Voiko puulla tuotetun kaasun nesteyttää, jos, niin missä paineessa?
Voiko puulla tuotetun kaasun nesteyttää, jos, niin missä paineessa?
Tuolle lupaavat 300C kestokykyä, mutta ei ole graafeja:
Page Not Found - Aliexpress.com
www.aliexpress.com
T:Eerin
Puukaasun energiatiheys on melko pieni, ehkä joku kaasukellon tapainen olisi hyvä tapa varastointiin.
Ei nuo grafiitti-TEGit ole edes näitä paljoa kalliimpia, ja kestävät korkeampia lämpöjä. Ja kun tehoaja ei kerrota, epäilen, että wattihinta on kalliimpi kuin kunnon elementeillä.
Hinta oli kahdelta kappaleelta. Mutta kun ei ole speksejä, niin wattihinta voi olla amerikan tegissä parempi. Nuo kelpaa konstruktion testaukseen?
T:Eerin
Häkää 25%, vetyä 20% , typpeä, hivenen metaania 1-2%. Ei nesteydy missään paineessa. Tarvii kylmää ja paljon.
T:Eerin
Miten sitten ratkaistaan noen kertyminen väleihin, ja se eittei tuli mene väleistä polttamaan elementtien johtoja?
Nuo johdot kestää lämpöä 250 °C, johdotus ei saa siis olla kontaktissa kuumapuoleen.
Saisihan tuollaisen koneistettua/teetettyä jossain isosta alumiinilohkosta.
Tekisin testit elementeillä, mitä tulee lopulliseen laitteeseen. Tuskin noita uskaltaa ajaa maksimilämpöä lähellä, kun on vain 300 astetta. Grafiittipintamalli on max. 400 hetkellisesti. Tulokset ei välttämättä ole siis verrattavissa.
Mutta jos nuo on hyviä, niin sittenhän niistä voi tehdä lopullisen TEGin, ja tulokset ovat vertailukelpoisia.
Mikä noki? Mistä se tulisi? Keräinsiilit asettelee vain vierekkäin, jotta ei jää juurikaan rakoa. Tuli myöskin palaa alempana lasilevyn takana, ei sitä passaa laittaa kosketuksiin kylmien pintojen kanssa, ettei jää palamatonta. Kuumat palokaasut ohjataan keräinsiiliin..
Johdot kestää kyllä, kunhan ei kosketa kuumapuoleen. Koneistus on nyt poissuljettu kustannusten takia, ts. testilaite tulee aliexpressin osista, sitten kun tulee..
T:Eerin
Tulokset ei siis ole verrattavissa, mutta noita halpiselementtejä tekee mieli pari kokeilla. Jos sattuvat toimimaan edes osapuolleen sitä mitä lupaavat ja oletettu hyötysuhde (5%?) osuu kohdalleen, niin on pariin kymppiin varaa. Ja jos ei toimi, tai vaikka toimisikin, niin american tegejä toiseen samanlaiseen konstruktioon, niin voi verrata. Samoin jos tulee kaksivaiheinen kylmennys, niin nuo halpikset ehkä kelpaa jälkimmäiseen osioon..
T:Eerin
Vaihtelee huomattavasti esimerkiksi vaihtelevan puun kosteuden takia. Myös kehitintyyppi vaikuttaa.
Kaikista hiiltä käyttävistä polttolaitteista tulee nokea, ainakin vähän. Tosin propaaniliekkiään ei nokea muuta kuin erikoistapauksissa.
Voi toimia, en tiedä, mutta omissa systeemeissä oli laatuongelmia. Olivat tosin eri paikasta, mutta Kiinatavaraa kuitenkin. Onkohan noiden paksuudetkaan riittävissä toleransseissa, jos tekee useamman elementin systeemin?
Noissa ei ole myöskään grafiittipintaa, eli lämmönjähdetahna (korkean lämmön) voi olla tarpeen. Lisäksi jos elementin/siilin pinnoissa on epätasaisuuksia, se aiheuttaa kuumia ja kylmiä pisteitä. Tähän ei voi vaikuttaa lämmönjohdetahnalla, niiden johtavuus ei riitä paikkaamaan merkittäviä epätasaisuuksia.
Siis noki jää kaasun suotimiin, ei se palopuolelle pääse. Palavana kaasuna CO+H2, ei niiden palaessa nokea synny.
Propaani on paljon "likaisempi" palamaan.
Saksalaiset jo osasi kaasuttaa kivihiilen ja polttaa kaasun, tällöin paikat pysyi puhtaana..
T:Eerin
Pitänee kokeilla, kahden ryppäät oli hakusessa, mutta voi ne yhden ryppäistäkin tehdä, tällöin paksuuserot ei haittaisi..
Kuparitahnaa meinasin lykätä väliin, ihan amerikan elementteihin myös, lähinnä jos ne purkaantuu sitten hajoamatta..
Meinaat, että kiinan TEG:it pitäisi ajaa hiomapaperin ja lasilevyn kautta käyttöön?
T:Eerin
, eikä kestä kuin 200 °C, joten joutuisi ajamaan heikon hyötysuhteen alueella