
sam123 sanoi:dumo sanoi:Kuorman ohjauksessa on aika sama onko 1- vai 3-vaiheinen tuotantolaitos/inverter. Ideana on haistella kulutus ja tuotanto joka vaiheelle erikseen ja yhdessä. Laitteita voi sitten ohjata haluamallaan tavalla haluamissaan vaiheissa. Jos käytössä on vaihenetotus ja löytyy esim. 3-vaiheista varaajaa tai raskaampaa pohjakuormaa eri vaiheissa, näkisin että 3-vaiheinen kuormanohjain on järkevin ratkaisu. Esim. omassa sähkö/ILP-lämmitteisessä ja 300l 3-vaihe LVV:llä varustetussa OKT:ssa 1-vaihe inverter ja 3-vaihe kuormanohjaus nettomittauksessa on järkevin.
Ei normitalossa ole kiukaan, hellan ja maalämpöpumpun lisäksi juurikaan muita 3-vaihelaitteita. Helpompi siirtää muut kulutuskojeet APK, PPK, kuivausrumpu, kuivauskaappi, KV-pumput, ILP, telkku, IV-kone jne. samalle vaiheelle.
Vaikka sähköliittymä netottaisi niin silti kannattaa kuormat siirtää yhdelle vaiheelle ja pitäytyä yksivaiheaurinkojärjestelmässä + Solic/vast. sillä johonkin se ylijäämätuotantosähkö pitää kuluttaa.
Millainen on 1-vaiheinvertterijärjestelmässä 3-vaihe kuormanohjaus?
Mikä on asianmukainen hyväksyntä? Ainakin omassa laitteessani on CE-merkintä ja EU-vaatimuksenmukaisuustodistus, ja sitä on mm. myyty erään pohjoismaisen sähköyhtiön toimesta. En jaksa tuota laitetta sen kummemmin mainostaa kun ei ole ns. penniäkään kiinni, mutta WattRouter M SSR on edelleen boksin nimi.sam123 sanoi:Onko mitään kaupallista "valmista" boksia asianmukaisilla hyväksynnöillä, jonka saa kytkeä verkkoon ja jos talo palaa niin saa vakuutuksestakin rahaa![]()
Joo surkeat on tuotannot etelässäkin, inverterkin jo valitti häiriöstä kun DC-jännitteet lähellä nollaa. Mielestäni sinun suunnitelmasi on järkevä ja oikea noihin spekseihin, eikä 3-vaiheinen mittaus/ohjaus välttämättä toisi suurta hyötyä vaikka netotus joskus tuleekin kenties käyttöön.arveccio sanoi:Täällä on viimeset 2 päivää tullu lunta kokoajan ja aurinko ei ole siis paistanut risukasaan joten lätistään offtopicia joutessaan.3-vaiheinenhan tuo meidänkin dumppauskuorma on mutta äkkäkös siitä lohkasee yhen vastuslangan parempaan käyttöön. Tainnu koko vastus olla päällä viimesen viien vuoden aikana about viikon yhteensä.
Tiedä sitten mitään tilastoista 'mikä on normi', enemmistö sun muuta, mutta tuohon konffiin tuo WattRouter kuulostaa hyvältä eikä kovin kaliskaan ole (varsinkin jos toimii).dumo sanoi:...
Jos mietitään vähän mikä on "normitalo", niin se on Suomessa keskimäärin sähkölämmitteinen ILP:llä tuettu, jossa on 3-vaiheinen yösähkölle kytketty lämminvesivaraaja, joka taas on se luonnollinen kohde ylijäämäsähkölle. Toki siihen voi kylkeen runtata 3kW uppolämmittimen, mutta herkästi menee enemmän rahaa vaihemuutoksiin, vastukseen, jne. kuin minkä säästi ohjaimen hinnassa...
rotzi sanoi:Itselle veden lämmitys PV:llä ei ole investoimisen arvoista kun veden saan kuumaksi maalämmöllä (saman arvon saa kun myy jollekin), tarttis saada vaan tuosta WattRouterista semmonen versio joka signalois ulos tuon verkkotehon -/+ arvon ja sitä rataa vois jotain kiinteitä kuormia laitella päälle, eli sille sähkölle vois antaa isomman arvon.
Pitäis oikein kysyä herra WattiRuutterilta onko niillä sopivaa kalua pelkkäksi mittariksi ja olisko siitä jotain rajapintaakin tarjolla.
No joo jos tuon PWM ulostulon saa tikuttamaan verkkoon menevää tehoa on se joku API, ilmeisesti sen saa lineaarisesti vastaamaan verkkoon päin olevan vaikka kokonaistehon L1+L2+L3...dumo sanoi:rotzi sanoi:Itselle veden lämmitys PV:llä ei ole investoimisen arvoista kun veden saan kuumaksi maalämmöllä (saman arvon saa kun myy jollekin), tarttis saada vaan tuosta WattRouterista semmonen versio joka signalois ulos tuon verkkotehon -/+ arvon ja sitä rataa vois jotain kiinteitä kuormia laitella päälle, eli sille sähkölle vois antaa isomman arvon.
Pitäis oikein kysyä herra WattiRuutterilta onko niillä sopivaa kalua pelkkäksi mittariksi ja olisko siitä jotain rajapintaakin tarjolla.
Joo ei kannata sähköä ajaa vastuksille , +-0 olettaen COP n. 3.
Tuon ko. vermeen valmistajalta voi kysellä, vastaavat kyllä viesteihin, jonkinlaista sähköpostinvaihtoa itsekin kävin heidän kanssaan. Osaavat kyllä englantia ja palvelu on tyypillistä suorasukaista "itäistä Keski-Eurooppaa". Vakiona tuossa on relelähdöt (2 kpl) kiinteitä kuormia varten, triacit vastuksille (2 kpl) ja SSR-ulostulot ulkoisille SSR:lle. Lisäksi voi konffata PVM-ulostulon esim. invertteri-lämpöpumpun ohjaukseen. +- arvot näkee toki käyttöliittymästä esim. selaimella ja voihan niihin lähtöihin virittää vaikka jotain signaalilaitteita. En ole kuvauksestasi ihan varma millaista kytkentää haet.
3-vaiheisia ohjaimia on markkinoilla tosi huonosti, varmaan koska suurin osa kotitalouksista globaalisti on 1-vaiheisia. Itse en löytänyt mitään muita kuin MK2pvrouter ja tuo WattRouter. MK2 on toki DIY-vehkeenä sellainen, että jos on joku spesiaali ajatus, pienellä (tai isolla) lisähinnalla voi valmistaja toteuttaa. Kolmivaiheinen mittaushan ei sinänsä maksa paljon, mutta ko. laitteen tapauksessa 3~ kuorman ohjaus oli se isoin lisähintaa aiheuttava asia. Ja toki joku voi säikähtää kilowattiluokan kuormien ajamista DIY-laitteen läpi.
denzil dexter sanoi:No niin paistaa. Yli 20 kWh päiviä jo ollut, tänään taas yksi. Tuollahan ajelisi jo vaikka sähkömopolla - 1000 km päivässä.
VesA sanoi:denzil dexter sanoi:No niin paistaa. Yli 20 kWh päiviä jo ollut, tänään taas yksi. Tuollahan ajelisi jo vaikka sähkömopolla - 1000 km päivässä.
No.. sähkömopossa on sama vika kuin tavallisessa: se vie ällistyttävästi liikutusenergiaa siihen nähden mitä se liikuttaa ja kuinka kowaa. Minun sähkömopossani on 3kWh litiumakusto, sillä pääsee 70km.
denzil dexter sanoi:VesA sanoi:denzil dexter sanoi:No niin paistaa. Yli 20 kWh päiviä jo ollut, tänään taas yksi. Tuollahan ajelisi jo vaikka sähkömopolla - 1000 km päivässä.
No.. sähkömopossa on sama vika kuin tavallisessa: se vie ällistyttävästi liikutusenergiaa siihen nähden mitä se liikuttaa ja kuinka kowaa. Minun sähkömopossani on 3kWh litiumakusto, sillä pääsee 70km.
Tuossa on menty ajassa taaksepäin noin 80-90 vuotta. Jo 1950-luvulla kun osattiin tehdä mopoja, jotka kulkivat 15 hevosvoiman koneella 222 km/h:
http://www.eurospares.com/graphics/NSU/Baumm017.jpg
1.5 hevosvoiman mopon pitäisi siis kulkea noin 100 km/h (tehontarve on v^3-verrannollinen) ja kuluttaa sähköä alle 1.5 kWh/100 km. Toisaalta maailmassa, jossa lähes nollakitkainen raitiovaunu kuluttaa 20-25 kWh/matkustaja/100 km, ei taida olla sähköstä pulaa.
On vaikea kuvitella aerodynaamisesti epäedullisempaa liikkumismuotoa reunaehtoihin nähden kuin perinteinen mopo tai polkupyörä. No, ehkä jokin potkulautaviritelmä (segway?) veisi huonoudessaan näistäkin voiton. "Makuupyörä" on tässä mielessä askel oikeaan suuntaan.VesA sanoi:Kyllähän sitä.. kunnon korilla varusteltu makoilufillarikin menee pitkät pätkät neljääkymppiä vaikkei kuskin koivista lohkea edes 200W kovin pitkään. Vaan tavallinen mopo vie pensaa 2-4 l sadalla, samoja lukuja kuin piheimmät autot.