Paineilma-energiavarasto korvaamaan likaiset litium- ja lyijyakut?

Miten sitten ratkaistaan noen kertyminen väleihin, ja se eittei tuli mene väleistä polttamaan elementtien johtoja?

Nuo johdot kestää lämpöä 250 °C, johdotus ei saa siis olla kontaktissa kuumapuoleen.

Saisihan tuollaisen koneistettua/teetettyä jossain isosta alumiinilohkosta.
 
Voiko puulla tuotetun kaasun nesteyttää, jos, niin missä paineessa?

Mikään puukaasun palava komponentti ei tietääkseni nesteydy tavallisissa lämpötiloissa. Onhan sitä tosin ainakin Youtubessa harrastettu, että paineistetaan puukaasua propaanisäiliöihin. Vaarana on tietysti räjähdys, jos sekaan pääsee ilmaa (tai sitä on ennestään säiliössä), ja jos kaasu sisältää paljon vetyä, voi tankit alkaa haurastumaan. Kuitenkin esimerkiksi maakaasussa saa olla muutama prosentti vetyä eli ei varmaan ole sitten niin paha pienenä pitoisuutena.

Puukaasun energiatiheys on melko pieni, ehkä joku kaasukellon tapainen olisi hyvä tapa varastointiin.
 
Tuolle lupaavat 300C kestokykyä, mutta ei ole graafeja:


T:Eerin

Ei nuo grafiitti-TEGit ole edes näitä paljoa kalliimpia, ja kestävät korkeampia lämpöjä. Ja kun tehoja ei kerrota, epäilen, että wattihinta on kalliimpi kuin kunnon elementeillä.

Lisäys: Tuo olikin ilmeisesti kahden kappaleen hinta. Mutta oma kokemus Kiina elementeistä ei ole kovin hyvä. Vaihtelevia resistansseja ja toimimattomia yksilöitä. Ehkä kannattaa kuitenkin kokeilla.
 

eros

Member
Puukaasun energiatiheys on melko pieni, ehkä joku kaasukellon tapainen olisi hyvä tapa varastointiin.

Se on parasta varastoida puuna kehittimen polttoainesäiliössä. 20kw kehitin tekee n. 14Nm3/h kaasua. Ei sellaista määrää varastoida kovinkaan helposti..

Puukaasun saa muuten räjähtämään erittäin väkivaltaisesti, jos tyrii..

T:Eerin
 

eros

Member
Ei nuo grafiitti-TEGit ole edes näitä paljoa kalliimpia, ja kestävät korkeampia lämpöjä. Ja kun tehoaja ei kerrota, epäilen, että wattihinta on kalliimpi kuin kunnon elementeillä.

Hinta oli kahdelta kappaleelta. Mutta kun ei ole speksejä, niin wattihinta voi olla amerikan tegissä parempi. Nuo kelpaa konstruktion testaukseen?

T:Eerin
 
Hinta oli kahdelta kappaleelta. Mutta kun ei ole speksejä, niin wattihinta voi olla amerikan tegissä parempi. Nuo kelpaa konstruktion testaukseen?

T:Eerin

Tekisin testit elementeillä, mitä tulee lopulliseen laitteeseen. Tuskin noita uskaltaa ajaa maksimilämpöä lähellä, kun on vain 300 astetta. Grafiittipintamalli on max. 400 hetkellisesti. Tulokset ei välttämättä ole siis verrattavissa.

Mutta jos nuo on hyviä, niin sittenhän niistä voi tehdä lopullisen TEGin, ja tulokset ovat vertailukelpoisia.
 

eros

Member
Miten sitten ratkaistaan noen kertyminen väleihin, ja se eittei tuli mene väleistä polttamaan elementtien johtoja?

Mikä noki? Mistä se tulisi? Keräinsiilit asettelee vain vierekkäin, jotta ei jää juurikaan rakoa. Tuli myöskin palaa alempana lasilevyn takana, ei sitä passaa laittaa kosketuksiin kylmien pintojen kanssa, ettei jää palamatonta. Kuumat palokaasut ohjataan keräinsiiliin..

Nuo johdot kestää lämpöä 250 °C, johdotus ei saa siis olla kontaktissa kuumapuoleen.

Saisihan tuollaisen koneistettua/teetettyä jossain isosta alumiinilohkosta.

Johdot kestää kyllä, kunhan ei kosketa kuumapuoleen. Koneistus on nyt poissuljettu kustannusten takia, ts. testilaite tulee aliexpressin osista, sitten kun tulee..

T:Eerin
 

eros

Member
Tekisin testit elementeillä, mitä tulee lopulliseen laitteeseen. Tuskin noita uskaltaa ajaa maksimilämpöä lähellä, kun on vain 300 astetta. Grafiittipintamalli on max. 400 hetkellisesti. Tulokset ei välttämättä ole siis verrattavissa.

Mutta jos nuo on hyviä, niin sittenhän niistä voi tehdä lopullisen TEGin, ja tulokset ovat vertailukelpoisia.

Tulokset ei siis ole verrattavissa, mutta noita halpiselementtejä tekee mieli pari kokeilla. Jos sattuvat toimimaan edes osapuolleen sitä mitä lupaavat ja oletettu hyötysuhde (5%?) osuu kohdalleen, niin on pariin kymppiin varaa. Ja jos ei toimi, tai vaikka toimisikin, niin american tegejä toiseen samanlaiseen konstruktioon, niin voi verrata. Samoin jos tulee kaksivaiheinen kylmennys, niin nuo halpikset ehkä kelpaa jälkimmäiseen osioon..

T:Eerin
 
Mikä noki? Mistä se tulisi? Keräinsiilit asettelee vain vierekkäin, jotta ei jää juurikaan rakoa. Tuli myöskin palaa alempana lasilevyn takana, ei sitä passaa laittaa kosketuksiin kylmien pintojen kanssa, ettei jää palamatonta. Kuumat palokaasut ohjataan keräinsiiliin..



Johdot kestää kyllä, kunhan ei kosketa kuumapuoleen. Koneistus on nyt poissuljettu kustannusten takia, ts. testilaite tulee aliexpressin osista, sitten kun tulee..

T:Eerin

Kaikista hiiltä käyttävistä polttolaitteista tulee nokea, ainakin vähän. Tosin propaaniliekkiään ei nokea muuta kuin erikoistapauksissa.
 
Tulokset ei siis ole verrattavissa, mutta noita halpiselementtejä tekee mieli pari kokeilla. Jos sattuvat toimimaan edes osapuolleen sitä mitä lupaavat ja oletettu hyötysuhde (5%?) osuu kohdalleen, niin on pariin kymppiin varaa. Ja jos ei toimi, tai vaikka toimisikin, niin american tegejä toiseen samanlaiseen konstruktioon, niin voi verrata. Samoin jos tulee kaksivaiheinen kylmennys, niin nuo halpikset ehkä kelpaa jälkimmäiseen osioon..

T:Eerin

Voi toimia, en tiedä, mutta omissa systeemeissä oli laatuongelmia. Olivat tosin eri paikasta, mutta Kiinatavaraa kuitenkin. Onkohan noiden paksuudetkaan riittävissä toleransseissa, jos tekee useamman elementin systeemin?
Noissa ei ole myöskään grafiittipintaa, eli lämmönjähdetahna (korkean lämmön) voi olla tarpeen. Lisäksi jos elementin/siilin pinnoissa on epätasaisuuksia, se aiheuttaa kuumia ja kylmiä pisteitä. Tähän ei voi vaikuttaa lämmönjohdetahnalla, niiden johtavuus ei riitä paikkaamaan merkittäviä epätasaisuuksia.
 

eros

Member
Vaihtelee huomattavasti esimerkiksi vaihtelevan puun kosteuden takia. Myös kehitintyyppi vaikuttaa.

Siis panoksen kosteus yleensä suht stabiili, kuivaa pyritään kaasuttamaan, eli kuivattu muutaman kuukauden..?

Sinänsä kosteus kyllä vaihtelee panoksen alku ja loppupäässä, alkuun ei tule niin "tiukkaa" kaasua, kuin lopussa, johtuu kemiallisesta vedestä, joka kastelee polttoainetta. Vasta loppua kohti kuivuu ja paras "kiito" on yleensä juuri ennen kuin polttoaine loppuu.

Samoin tehomuutokset vaikuttaa kaasun laatuun.

Kehitintyyppi vaikuttaa paljon, mutta vaikutus on "pysyvä", eli paska kehitin ei toimi hyvin milloinkaan..
Kaksivaippasia "Imberttejä" lähinnä suosin.

T:Eerin
 

eros

Member
Kaikista hiiltä käyttävistä polttolaitteista tulee nokea, ainakin vähän. Tosin propaaniliekkiään ei nokea muuta kuin erikoistapauksissa.

Siis noki jää kaasun suotimiin, ei se palopuolelle pääse. Palavana kaasuna CO+H2, ei niiden palaessa nokea synny.

Propaani on paljon "likaisempi" palamaan.

Saksalaiset jo osasi kaasuttaa kivihiilen ja polttaa kaasun, tällöin paikat pysyi puhtaana..

T:Eerin
 

eros

Member
Voi toimia, en tiedä, mutta omissa systeemeissä oli laatuongelmia. Olivat tosin eri paikasta, mutta Kiinatavaraa kuitenkin. Onkohan noiden paksuudetkaan riittävissä toleransseissa, jos tekee useamman elementin systeemin?
Noissa ei ole myöskään grafiittipintaa, eli lämmönjähdetahna (korkean lämmön) voi olla tarpeen. Lisäksi jos elementin/siilin pinnoissa on epätasaisuuksia, se aiheuttaa kuumia ja kylmiä pisteitä. Tähän ei voi vaikuttaa lämmönjohdetahnalla, niiden johtavuus ei riitä paikkaamaan merkittäviä epätasaisuuksia.

Pitänee kokeilla, kahden ryppäät oli hakusessa, mutta voi ne yhden ryppäistäkin tehdä, tällöin paksuuserot ei haittaisi..
Kuparitahnaa meinasin lykätä väliin, ihan amerikan elementteihin myös, lähinnä jos ne purkaantuu sitten hajoamatta..

Meinaat, että kiinan TEG:it pitäisi ajaa hiomapaperin ja lasilevyn kautta käyttöön?

T:Eerin
 
Siis noki jää kaasun suotimiin, ei se palopuolelle pääse. Palavana kaasuna CO+H2, ei niiden palaessa nokea synny.

Propaani on paljon "likaisempi" palamaan.

Saksalaiset jo osasi kaasuttaa kivihiilen ja polttaa kaasun, tällöin paikat pysyi puhtaana..

T:Eerin

No häkähän on tunnetusti vaikein yhdiste hajottaa lämmöllä, joten voipi olla, että yhtään alkuainehiiltä ei nokena muodostu. Metaani tosin varmaan jonkin rivan raossa vähän hajoilee epästoikiometrisissä olosuhteissa jättäen pientä nokea.
 
Pitänee kokeilla, kahden ryppäät oli hakusessa, mutta voi ne yhden ryppäistäkin tehdä, tällöin paksuuserot ei haittaisi..
Kuparitahnaa meinasin lykätä väliin, ihan amerikan elementteihin myös, lähinnä jos ne purkaantuu sitten hajoamatta..

Meinaat, että kiinan TEG:it pitäisi ajaa hiomapaperin ja lasilevyn kautta käyttöön?

T:Eerin

Tuo lasilevyhomma, en tiedä auttaako, mutta silloin ainakin päästään noihin valmistajan spekseihin. Tietokonemaailmassa on toininut ainakin. Huolimaton kiristys lienee pahin elementin rikkoja, tasainen pinta auttaa lämmönsiirrossa (paksut teräslevyt ovat valmiiksi yleensä erittäin tasaisia). Mutta jos et ole tuota ennen tehnyt, katso tarkemmat ohjeet netistä. Ei ole ihan niin simppeli homma, jos haluaa oikeasti tasaisen. Ihmisen aiheuttamat virheet täytyy minimoida.

Auttaako kuparitahna mitään noissa lämpötiloissa, eiköhän siitä haihdu/hajoa kaikki orgaaniset sideaineet? Lisäksi kuparijauhe haittaa lämmönjohtavuutta, jollei se ole erittäin tiivistä.

Lisäys: Ja ei, TEGejä ei kannata hioa. Ei varmaan edes toimi keramiikalle. Vaan ne kuuma- ja kylmäblokit.
 
Ylös