Onko termokemiallinen kierto halpa, suuri ja kestävä energiavarasto?

Pitäisi olla jonkinlainen uskottava tuotteen ympäristöyställisyyttä kuvaava indeksi, jotta olisi helpompi valita ympäristöystävällinen vaihtoehto. En ole vakuuttunut että esimerkiksi Tesla 3 on ympäristöystävällisempi, kokonaisuutenaankaan, kuin vastaavan tasoinen bensa-auto, sillä oma käsitykseni on, että hinta indikoi kohtuullisen hyvin tuotteen valmistukseen käytettyjä resursseja. Toki vertailua hankaloittavat verot, kilpailun puute ja muoti-ilmiöt, jotka tuolle indeksille antavat perustelun.
Henkkoht en näe mitenkään automaationa energian hinnan nousua tulevaisuudessa. Tuuli-, aurinko- ja aaltovoimaloita voitaisiin sijoittaa ympäri planeettaa kaikille aikavyöhykkeille ja johtaa suurjänniteverkkoa pitkin käyttökohteisiinsa. Pumppuvoimaloita ja muita suuren kapasiteetin energiavarastoja aletaan rakentamaan kiihtyvään tahtiin. Eiköhän se natriumikin saada litiumia korvaamaan, jolloin akkujen hinnat romahtavat ja paikallisesta yleissähkön varastoimisesta tulee yhä useammalle arkipäivää. Edelleen jostain syystä loistavat markkinoilta poissaolollaan suurellla polttoainesäiliöllä varustetut dieselaggregaatin ja lämpökattilan hybridit - ainakin pientaloon sopivista kokoluokista - tuollainen kun voisi olla ekologinen valinta yhdistettynä pieneen tuulivoimalaan ja aurinkopaneelistoon.
Tuo indeksi olisi hyvä idea, koska näistä "ilmastoystävällisistä" tekniikoista puhuttaessa ei yleensä oteta aivan kaikkea huomioon. Esimerkkinä energiatehokkaan laitteen valmistus vaatii enemmän energiaa, kuin energiatehottoman.

Halvallakin uusiutuvalla energialla on ongelmia:

Jotta järjestelmä toimii, sen pitää vähintään tuottaa saman verran energiaa mitä se kuluttaa (esim. aurinkopaneelien valmistus, oheistarvikkeiden valmistus, kuljetus, paneeleiden uusiminen niiden menettäessä tehonsa ja järjestelmän huolto) Aurinkopaneelit kyllä tekevät näin, luultavasti tuuli- ja vesivoimalatkin, en tiedä, mutta mitä tapahtuu kun tähän yhdistää sähkön siirron ja varastoinnin? Voi olla että energian kulutus kasvaa tuotantoa suuremmaksi...

Uusiutuva energia monissa muodoissaan on fossiileja huonompaa. Sitä ei voida taloudellisesti käyttää esimerkiksi raskaan kaluston ja kaivoskoneiden energianlähteenä. Jos kaivoskoneet taas korvataan sähköisillä koneilla (onko se sähkö nyt sitten muotia vai oikeasti seuraavaksi käytännöllisin energiavarasto fossiileista?) vie niiden valmistus moninekertaisen määrän energiaa, ja lisäksi koneille pitää myös tuottaa energiaa niiden käyttöä varten, toisin kuin fossiilisilla polttoaineilla, mitkä ovat energian lähde itsessään. Ja näitä koneita tietty tarvitaan niiden litiumpattereitten ja aurinkopaneeleiden tuottamiseen. Onko siis mahdollista ylläpitää uusiutuvalla energialla sen tuotantoa?

Millä korvataan petrokemikaalit, joita aurinkopaneeleita valmistava puolijohdeteollisuus tarvitsee, ja samoin myös litiumakkujen orgaaniset elektrolyytit? Tietty niitä voidaan syntetisoida ilmasta ja vedestä jo nykytekniikalla esimerkiksi Sabatierin reaktiota hyödyntäen, mutta jälleen kerran kuluttaen energiaa...


Mutta luontoäiti on kehittänyt aurinkovoimalla toimivan energiajärjestelmänsä, mikä saa virtansa yhteyttämisen kautta, eli mahdollista se on, mutta ei välttämättä nykytekniikalla. Lisäys: Öljykin on sen tuotosta.

Dieselgeneraattoria en pidä hyvänä ideana, jollei ole pakko olla verkon ulkopuolella. Mieluummin sitten verkkosähkö kuin ulkomaisella öljyllä lämmitys. Ja kone vielä lisäksi kuluu. Energian hinta tosin ei olisi mitenkään paha tuolla systeemillä. Tuo yhdistettynä Power To X -tekniikkaan voisi tosin olla varteenotettava uusiutuvan energian varastoimistapa.

Tuollaisen kun saisi mikrokoossa jauhamaan polttoainetta paneelien ylituotannosta: https://www.chemicals-technology.com/projects/george-olah-renewable-methanol-plant-iceland/

Käyttävät sitä bensan sekoitevelvoitteen täyttämiseen Islannissa.

Joku onkin näköjään päättänyt toteuttaaa vastaavan talon energiavarastoksi:
 

Savonius

Well-known member
Vielä selvitän tuota omaa ajatustani tuosta lämmön syvävarastoinnista. Siinä vastus olisi valettu porareiän alapäähän tarkoitukseen sopivalla massalla. Ajan kuluessa sinne muodostuisi ympäristöään kuumempi pallo joka hiljalleen laajentuisi. Porareikä joka olisi pohjavesitäytteinen lämpenisi hiljalleen ja lämmittäisi ympäristönsä. Porareiän ympärille muodostuisi ympäristöön lämpimämpi 200m korkea sylinteri. Koko lämpövaraston hyödyntäminen tapahtuisi porareiän yläpäässä olevalle lämmönvaihtimella. Yläpäässä voisi olla pohjaveden pinnan alapuolella säiliö johon lämmin vesi nousisi ja jossa vaihdin sijaitsisi.
Uutisissa oli juttu lähdevesitehtaasta jonka pellolle oli porattu 50m syviä 110mm reikiä useita. Ilmeisesti niihin kierrätettiin prosessin ylijäämälämmöllä ja paneelisähköllä kuumennettua nestettä. Maahan kertynyttä lämpövarastoa hyödynnetään talvella tehtaan lämmittämisessä.
 
Uutisissa oli juttu lähdevesitehtaasta jonka pellolle oli porattu 50m syviä 110mm reikiä useita. Ilmeisesti niihin kierrätettiin prosessin ylijäämälämmöllä ja paneelisähköllä kuumennettua nestettä. Maahan kertynyttä lämpövarastoa hyödynnetään talvella tehtaan lämmittämisessä.
Luin myös tästä, mutta kovin tarkkoja tietoja ei ko. systeemistä kerrottu, voi tosin löytyä jostain netin perukoilta.
 
Missähän tuo pullottamo lienee. Voisiko se olla Hämeenkoskella.
En ole varma mihin uutiseen viitataan, mutta voisikohan kyse olla tästä:
Tuo firma sijaitsee Toholammella, Keski-Pohjanmaalla.
 
Ylös