pumpun päälle, nyt on sisääntuleva 13.3 astetta. Tunnin on ollut nyt pumppu päällä, asunnossa huomattavasti mukavampaa olla. Ulkona (ja sisälläkin) kosteus on sen verran vähänä että kastepiste on jossain reilusti alle kymmenen asteen. Eli ei pitäisi tulla kondenssiakaan vielä minnekään.
Passiivinen maalämpö
- Viestiketjun aloittaja ilmainen on ilmaista
- Aloituspäivämäärä
Morjens,
minulla on käytössä tuo valloxin maapatteri. Olin yllättynyt sen tehoihin talvella ja hiukan pettynyt jäähdytystehoon kesällä.
Talvella -26 lämpötilassa tuo riitti lämmittämään patterin jälkeisen ilman noin 0 asteiseksi. Piiriä on noin 150m ja noin 2 metriä syvällä. Ohjain on Duventsin MELP:n integroituna. Hiukan laskettu talvella ilmanvaihdon tehoa mittausarvoista (-20%). Neste maassa noin 6-8 astetta. En odottanut näin kovaa tehoa talvella mutta uskottava se on koska olen mitannut arvoja koko talven 1-wire tekniikalla. Tuosta voi päätellä miten kovan hyödyn tällaisella noin tonnin systeemillä saa aikaiseksi.
Kesällä maa tuntuu lämmittävän nesteen nopeasti yli kymmenasteiseksi ja jäähdytystehoa tämä on tuomut noin 8-10 astetta vähennettynä ulkoilmasta (ulkona +25 -> sisään +17).
Blogissani olen tuota aihetta jo sivunnutkin ja tarkoitus on kirjoittaa tarkemmin jahka vähän analysoin mittauskäyriä.
http://kipposentie.blogspot.fi/
EDIT: Lisäsin vielä kuvan 1-wire mittauksesta. Tuo sininen käyrä on ylkolämpötila ja tuo nollan pinnassa menevä (vihreä/kellertävä) käyrä on mitattu heti ilmastointiputkesta valloxin MLV:n jälkeen.
minulla on käytössä tuo valloxin maapatteri. Olin yllättynyt sen tehoihin talvella ja hiukan pettynyt jäähdytystehoon kesällä.
Talvella -26 lämpötilassa tuo riitti lämmittämään patterin jälkeisen ilman noin 0 asteiseksi. Piiriä on noin 150m ja noin 2 metriä syvällä. Ohjain on Duventsin MELP:n integroituna. Hiukan laskettu talvella ilmanvaihdon tehoa mittausarvoista (-20%). Neste maassa noin 6-8 astetta. En odottanut näin kovaa tehoa talvella mutta uskottava se on koska olen mitannut arvoja koko talven 1-wire tekniikalla. Tuosta voi päätellä miten kovan hyödyn tällaisella noin tonnin systeemillä saa aikaiseksi.
Kesällä maa tuntuu lämmittävän nesteen nopeasti yli kymmenasteiseksi ja jäähdytystehoa tämä on tuomut noin 8-10 astetta vähennettynä ulkoilmasta (ulkona +25 -> sisään +17).
Blogissani olen tuota aihetta jo sivunnutkin ja tarkoitus on kirjoittaa tarkemmin jahka vähän analysoin mittauskäyriä.
http://kipposentie.blogspot.fi/
EDIT: Lisäsin vielä kuvan 1-wire mittauksesta. Tuo sininen käyrä on ylkolämpötila ja tuo nollan pinnassa menevä (vihreä/kellertävä) käyrä on mitattu heti ilmastointiputkesta valloxin MLV:n jälkeen.
Kvalitatiivisesti tarkastellen kallio tasaa lämpötiloja, eli syksyisin pintamaa jäähtyy hitaammin ja keväällä vastaavasti lämpenee hitaammin. Maakerroksen huokoisuus, vetisyys ja materiaali tietenkin vaikuttavat asiaan ja jossakin määrin myös kallion ominaisuudet. Lumipeite vaikuttaa myös tyypillisesti sillä tavoin, että avokallio pysyy lämpimämpänä kuin maa (eli aurinko varaa kallion lämmöllä kesäaikaan hyvin syvälle ja lumipeite vähentää lämmön poistumista lopputalvesta, jolloin kallion pintaosat ovat jäähtyneet pakkasen puolelle riittävän syvältä). Rinteillä ilmansuunta (ja pinnalla oleva varjostus) vaikuttaa kallion tapauksessa vuodenaikaisvaihteluun enemmän kuin muiden maalajien kohdalla.Jussi sanoi:
Morjensta
Kyselisin taas kokemuksia. Tavallaan olen jo päätöksenkin tehnyt että tällaisen systeemin itselleni lisään heti kohta, vuodesta ei vielä tiedä
Tavoite oli että tällainen olisi jo tehty mutta ei vielä ja syksy näyttää kiireiseltä, ehkä sitten keväällä no tiedätte kai kuinka nämä asiat priorisoidaan. Patteri tuloilma kanavaan ja noin 100m putkea tähän tontille mahtuu. Kanavien ja patterin sijoittaminen tuotti ensin hieman päänvaivaa mutta nyt olen uskoakseni keksinyt toteuttamiskelpoisen suunnitelman.
Mutta nyt siihen varsinaiseen asiaan mitä tällakertaa kysyisin. Millä tavalla olette toteuttaneet ohjaukset pumpulle? STP kirjoitti tuolla aiemmin että jossain vaiheessa Resol MX:llä, onko tuo onnistunut? Tuo resol vaikkutti aika kalliilta ratkaisulta mutta niinhän nuo taitavat olla kaikki. Sellainen on/off ratkaisu ei sovi minulle. En tiedä, vaikka nyt onkin mukava puuhastella näiden auringon ym energioiden kanssa niin automatiikan on se kuitenkin hoidettava.
Lisähaasteena ainakin mielestäni minulla on omat vaatimukseni. Koska tuloilmakanavat talossamme kulkevat yläpohjassa puhallusvillassa, eristettynä mutteivat höyrynsulku eristettynä olisi kesän viilennystä rajoitettava niin että tuloilma saisi jäähtyä vain 2-3 astetta. Tuollahan ei kummoisesti sisäilmaa viilennetä mutta tyytyisin tuohon, kuumuus on muutoinkin aika pieni ongelma talossamme. Lisänä tähän pitäisi saada ohjaus huonetermostaatilta. Eihän se sisäilman viilennys tarve kulje aina käsikädessä sen tuloilman lämpötilan mukaan. Jos löytyisi automatiikka joka pumpun kierrosnopeutta muuttamalla viilentäisi tuloilmaan sen 2-3 astetta kesällä kun huonetermistatti ilmoittaa että on liian kuuma ja talvella taas pyrkisi pitämään tuloilman 0 asteisena. Tällöin olisi tuo putkipuolikin helpompi ja yksinkertaisempi kun ei tarvittaisi kolmitieventtileitä.
Jos jollain on joku hieno ajatus tähän niin kiitoksia vaan ja saa ideat ampua alaskin, kehottaa keskittämään motivaatio johonkin järkevään
Kyselisin taas kokemuksia. Tavallaan olen jo päätöksenkin tehnyt että tällaisen systeemin itselleni lisään heti kohta, vuodesta ei vielä tiedä
Tavoite oli että tällainen olisi jo tehty mutta ei vielä ja syksy näyttää kiireiseltä, ehkä sitten keväällä no tiedätte kai kuinka nämä asiat priorisoidaan. Patteri tuloilma kanavaan ja noin 100m putkea tähän tontille mahtuu. Kanavien ja patterin sijoittaminen tuotti ensin hieman päänvaivaa mutta nyt olen uskoakseni keksinyt toteuttamiskelpoisen suunnitelman. Mutta nyt siihen varsinaiseen asiaan mitä tällakertaa kysyisin. Millä tavalla olette toteuttaneet ohjaukset pumpulle? STP kirjoitti tuolla aiemmin että jossain vaiheessa Resol MX:llä, onko tuo onnistunut? Tuo resol vaikkutti aika kalliilta ratkaisulta mutta niinhän nuo taitavat olla kaikki. Sellainen on/off ratkaisu ei sovi minulle. En tiedä, vaikka nyt onkin mukava puuhastella näiden auringon ym energioiden kanssa niin automatiikan on se kuitenkin hoidettava.
Lisähaasteena ainakin mielestäni minulla on omat vaatimukseni. Koska tuloilmakanavat talossamme kulkevat yläpohjassa puhallusvillassa, eristettynä mutteivat höyrynsulku eristettynä olisi kesän viilennystä rajoitettava niin että tuloilma saisi jäähtyä vain 2-3 astetta. Tuollahan ei kummoisesti sisäilmaa viilennetä mutta tyytyisin tuohon, kuumuus on muutoinkin aika pieni ongelma talossamme. Lisänä tähän pitäisi saada ohjaus huonetermostaatilta. Eihän se sisäilman viilennys tarve kulje aina käsikädessä sen tuloilman lämpötilan mukaan. Jos löytyisi automatiikka joka pumpun kierrosnopeutta muuttamalla viilentäisi tuloilmaan sen 2-3 astetta kesällä kun huonetermistatti ilmoittaa että on liian kuuma ja talvella taas pyrkisi pitämään tuloilman 0 asteisena. Tällöin olisi tuo putkipuolikin helpompi ja yksinkertaisempi kun ei tarvittaisi kolmitieventtileitä.
Jos jollain on joku hieno ajatus tähän niin kiitoksia vaan ja saa ideat ampua alaskin, kehottaa keskittämään motivaatio johonkin järkevään
kaksitoimisella termostaatilla tuo onnistunee. käytännössä siis tarvitaan kaksi anturia joiden erotus on määrittävänä tekijänä. muistelisin että niiden hinnat on luokkaa 100 euroa valmiina pakettina ja toimivat on/off perjaatteella. toki onhan aina sitten mahdollisuus käyttää ardunoa, berryä tai vastaavaa jolloin lämpötilaa voi muuttaa kastepisteen mukaan jolloin jäähdytystä saadaan tehokkaammaksi.
Fallingdown
New member
Kuinka syvälle tuo maapiiri pitää oikeasti saada jotta siitä olisi hyötyä lämmityksesssä?
Tontille ei oikein mahdu kaivuria ja lapiolla 2m syvän ojan kaivaminen on oma haasteensa.
Tontille ei oikein mahdu kaivuria ja lapiolla 2m syvän ojan kaivaminen on oma haasteensa.
denzil dexter
Well-known member
Esäätäjä sanoi:
Jos tarkoituksena on vain esilämmittää tuloilmaa paukkupakkasilla, ei putken tarvitse edes olla maan alla. Riittää, että se on maata vasten lumen alla tai muuten eristetty pakkasilmasta. Olen joskus mittaillut lämpötiloja hangen alla ja lukemat olivat varsin tylsiä: eivät muuttuneet mihinkään edes parin viikon -30...-40C pakkasilla. Tietysti silloin, jos tuota esilämmitystä on tarkoitus käyttää koko talvi yhteen menoon, ei lämmönsiirto routaisesta maasta siihen riitä, vaan pitää olla vesipitoista, sulaa maata.
Minulle riittäisi, että lämpöjousi kääntäisi kierron hangen alle jos pakkanen menee alle -10 asteen ja muulloin korvausilma tulisi normaalisti.
Fallingdown
New member
Varmaan riittäis että lämmittäis yli 10 asteen pakkasilla sisään tulevaa ilmaa. Tässä työttömällä olis aikaa kaivaa lapiolla.denzil dexter sanoi:
Vai onko vapaaehtoisia kaivuutalkoisiin?
Kevät lähestyy kohisten ja tekisi mieli aloittaa tälläinen projekti. Suunitelmat on aika pitkällä, no paperilla on äärettömän vähän, ajatuksissa palikat on kyllä jo kutakuinkin kohdallaan. Olisin kysynyt tuosta maapiiristä. Itsellä kun ei ole minkäänlaista kokemusta maalämpöjutuista. Onko putkena vain normaalia vesijohtoputkea PE siniraita, 32 tai 40 millistä? Jostain vain hämärästi muistan että maalämpöön löytyisi jotain vastaavaa mutta ohuemmalla seinämävahvuudella. Sen verran vielä kyllä on projektia toppuuteltava, että se mitä paperille olen saanut on kustannusarvio.
Hinta todellakin on niin kallis että takaisinmaksuaika venyy äärettömän pitkäksi. Nyt olen pohdiskellut minkä hintalapun antaisin mahdllisesti parantuneeseen elämänlaatuun (viileämpi sisäilma kesällä) ja tuo ekologinen lämmityspuoli talvella. Nuohan ovat sellaisia henkisiä arvoja joilla voi osan kovasta hinnasta "hyvittää". Kustannusarvioni mukaan vaan tuntuu siltä että siihen jää vielä kurottavaa noiden henkistenkin pääomien jälkeen, että saas nähdä mihin päädyn. Harrastuksia kun on niin monta muutakin.
Hinta todellakin on niin kallis että takaisinmaksuaika venyy äärettömän pitkäksi. Nyt olen pohdiskellut minkä hintalapun antaisin mahdllisesti parantuneeseen elämänlaatuun (viileämpi sisäilma kesällä) ja tuo ekologinen lämmityspuoli talvella. Nuohan ovat sellaisia henkisiä arvoja joilla voi osan kovasta hinnasta "hyvittää". Kustannusarvioni mukaan vaan tuntuu siltä että siihen jää vielä kurottavaa noiden henkistenkin pääomien jälkeen, että saas nähdä mihin päädyn. Harrastuksia kun on niin monta muutakin.
Rakensin passiivisen maalämpöpiirin 2014 tammikuussa Tuusulaan valmistuneeseen passiivitaloomme (avaimet käteen paketti). 190 metriä 40 mm vesijohtoputkea aurattiin maanrakennusurakoitsijan toimesta tonttiin ja se on nyt lopullisesta maanpinnasta noin yhden metrin syvyydessä. Maaperä on tiukkaa savea. Tuloilman esilämmitys/-viilennyspatterin (Vallox MLV) asensin itse jo keväällä tuloilmakanavaan, mutta muut kytkennät saivat odotella kesän talousrakennuskiireitä.
Vihdoin lokakuun lopulla sain järjestettyä putkimiehen täyttämään maapiirin ja tekemään tarvittavat loppuasennukset. Lämmönsiirtoaineeksi laitettiin 50 % vesi-etanoli (Altian Naturet), kiertovesipumpuksi tuli hieman normaalia hienompi (tyyriimpi) Grundfos Magna 3, 12 litran paisuntasäiliö, lämpömittari ennen ja jälkeen patterin ym. sulut ja täyttöyhteet. Saamieni tietojen mukaan pumppu pitää olla sellainen, joka kestää etanolia (komponentit ei hapetu) ja kylmiä liuoksia. Grundfossilta sanottiin, että sitten se on tuo malli. Onhan siinä liikaa hienoja ominaisuuksia, mutta taajuusmuuttajan ansiosta virrankulutus ainakin on pientä. Netistä tilasin yksinkertaiset digitaaliset lämpömittarit, joiden anturit heitin Valloxin "huoltoluukun" kansien raoista patterin molemmille puolille.
Käyttökokemuksia on vielä niukalti, kun ei ole oikeastaan ollut pakkasia. Pientä käsitystä jo on tehoista näiltä "nollakeleiltä" mutta en viitsi niitä ulkomuistista julkaista. Tuleva neste on ollut 8-9 C ja lähtevä yleensä asteen vähemmän.
Siispä pakkasia odotellessa.
Vihdoin lokakuun lopulla sain järjestettyä putkimiehen täyttämään maapiirin ja tekemään tarvittavat loppuasennukset. Lämmönsiirtoaineeksi laitettiin 50 % vesi-etanoli (Altian Naturet), kiertovesipumpuksi tuli hieman normaalia hienompi (tyyriimpi) Grundfos Magna 3, 12 litran paisuntasäiliö, lämpömittari ennen ja jälkeen patterin ym. sulut ja täyttöyhteet. Saamieni tietojen mukaan pumppu pitää olla sellainen, joka kestää etanolia (komponentit ei hapetu) ja kylmiä liuoksia. Grundfossilta sanottiin, että sitten se on tuo malli. Onhan siinä liikaa hienoja ominaisuuksia, mutta taajuusmuuttajan ansiosta virrankulutus ainakin on pientä. Netistä tilasin yksinkertaiset digitaaliset lämpömittarit, joiden anturit heitin Valloxin "huoltoluukun" kansien raoista patterin molemmille puolille.
Käyttökokemuksia on vielä niukalti, kun ei ole oikeastaan ollut pakkasia. Pientä käsitystä jo on tehoista näiltä "nollakeleiltä" mutta en viitsi niitä ulkomuistista julkaista. Tuleva neste on ollut 8-9 C ja lähtevä yleensä asteen vähemmän.
Siispä pakkasia odotellessa.
Täytyisi itsekkin ryhdistäytyä ja saada tehtyä, vaikka ensi kesänä... Maapiiriä tulisi savimaahan max 100m, ja suht pienelle alalle. Tuolla varmaan kuitenkin jo esilämmittää 55l/s mitoitetun ilmanvaihdon raitisilman. Patteriksi meinasin tuota valloxin MLV boxia. Valintaa puoltaa ainakin sisäänrakennettu suodatinkotelo ja valmis kondenssivesikaukalo. Mistähän tuon patterin saisi edukkaimmin tilattua? Mitä kiertovesipumppuja muut käyttää? Tuo magna on turhan kallis omiin tarpeisiin, tma pitää pysyä kurissa. ;D
unga sanoi:
Moi,
mulla 32mm normaalia vesiputkea. Hyöty tuosta on itselläni ollut suunnaton. Parhaimmillaan oma systeemi lämmittää tuloilman -25 pakkasella nollan pintaan. Sitten vielä LTO:n läpi niin ei tarvi paljon sulatuksia ja lisämpöjä antaa tuloilmaan. Kesällä hyöty on pienempi mutta hyöty se on sielläkin.
Kustannukset kovat? Hmmm. purki oli parisaataa. Kaivuri naapurista ehkä parisataa max. Valloxin kenno olisko ollut 300-500 välillä (vaihtoehtojakin on). Ja kiertovesipumppu 100-200. Minulla ohjauksen hoitaa tuo Duventsin monienergiapumppu http://kipposentie.blogspot.fi/search/label/futuran mutta ohjauksenhan voi vaikka hoitaa yksinkertaisilla lämoöreleillä... Tuo oma siis yhteensä pyöreäsi: 1000. Tuo ei mielestäni ole enään kallis....
Takaisinmaksuaika venähtää noilla kustannuksilla herkästi yli kymmenen vuoden eli kustannustehokkaammat energiansäästölähteet kannattaa kyllä kartoittaa ensin. Teoriassa myös useimpien LTO-laitteiden hyötysuhde huononee jonkin verran ainakin pienemmällä pakkasella.JmJ sanoi:
Itsellä siitä huolimatta aikomuksena jonkinlainen järjestelmä askarrella. Pihassa on tilavuudeltaan noin 10-20m3 "lampi", josta olen ajattellut lämpöä ottaa. Viimeaikoina on virinnyt ajatus josko sakokaivossa saisi vielä lammen jälkeen "tulistettua" tuon piirissä kiertävän nesteen. Laskeskelin karkeasti että 5-7kWh edestä tuonne tulee jäteveden mukana hukkalämpöä päivittäin. Oletuksena lammen jälkeen nesteen lämpötila pitäisi jo olla nollan yläpuolella, joten sako-kaivon jäätymisen ei pitäisi olla mahdollista.
Jos tuon piirin nesteen lämpötilan saisi nostettua sinne lähemmäs 10 astetta niin järjestelmän käyttöpäivät vuodessa lisääntyisi huomattavasti.
Mitähän ongelmia tällaisesta mahtaisi tulla?