Paistaa se aurinko risukasaanki
- Viestiketjun aloittaja Savonius
- Aloituspäivämäärä
Pörssisähkön myyjillä tuntuu olevan halu rahastaa ennen kuin OL3 palaa tuotantoon. Sähköstä ei näytä olevan pulaa mutta välillä hinnat ovat melkein kolminkertaiset parin viikon takaiseen. Belgiassakin veroton sähkö 4,538 senttiä juuri nyt. meillä hetken perästä 11,499 senttiä
Lisäksi Ruotsissa kaksi ydinvoimalayksikköä huollossa, joten ei sielläkään paljon myytävää ole (jos ei tuule).
Seurailen noita tuntihintoja Nord Poolin Day-ahed prise listasta. Siitä saa valittua maat joiden hinta aukeaa taulukkoon rinnakkain. Hiukan outoa on että aikaero ei juuri hinnoissa Suomen-Ruotsin-Norjan ja Tanskankaan välillä näy. Luulisi että aamulla kun Suomi käynnistyy niin Ruotsissa , Norjassa ja Tanskassa vielä nukutaan. Samoin on illalla jossa kuormahuippuihin vaikuttaa kotitalouskuorma niin luulisi sen olevan Suomessa aikaisemmin kuin esim. Norjassa. Hinnat kuitenkin pääsääntöiseesti samat. No Tanskan alueet poikkeavat ehkä jonkin verran joskus.
Siis tiivistetysti. Aamusähkön pitäisi Suomessa olla näkyvästi halvempi kun muuta kulutusta ei vielä ole. Samoin kotitalouksen kulutuksen illalla. Suomessa perunat pistetään kiehumaan kun muissa maissa vasta ollaan kaupassa ostamassa niitä.
Siis tiivistetysti. Aamusähkön pitäisi Suomessa olla näkyvästi halvempi kun muuta kulutusta ei vielä ole. Samoin kotitalouksen kulutuksen illalla. Suomessa perunat pistetään kiehumaan kun muissa maissa vasta ollaan kaupassa ostamassa niitä.
Kun täällä ajoittain mollataan pystyakseli tuulimyllyjä niin pistän pienen selityksen omasta tuulimyllyhistoriastani. Selittää myös tuota nimimerkkiäni.
Kun tunnen jonkinlaista lukkarinrakkautta Savonius myllyihin niin aina vähän harmitta nuo pystyakselisien vähättely. Itselläni pyöri tuossa pihassa toistakymmentä vuotta melko perinteinen Savonius eikä sitä vaivannut oikeastaan mikään muu kuin se ettei täällä juuri tuullut. Lounaasta tulevat matalapaineet vilahtivat ohi noin seitsemässä tunnissa ja sitten tuuli 2-4 metriä sekunnissa jos tuuli. Tuhtia vääntöä hyväksikäyttäen sain kyllä noillakin pienillä tuulilla latausta aikaiseksi mutta vastineeksi kovilla tuulilla järjestelmä lämmitteli jäähdytyslevyn kautta ilmaa. Olihan se massiivinen kun kokonaisleveyttä oli 2,72m ja korkeus 2,6m. Työtä tekevää osaa siinä oli noin puolet tuosta ja jos siitä laskee hyötysuhteen niin ei se niin kauhean huono ole. Vääntöä siinä oli aivan mahdottomasti jonka huomasin kun yritin sitä pysäytää siiven eteen asettumalla. Neljän metrin ilmalento satakiloiselle äijälle edellyttää melkoista potkua.
Koko hökötys oli koottu betoniin valetun Nissan Cherryn etunavan varaan. Myllyosa oli koottu napaan sopivan 14 tuumaisen Nissanin teräsvanteeseen. Koko myllyosan sai siis pois navasta irrottamalla pyöränpultit aivan kuten autosta otetaan rengas irti Se oli siis ulokkeena siitä navasta lähtien. Se koitui sen lopuksi sillä ulokkeelta tuleva vääntövoima oli runsaassa kymmenessä vuodessa ohentanut (venyttänyt) akselia (n.30mm) puolitoista milliä alkuperäistä ohemmaksi jolloin se lonksui laakerissa. Väljyys kertautui myllyn yläpäässä joten se oli loppuaikoina melko huvittavan näköinen pyöriessään. Generaattori pyöri hammashihnavälitteisesti noin kymmenen kertaa myllyä nopeammin. Vanteella oli Pirellin 155 14 kesärengas johoin ajoin laikkakoneella hammashihnaa vastavan hammastuksen. Itse tekemäni kestomagneettigeneraattori oli halkaisijaltaan 30cm. Generaattori jatkoi elämäänsä polkupyörän pyörittämänä. Eräs työmatkapolkija polki siitä 24V akkupankkiin yli 450W teholla. Itse jouduin tyytymään 320W huipputehoon. Paikkakunnan huippu-urheilijanuorukaisetkin pääsivät hiukan yli 200W.
Kun tunnen jonkinlaista lukkarinrakkautta Savonius myllyihin niin aina vähän harmitta nuo pystyakselisien vähättely. Itselläni pyöri tuossa pihassa toistakymmentä vuotta melko perinteinen Savonius eikä sitä vaivannut oikeastaan mikään muu kuin se ettei täällä juuri tuullut. Lounaasta tulevat matalapaineet vilahtivat ohi noin seitsemässä tunnissa ja sitten tuuli 2-4 metriä sekunnissa jos tuuli. Tuhtia vääntöä hyväksikäyttäen sain kyllä noillakin pienillä tuulilla latausta aikaiseksi mutta vastineeksi kovilla tuulilla järjestelmä lämmitteli jäähdytyslevyn kautta ilmaa. Olihan se massiivinen kun kokonaisleveyttä oli 2,72m ja korkeus 2,6m. Työtä tekevää osaa siinä oli noin puolet tuosta ja jos siitä laskee hyötysuhteen niin ei se niin kauhean huono ole. Vääntöä siinä oli aivan mahdottomasti jonka huomasin kun yritin sitä pysäytää siiven eteen asettumalla. Neljän metrin ilmalento satakiloiselle äijälle edellyttää melkoista potkua.
Koko hökötys oli koottu betoniin valetun Nissan Cherryn etunavan varaan. Myllyosa oli koottu napaan sopivan 14 tuumaisen Nissanin teräsvanteeseen. Koko myllyosan sai siis pois navasta irrottamalla pyöränpultit aivan kuten autosta otetaan rengas irti Se oli siis ulokkeena siitä navasta lähtien. Se koitui sen lopuksi sillä ulokkeelta tuleva vääntövoima oli runsaassa kymmenessä vuodessa ohentanut (venyttänyt) akselia (n.30mm) puolitoista milliä alkuperäistä ohemmaksi jolloin se lonksui laakerissa. Väljyys kertautui myllyn yläpäässä joten se oli loppuaikoina melko huvittavan näköinen pyöriessään. Generaattori pyöri hammashihnavälitteisesti noin kymmenen kertaa myllyä nopeammin. Vanteella oli Pirellin 155 14 kesärengas johoin ajoin laikkakoneella hammashihnaa vastavan hammastuksen. Itse tekemäni kestomagneettigeneraattori oli halkaisijaltaan 30cm. Generaattori jatkoi elämäänsä polkupyörän pyörittämänä. Eräs työmatkapolkija polki siitä 24V akkupankkiin yli 450W teholla. Itse jouduin tyytymään 320W huipputehoon. Paikkakunnan huippu-urheilijanuorukaisetkin pääsivät hiukan yli 200W.
Viimeksi muokattu:
Valoisasti loppui tämä surkea huhtikuu. 2,67kWh ja 27,5kWh koko kuussa. Siis yhdestä 240W paneelista verkkoon. Kuudelta aamulla alkoi ja 20.40 loppui. Koko kentästä tänään noin 72kWh. Annoin käyttöveden, 300 litraa, nousta 105 asteeseen varmuuden vuoksi jos huomenna kuitenkin on pimeää.
Myyntiin meni eilen 27.76kWh Koko kuun myynti 274,01kWh. No, toukokuu näyttää alkavan tuottoisasti. Kuumuus ja korkeahko kosteus ilmassa näyttävät jo leikkaavan tehoja.
Ostin viime viikolla yhden 500W Hoymilesin. Tarkoitettu yhdelle paneelille. Olen erilainen nuori (koska olen sikamaisen vanha) niin laitan siihen tuosta vedenlämmityssarjasta irrottamani kaksi 240W paneelia. En ole vielä saanut päätettyä laitanko paneelit rinnan vai sarjaan. Periaatteessa kumpikin mahtuu invertterin rajoihin. Sarjaan kytkettäessä tulisi vähemmän liitoksia ja saattaisi se käynnistyä aikaisemmin ja sammuakin hiukan myöhemmin. Aika marginaalista tuo lienee.
Ostin viime viikolla yhden 500W Hoymilesin. Tarkoitettu yhdelle paneelille. Olen erilainen nuori (koska olen sikamaisen vanha) niin laitan siihen tuosta vedenlämmityssarjasta irrottamani kaksi 240W paneelia. En ole vielä saanut päätettyä laitanko paneelit rinnan vai sarjaan. Periaatteessa kumpikin mahtuu invertterin rajoihin. Sarjaan kytkettäessä tulisi vähemmän liitoksia ja saattaisi se käynnistyä aikaisemmin ja sammuakin hiukan myöhemmin. Aika marginaalista tuo lienee.
Kiirettä pitää sitten että ehdit saada kerättyä ja myytyä huomisen hintapiikin
Ei paljon mutta hiukan paremmin kuin eilen. 2,7kWh tuli 240W paneelista verkkoon.
Kiitos muistutuksesta. Lähden heti hommiin.
Tunti siinä melkein meni ja pimeäkin tuli. Mielenkiintoista nähdä toimiiko vai joutuuko savun hälvettyä tarkistamaan kytkennät.
Kiitos muistutuksesta. Lähden heti hommiin.
Tunti siinä melkein meni ja pimeäkin tuli. Mielenkiintoista nähdä toimiiko vai joutuuko savun hälvettyä tarkistamaan kytkennät.
Viimeksi muokattu:
Millä ton mittaat?
Tuli vaan mieleen kun seurannu noiden omien verttien raportointia, niin niiden antama päivätuotto on sellasta 10-20% enemmän vähintään kun oikeesti mitattu. Tänäänkin toi off-grid oli muka tuottanu 11kWh, mutta mittariin ei tullu eroa kun 9kWh. Lisäkuormakytkin ei nyt oo käytössä, eli toi on vaan se minkä sai noilla peruskulutajilla meneen.
Tuo paneeli syöttää tuotantotiedot portaaliin joka päivittää oman sivuuni viiden minuutin jaksoissa. Lopuksi nuo tuotot näkyvät myös vanhassa kiekkomittarissa jonka kautta kaikki kolmessa vaiheessa oleva tuotto näkyy siellä. DC sarjan jännite näkyy seinässä olevassa mittarissa ja ampeerit mittaan pihtiampeerimittarilla. Tuon kiekkomittarin ongelma on se että lukema pitää käydä ottamassa pimeän tultua ylös jota en juuri viitsi tehdä muutoin kuin jos epäilen jossain olevan jotain vikaa. Myytävä sähkö on luettavissa Carunan tai NGE:sivuilta. Siitä pitää sitten arvioida oma kulutus paneelituotannon ajalta.
Vuosien varrella olen tottunut siihen että aina se on jonkun mielestä väärin mitattu tai riittämättömästi. Luotan tuohon portaaliin syöttävään joka ilmoittaa siis verkkoon invertterilltä menevä vaihtovirtaisen sähkön. Paneeleihin ei osu varjoja ja ne seuraavat aurinkoa siten että paneeliin osuu koko ajan koko pinta-alalle suora paiste. Ei tosin koske tuota lattialämmityksen paneelistoa. Paneeleita on kaiken kokoisia mutta kokonaisteho vastaa melko hyvin kun kertoo tuon portaaliin syöttävän paneelin tuoton 27 kertaa.
Alla käyrä aamulla 5.55.01-21.00.01 Sen verran lämintä oli että paras teho jäi 223W.
Vuosien varrella olen tottunut siihen että aina se on jonkun mielestä väärin mitattu tai riittämättömästi. Luotan tuohon portaaliin syöttävään joka ilmoittaa siis verkkoon invertterilltä menevä vaihtovirtaisen sähkön. Paneeleihin ei osu varjoja ja ne seuraavat aurinkoa siten että paneeliin osuu koko ajan koko pinta-alalle suora paiste. Ei tosin koske tuota lattialämmityksen paneelistoa. Paneeleita on kaiken kokoisia mutta kokonaisteho vastaa melko hyvin kun kertoo tuon portaaliin syöttävän paneelin tuoton 27 kertaa.
Alla käyrä aamulla 5.55.01-21.00.01 Sen verran lämintä oli että paras teho jäi 223W.
Ei tullut savua mutta ei sähköäkään. Jännite ilmeisesti ylittyi. No nyt se lykkää verkkoon yhdestä 240W paneelista .
Myyntiin meni eilen. 20Wh vähemmän tiistaina. Keskimäärin 260W. 12 paneelia.
| Päivä | Tuotanto (kWh) |
|---|---|
| Keskiviikko, 1. Toukokuuta, 2024 | 27,80 |
Viimeksi muokattu:
Kun tuossa hyllyssä sattui olemaan sopivat rinnankytkentäkaapelit niin kävin lisäämässä toisenkin paneeli syöttämään mikrovertteriä. Jonkin verran yli 14A meni Hoymilesiin. Enverteck näyttää työntävän verkkoon 240W paneelista 212W teholla joten ei aivan kirkasta ole. Hoymilesin maksimi on 16,5A joten pari ampeeria voisi kuvitella vielä varaa olevan. Normipaisteella noiden paneelien piikkijännite on hiukan yli 30V.
Aamulla ja alkuillasta kulutus kuitenkin Suomessa pomppaa selvästi ylöspäin ja usein tuo johtaa tuontiyhteyksien kuormittumiseen maksimaalisesti tuontisuuntaan, jolloin hinta nousee paikallisesti Suomessa. Ilta-aikaan vielä työpäivän aikainen käyttö lännenpänä elinkeinoelämässä osuu päällekkäin kotitalouskulutuksen kanssa Suomessa. Tuulisella Suomen säällä rajasiirtoyhteydet puolestaan tasaavat erot. Silloin kun Suomen hinnoissa on hintapiikkejä, rajasiirto on yleensä tuontivoittoista ja hinnat erkanevat.