Paineilma-energiavarasto korvaamaan likaiset litium- ja lyijyakut?

[viivelinja]

Tuo yksi tai kaksiryppäinen TEG on jo huomattavasti helpompi toteuttaa. Mutta koska "Kiina-TEGien" lämpövirta pitää mitoittaa siten, ettei kuumapuoli pääse paljoa yli sadan asteen, ei hyötysuhdekaan tässä ryppäässä ole kummoinen. Eli ryppäästä ei saa juuri mitään tehoa ulos. Sen takia ehdotin tuota vaiheittaista viilennystä TEG-ryppäillä.

Eli voi olla huono investointi tuo kondensoiva TEG-rypäs.

 

[eros]

Yksi mielenkiintoinen tapa säilöä kotitalousmittakaavassa paneeleiden tuottamaa energiaa olisi biometanointi (https://en.wikipedia.org/wiki/Biological_methanation). Ideana siis olisi tuottaa paneelisähköllä ja vettä elektrolysoimalla vetyä, joka johdettaisiin melko tavanomaiseen biokaasureaktoriin. Reaktoriin tarvittaisiin suoturpeesta tms. peräisin olevia arkkibakteereita, jotka pystyvät käyttämään vetyä ravintonaan ja saavat energiansa pelkistämällä hiilidioksidia vedyn avulla metaaniksi. Orgaanisen jätteen voisi tällä tavain periaatteessa muuntaa jokseenkin kokonaan lisävedyn avulla metaaniksi.

Noniin siinä on ensimmäinen tapa miten sähköenergiaa voi liittää hiilivetyyn. Toimii lähes kotikonstein, ehkä vähän isohko. Laite kelpaa myös biokaasun valmistukseen, eli sille ruokana olki ja kakka..
"kuiva" vai märkämenetelmä?

Puukaasu olisi tuollaiselle "valmista ruokaa", tiedän että ovat tehneet kokeita bakteerikatalyytillä, mutta ongelmaksi jää typpi..

Youtubessa näkyy olevan esityksiä kotitekoisen metaanin nesteytysjärjestelmän toiminnasta ja nestemäisellä metaanilla plutaamisesta, mutta ehkä käytännöllisempää olisi hommata puhallettava maahan ankkuroitava kaasukello, jollaisia käytetään biokaasun varastointiin. Ennen varastointia kaasua varmaan kannattaisi pestä suihkuttamalla vettä suljetun kaasusäiliön sisällä haitallisten aineiden poistamiseksi (esimerkkinä monet rikkiyhdisteet). Tuosta sitten voisi asianmukaisella kompressorilla pumpata kaasua suoraan kaasuauton tankkiin ja bensa-aggregaatin tai vastaavan voisi melko helposti muokata kaasukäyttöiseksi (ellei sitten tilaa ulkomailta valmista kaasuaggregaattia). Talon voi talvella lämmittää sähkön tuotannon sivutuotteena syntyvällä lämmöllä.

Biokaasu kannattaa puhdistaa pakastamalla paineessa. CO2 nesteytyy ja pesee kaasun ultrapuhtaaksi. Pesurista voi sitten jatkaa nesteyttimeen..

Vesipesu ei ole erityisen hyvä, koska metaani liukenee jonkinverran veteen.

Puhdistettu biokaasu 10kwh/m³, eli tuhannen kuution varaston tarvisi jotta saa kaivatut 10Mwh lämpöä talveksi säilöttyä. Nesteenä taitaa mahtua reiluun pariin kuutiooon? -170C?

Sähkön+lämmön tekemisessä plttomoottorilla on sama juttu kuin puukaasulla, että moottorit ei oikein kestä tarvittavia käyttötunteja.

Maatiloja voisi olla kiinostuneita, niille riittää tyypilisesti varastointi elokuuhun, jossa kuivurin öljylasku erääntyy käytettäväksi..

T:Eerin

 

[eros]

3.2 * 40 A tarkoittaa 128 wattia. Hyvä, että tuollaisen 40 * 40 mm elementin lämpövuo saavuttaa tuon luvun. Tuo minun elementtikään ei saavuta kuin noin 200 W 270 asteen lämpötilaerolla.

Siis tarkennatko vähän kuinka monta elementtiä ja miten ne on laitettu, jos tekee 200W sähköä 300C->30C lämpöerolla? Onko sama TEG mitä linkitit aikasemmin? Tuo alkaa olla lähellä havittelemaani 0.5kw:ta..

T:Eerin

 

[viivelinja]

Missä mielessä ensinmäinen tapa tehdä sähköllä hiilivetyjä? Sabatierin reaktio on tunnettu hyvin pitkään, samoin esimerkiksi rasvahapoojen katalyyttinen vedytys ja Fischer-Tropsch synteesi. Neste tekee biodieselinsä juurikin katalyyttisellä vedytyksellä, missä vety (fossiilinen?) liitetään rasvahappoihin. Syntyy HVO-dieselpolttoainetta (Hydrogenated Vegetable Oil, vedytetty kasviöljy). Triglyseridien glyseroli myös vedytetään biopropaaniksi.

Lappeenrannan yliopistossa on kehitetty laitteisto, mikä tekee aurinkosähköllä nestemäisiä hiilivetyjä.

Ongelmana on vaan fossiilittoman hiilen hankinta, koska se pitää käytännössä ottaa ilmasta, missä sitä on erittäin vähän (noin 400 ppm). Kuluttaa siis paljon energiaa. Tuo biopuoli ratkaisee tosin tämän ongelman hiilen osalta, eikä biomassan huono hyötysuhde (aurinko -> polttoaine) haittaa, jos sitä saa riittävästi, siis tulevaisuuden suurempaa puhtaan energian tarvetta varten.

 

[eros]

Voisihan tuota metaanin tuottoakin tutkia, mahtaako olla luotettava prosessi?

On melko luotettava, kunhan ph:t pysyy oikeana, eli pitää ruokkia oikein, Eikä saa syöttää antibiotteja

Metaani on myös hankalaa varastoida, etu tilavuudessa on vain noin kolminkertainen vetyyn nähden. Toki ei diffusoidu niin nopeasti ulos kaasukellosta ja ei liene niin räjähdysherkkää.

Se kolminkertainen "kutistuminen" on aika iso etu, lisäksi erityisesti nesteenä etu on vielä isompi, ts. tiheys lähentelee hiilivetyjä.
Räjähdysherkkää on kaikki hiilivedyt hapen kanssa. Vety ja metani niistä vähiten vaarallisia, kun kevyinä nousevat ylöspäin ja tuulettuvat pois.
Kosani yms. jää huoneeseen vellomaan räjähdysseoksena..

Ehkä metaania voisi paineistaa kaasupulloihin? Saakohan vetyä olla yhtään mukana? Joku amerikkalainenhan paineisti vetyä vanhoihin propaanitankkeihin, joissa oli tilavuutta useita kuutiometrejä. Ei haurastuminen sitten kai ollut ongelmana. Voi tosin olla vaarallista tuo paineistus, happea ei saa päästä mukaan. Systeemi toimi kausivarastona.

Hytaani käyttäytyy kuten metaani ainakin johonkin prosentteihin asti. Teräksen vetyhauraus saattaa ilmestyä, käytettävä oikeanlaisia pulloja. Nestetys oikea tapa kausivarastoida.

Mahtaisiko epäorgaaninen Sabatier-systeemi olla harastelijan rakennettavissa? Hiilidioksidin talteenotto ainakin tuottaa ongelmia.

Voisi onnistuakkin. CO2 talteenotto ihan kalkilla ja sähkötoiminen uuni jossa 1000C tms. ja purkautuva CO2 pumpataan talteen..?

Voi niitä olla kesympiäkin CO2 talteenottotapoja ja kalkki tunnetusti kovettuu kalkkikiveksi, mutta laakeina kerroksina on helposti korjattavissa parin kolmen päivän välein kiertoon. Ehkä hitaasti pyörivä kuljetinhihna, jonka alkupäässä kalkkimaito sivellään pintaan ja sitten lopussa kaavitaan kalkkikivi talteen?

T:Eerin

 

[viivelinja]

Siis tarkennatko vähän kuinka monta elementtiä ja miten ne on laitettu, jos tekee 200W sähköä 300C->30C lämpöerolla? Onko sama TEG mitä linkitit aikasemmin? Tuo alkaa olla lähellä havittelemaani 0.5kw:ta..

T:Eerin

Älä tartu lainaamasi viestin lukuihin, ne oli vain havainnollistamisyritys tuosta väitetysti fysiikan lakeja rikkovasta Kiina-TEGistä. Liian hyvää ollakseen totta pätee hyvin usein.

20 kpl noita minun aiemmin mainitsemia TEGejä tuottaa 200 W tuolla lämpötilaerolla. Jos kytket 2 kpl 10 elementin sarjaan kytkettyjä ryppäitä rinnan, saat avoimen piirin jännitteeksi (OCV) 80 V ja MPP on 40 V. Lisäämällä kumpaankin ryppääseen 2 elementtiä, teho nousee 220 wattiin ja MPP jännite 48 volttiin, mikä on 48 V akulle melko hyvä sovitus. Johtuen akun korkeammasta latausjännitteestä nimellisjännitteeseen verrattuna, ei MPP kuitenkaan täysin osu kohdalle, mutta todennäköisesti yli 200 W tulisi kuitenkin pihalle. Pari elementtiä lisää kumpaankin ryppääseen ratkonee tämän ongelman.

Tämä pätee siis vain, jos TEGin lämmönsiirtopinnat saavuttavat nuo lämpötilat jokaisessa moduulissa. Alumiiniblokilla blokin lämpötila korreloi hyvin läheisesti noiden kanssa, jollei paksuutta ole useita senttejä.

80 V jännite on tietyissä tilanteissa jo vaarallinen, ÄLÄ tee, jos et osaa. Kaikki kokeet omalla vastuulla.

 

[eros]

Tuo yksi tai kaksiryppäinen TEG on jo huomattavasti helpompi toteuttaa. Mutta koska "Kiina-TEGien" lämpövirta pitää mitoittaa siten, ettei kuumapuoli pääse paljoa yli sadan asteen, ei hyötysuhdekaan tässä ryppäässä ole kummoinen. Eli ryppäästä ei saa juuri mitään tehoa ulos. Sen takia ehdotin tuota vaiheittaista viilennystä TEG-ryppäillä.

Kyllä niillä kiinan tegeillä luvataan 230C toimintalämpöjä, jokut lupaa jopa 300C, mutta speksit niin epämääräisiä että jätän tilaamisen väliin.

Kaksivaiehinen viilennys olisi jo lämpökattilalle aika "hitech". Reilun tonnin palolämmöistä jos viilentää n. 300C , niin siinä valtaosa energiasta. Siten jos viilentää vielä 300-150C, niin siinä ei ole enään paljoa watteja. Edelleen jos kondenssirajalle viilentää, niin lämpöero on jo ihan mitätön.
Unohdin myös mainita, että puukaasun vetypitoisuus on luokkaa 20% siihen 50% ilmaa ja H2->H2O, niin höyryä ei ole kovin nimeksikään palokaasuissa, ei kondensoi kovin helpolla. Suurin osa vedestä jää jo ihan kaasun lauhduttimeen..

Eli voi olla huono investointi tuo kondensoiva TEG-rypäs.

Juu niin olen tässä arvellut. Jos innostuu liiaksi, niin voisi tehdä alkuun ihan kosanilämmitteisen, korvaa sitten puukaasulla, kun kerkiää..
10kw kosanilieska on vain melkoinen kaasusyöppö, 11kg pullo ei kestä kuin puoli vuorokautta. Kokeiluihin toki kelpaa..

T:Eerin

 

[viivelinja]

Kosaani ja pieni TEG (muutama elementti) on hyvä tapa lähteä liikkeelle. Kumpaankin blokkiin keskelle ulottuvat reiät termoparille, ja lämpötilat seurantaan. Passiiviblokki ei vesitäytteisenäkään (älä tee suljettua, ettei räjähdä, jos vesi käy kuumana ja höyrystyy) toimi kovin hyvin, vaan lämmönhaihdutuspinnalle syntyy eristävä kerros vesihöyryä, mutta noin sadassa asteessa se kuitenkin pitää kylmäpuolen. Sama ilmiö on myös nestejäähdytteisissä polttomoottoreissa. Alumiiniblokilla voi tilanne olla eri. Mutta teräsblokilla muutaman watin pumpun tekemä virtaus ratkaisi ongelman omassa teräsblokissa.

Blokit pitää (tai ainakin kannattaa) valmistaa tarkasti valmistajan ohjeita noudattaen.

Ja nuo omat elementit kestää jatkuvasti 330 astetta ja hetkellisesti jopa 400.

 

[eros]

Älä tartu lainaamasi viestin lukuihin, ne oli vain havainnollistamisyritys tuosta väitetysti fysiikan lakeja rikkovasta Kiina-TEGistä. Liian hyvää ollakseen totta pätee hyvin usein.

Ahh, joo, just semmosia TEG:jä olisin tarvinut

20 kpl noita minun aiemmin mainitsemia TEGejä tuottaa 200 W tuolla lämpötilaerolla. Jos kytket 2 kpl 10 elementin sarjaan kytkettyjä ryppäitä rinnan, saat avoimen piirin jännitteeksi (OCV) 80 V ja MPP on 40 V. Lisäämällä kumpaankin ryppääseen 2 elementtiä, teho nousee 220 wattiin ja MPP jännite 48 volttiin, mikä on 48 V akulle melko hyvä sovitus. Johtuen akun korkeammasta latausjännitteestä nimellisjännitteeseen verrattuna, ei MPP kuitenkaan täysin osu kohdalle, mutta todennäköisesti yli 200 W tulisi kuitenkin pihalle. Pari elementtiä lisää kumpaankin
ryppääseen ratkonee tämän ongelman.

20kplx20e=400eur, eli vielä liikaa, mutta ei viitsisi tärvelläkkään. Tuo 10x teg=80V on hivenen liikaa powerjackille (=GTI), mikä olisi joutilaana, pitää pohtia niin, ettei ylitä 54v tai laittaa julmettu nippu 50v zenereitä turvaksi. No se pikkumurhe on kyllä hoidettavissa. Releellä voi ehkä kytkeä shunttivastuksen..
48v laturi myös hyvä mutta se kannattanee tehdä ihan hybridi inverttererillä..?

Tämä pätee siis vain, jos TEGin lämmönsiirtopinnat saavuttavat nuo lämpötilat jokaisessa moduulissa. Alumiiniblokilla blokin lämpötila korreloi hyvin läheisesti noiden kanssa, jollei paksuutta ole useita senttejä.

80 V jännite on tietyissä tilanteissa jo vaarallinen, ÄLÄ tee, jos et osaa. Kaikki kokeet omalla vastuulla.

Blokin lämpötilaa meinasin seurata termoparilla joka vaikka I2C väylässä ja OrangePI hoitaa paria servoa jotka säätää seosta, jotta lambda 1.05 tms.
80V tai kaksinkertainen 160V ei vielä pelota, etenkään kun se esiintyy vain pannu kuumana.. Osaamisesta en vielä osaa sanoa mitään, pitää kokeilla ensin

T:Eerin

 

[viivelinja]

Tuo softapohjainen ohjaus lienee kätevä. Lämpötila-antureita kannattaa laittaa useita, palamislämpötila ei kuitenkaan koskaan ole täysin tasainen. Eriävät lämmöt aiheuttaa rypäs- ja elementtikohtaisia MPP-pisteen heittelyitä. Omassa systeemissä eivät ole haitanneet liiaksi. En tiedä, voiko elementtejä hajota kuten aurinkopaneeleita (näissä DIY peilikeskitinsysteemeissä, missä yksi pääsee varjostumaan), jos on liikaa sarjassa ja yksi toimii vähän niinkuin tulppana virralle.

Alumiini on hyvä lämmönjohde, pitää lämmöt tasaisena. Runsas lämpölaajeneminen vaan voi olla elementtien kestolle ongelma. Jos tuli palaa yöt ja päivät, ei tule ainakaan syklittäistä lämpölaajenemista.

 

[eros]

jos on liikaa sarjassa ja yksi toimii vähän niinkuin tulppana virralle.

Tulppaa virtaa juu, mutta käy toimimaan samalla "nurinpäin", eli kylmentää kuumapuolta, joka kutistuu entisestään ja raot kasvaa..

Alumiini on hyvä lämmönjohde, pitää lämmöt tasaisena. Runsas lämpölaajeneminen vaan voi olla elementtien kestolle ongelma. Jos tuli palaa yöt ja päivät, ei tule ainakaan syklittäistä lämpölaajenemista.

Laajentuminen / kutistuminen tapahtuu kerran vuorokaudessa, meinasin, että puukaasutulet palaa 4-12h, vähän lämmöntarpeesta kiinni mitä varaajaan tarvitaan kulloinkin. Sen mukaan sähköntuottokin. Jos sähköt saa akutettua, niin se boonusta.. Alkuun kokeisiin vain GTI.

T:Eerin

 

[viivelinja]

No, syklien kesto selvinnee sitten kokeellisesti, ehkä jatkuvan palon systeeminkin saisi kehitettyä.

Toiminta voisi olla periaatteella invertterijääkaappi, kompressori ei koskaan pysähdy vaan säätyy kylmäntarpeen mukaan. Pienimmillään poistaa vaan eristeiden läpi vuotavaa lämpöä.

Toki näinkin tulee lämpötilavaihteluita tarpeen vaihtelun mukaan, mutta ei niin pahoja syklejä. Mitoitus siten, että TEG kävisi suurimman osan ajasta hyvän hyötysuhteen alueella. Kaikki lämpökin olisi hyvä saada käyttöön.

Melko hintavaksi tällä systeemillä tehty energia voi tulla, jos laitteet ei kestä, mutta pakkohan sitä on kokeilla .

 

[eros]

No, syklien kesto selvinnee sitten kokeellisesti, ehkä jatkuvan palon systeeminkin saisi kehitettyä.

Jatkuvan palon systeemi toki mahdollinen, mutta hakesyöttimet ja sulut tekee kustannuksia ihan liiaksi. On pohdittu kyllä.
Panos käyttöinen on yksinkertaisempi ja tehot saa järkevälle alueelle ts. kaasutinosa on vielä rakennettavissa toimivaksi.

ei koskaan pysähdy vaan säätyy kylmäntarpeen mukaan.

Toki näinkin tulee lämpötilavaihteluita tarpeen vaihtelun mukaan, mutta ei niin pahoja syklejä. Mitoitus siten, että TEG kävisi suurimman osan ajasta hyvän hyötysuhteen alueella. Kaikki lämpökin olisi hyvä saada käyttöön.

Melko hintavaksi tällä systeemillä tehty energia voi tulla, jos laitteet ei kestä, mutta pakkohan sitä on kokeilla .

Minusta parasta ajaa vain hyvä hyötysuhteen alueella tasasta tehoa. Kaasun lämpöarvo vaihtelee hieman, joten siitä tulee jo säätöä, jos tehoa yrittää vakioida, samoin laiteistovastus vaihtelee..

No jos laitteet saa kestämään, niin ei kovin paha investointi systeemistä, jossa ei ole liikkuvia osia.

Mietin vielä jos tulen saisi palamaan lasin taakse, jotta olisi kiva katsella "takan korviketta", sininen "alttarituli" tekee sähköä olkkarissa tms. Voisi olla ihan makea sisustuselementtinä..

T:Eerin

 

[viivelinja]

Kannattaa muistaa, että pienikin kaasuvuoto väärään paikkaan puukaasun kanssa tarkoittaa vaarallisia pitoisuuksia häkää huoneilmassa.

Kyllä se mäntähöyrykone vetäisi voiton sisustuselementtinä. Yksiasteisen lauhduttimettoman höyrykoneen hyötysuhde on muuten samaa luokkaa TEGien kanssa. Tarvitsisi vaan kaiken maailman lupia, ehkä hyvä niin.

Vielä sellainen muistutus, että noita grafiittipintaisia TEG-elementtejä ei voi käyttää uudelleen. Menevät osiin, kun lämmönsiirtoblokit irrottaa. Eli pitää tehdä kerralla kunnollinen kustannuksien säästämiseksi.

 

[eros]

Kannattaa muistaa, että pienikin kaasuvuoto väärään paikkaan puukaasun kanssa tarkoittaa vaarallisia pitoisuuksia häkää huoneilmassa.

Alipaineiseksi pitää koko systeemi tehdä. Sammuttaessa voi tulla ongelmia purkautuvan CO:n kanssa..

Kyllä se mäntähöyrykone vetäisi voiton sisustuselementtinä. Yksiasteisen lauhduttimettoman höyrykoneen hyötysuhde on muuten samaa luokkaa TEGien kanssa. Tarvitsisi vaan kaiken maailman lupia, ehkä hyvä niin.

Se on aika meluisa ja koneöljylle haiseva kapistus, ei onnistu. Alle 50 baarilitranen ei tarvi lupia, mutta voi olla aika konstikas kutistaa niin pienksi ja saada edes jotain tehoa ulos. Hyötysuhde TEG luokkaa kyllä, mutta rautaa kuluu enemmän..

Vielä sellainen muistutus, että noita grafiittipintaisia TEG-elementtejä ei voi käyttää uudelleen. Menevät osiin, kun lämmönsiirtoblokit irrottaa. Eli pitää tehdä kerralla kunnollinen kustannuksien säästämiseksi.

Tjoo pitänee huomioida, että puristetaan vain kerran ja sen jälkeen ei enään avata, kuin rikkoutuneita..

Kosanilla voisi kehitellä TEG kiduttajan, eli starttaisi automaattisesti, nostaisi lämmöt tappiin ja sammuisi, antaisi jäähtyä ja uudestaan. Tuota kun jatkaisi muutaman kuukauden putkeen ja jos eivät hajoa, niin voi todeta, että konstruktio on lämpöliikkeitä kestävä..?

T:Eerin

 

[viivelinja]

Alipaineiseksi pitää koko systeemi tehdä. Sammuttaessa voi tulla ongelmia purkautuvan CO:n kanssa..



Se on aika meluisa ja koneöljylle haiseva kapistus, ei onnistu. Alle 50 baarilitranen ei tarvi lupia, mutta voi olla aika konstikas kutistaa niin pienksi ja saada edes jotain tehoa ulos. Hyötysuhde TEG luokkaa kyllä, mutta rautaa kuluu enemmän..



Tjoo pitänee huomioida, että puristetaan vain kerran ja sen jälkeen ei enään avata, kuin rikkoutuneita..

Kosanilla voisi kehitellä TEG kiduttajan, eli starttaisi automaattisesti, nostaisi lämmöt tappiin ja sammuisi, antaisi jäähtyä ja uudestaan. Tuota kun jatkaisi muutaman kuukauden putkeen ja jos eivät hajoa, niin voi todeta, että konstruktio on lämpöliikkeitä kestävä..?

T:Eerin

Tuo syklittäjä lienee aika hyvä tapa testata elementtejä. Parin elementin TEG ei paljoa kustanna.

Koska tuo kylmäpuoli laajenee eri tahtiin, kuin kuuma, ajattelin, että kylmäpuolen voisi tehdä useasta blokista, jotka jäähdyttäisi vaikka 4 elementin ryppäitä. Näin lämpörasitukset pienenisi.
Diodi voi myös olla hyvä sarjaan TEGin kanssa, varsinkin jos lataa suoraan akkua (toiminee lähinnä lyijyakuille tämä suora lataus). Ei sitten toimi TEG tulien sammuttuna lämpöpumppuna akkua tyhjäten.

 

[Savonius]

Tegit ovat uskomattoman kestäviä. Kaminapuhalin jonka hankin kymmenisen vuotta sitten pyörii tuossa hellan päällä edelleen kutakuinkin samoin kierroksin kuin uutena. Lieden päälystä hehkuu punaisena ja lasermittari antaa 330 astetta alaosalle. Kierroksia irtoaa noin 1700. Nuo kaminapuhaltimet ovat olennainen osa lämmityksenjakojärjestelmää.

 

[Savonius]

Edellä olleen linkin https://www.aliexpress.com/item/32831410887.html kraaffeissa oli esitetty saavutettavia tehoja eri lämpötilaeroille. 30 -50 ja 80 astetta. Itse asiassa 30 asteen erolle luvataan kohtuullisen korkeita tehoja.

 

[viivelinja]

Edellä olleen linkin https://www.aliexpress.com/item/32831410887.html kraaffeissa oli esitetty saavutettavia tehoja eri lämpötilaeroille. 30 -50 ja 80 astetta. Itse asiassa 30 asteen erolle luvataan kohtuullisen korkeita tehoja.


Näytä liitetiedosto 8020

No graafien mukaan maksimiteho kun Tc 30 °C ja Th 200 °C on vähän päälle 7 W. Tuo on isompikokoinen 55 * 55 mm elementti. Tiedot ovat vähän epämääräisiä, kun tuotteen nimikkeessä luvataan täysin eri lukemia.

Tuon elementin wattihinta on myös korkeampi mitä näiden "amerikkalaisten", eikä kestä kuin 200 °C, joten joutuisi ajamaan heikon hyötysuhteen alueella. Ehkä parempi lämmön talteenotto savukaasuista kompensoisi.

 

[eros]

Koska tuo kylmäpuoli laajenee eri tahtiin, kuin kuuma, ajattelin, että kylmäpuolen voisi tehdä useasta blokista, jotka jäähdyttäisi vaikka 4 elementin ryppäitä. Näin lämpörasitukset pienenisi.

Taitaa tulla juurikin toisinpäin, eli kylmäpuoli, tai sen takalevy on iso ja siilit pienempiä, samoin vesiblokit, mutta ruuvataan haponkestävillä ruuveilla isoon takalevyyn. Näin lähinnä, koska isoja alumiinisiilejä ei oikein näytä irtoavan aliexpressistä..
Ts. 100x60x27 tms. siili, siihen kaksi tegiä, ympärille porataan reijät ja vedetään kierteet, sitten 40x80x12 vesiblokki, sen päälle eristelevy ja pultataan seinämälevyyn kiinni, valmiit laser reijät 4mm HST pulteille. Aika halpa ratkaisu?

T:Eerin