-
Ilmaisenergia.info -foorumi yhdistetään Konekansa.net -foorumin osaksi vuoden 2025 aikana. LUE TÄMÄ pitääksesi käyttäjätunnuksesi voimassa, kiitos!
Missä/millä tulevaisuudessa varastoidaan energiaa?
- Viestiketjun aloittaja Puuha
- Aloituspäivämäärä
Pähkäilijä
Active member
Faasimuunnos olisikin mielenkiintoinen ratkaisu tuohon lämmön varastointiin. Laskinkohan oikein vedelle 1 litraa nestemäisestä kiinteäksi tai päin vastoin tarvitsee saman energiamäärän kun viiden litran lämmittäminen 0->100c? 0.6 kWh tuli molemmille. Silloinhan suurempi vesitilavuuskin - esim 10 m3 antaisi faasimuutoksella 6000 kWh? Astia sopivan muotoiseksi ettei jäätyminen sitä hajota ja kompuralla voisi veden jäähdyttää alle nollankin.
En löytänyt mistään tuota faasimuutoksen energiamäärää mutta hämärässä aivomassassani pyrki esille lukema 0.6 kWh/ litra.
Asiaa tuli mitattua huomaamatta saunan kiukaan piippusäiliössä jonka täytin avantoreijästä ja mätin kaikki jäähileetkin samalla mitä tuuralla kolkuttelin. Aikaa meni 3 tuntia ennenkun sain 35 litraa kiehumaan. Seuraava testi sitten pelkällä nestemäisellä vedellä :
Onkos jossain listaa mistä löytäisi eri aineisiin varattavan energiamäärän helposti? Siis tyyliin
Materiaalien lämmön varauskyky
1c 1c 50c
1kg 1000 kg 1000 kg
Vesi 1.16 wh 1.16 kWh 58 kWh/ 1000 kiloa
Rauta 0.14 wh 0.14 kWh 7 kWh/ 1000 kiloa
Tiili 0.22 wh 0.22 kWh 11 kWh/ 1000 kiloa
Vuolukivi 0.28 wh 0.28 kWh 14 kWh/ 1000 kiloa
vois listaa sitten jatkaa tuollakin http://www.puulammitys.info/index.php?topic=190.0
En löytänyt mistään tuota faasimuutoksen energiamäärää mutta hämärässä aivomassassani pyrki esille lukema 0.6 kWh/ litra.
Asiaa tuli mitattua huomaamatta saunan kiukaan piippusäiliössä jonka täytin avantoreijästä ja mätin kaikki jäähileetkin samalla mitä tuuralla kolkuttelin. Aikaa meni 3 tuntia ennenkun sain 35 litraa kiehumaan. Seuraava testi sitten pelkällä nestemäisellä vedellä :
Onkos jossain listaa mistä löytäisi eri aineisiin varattavan energiamäärän helposti? Siis tyyliin
Materiaalien lämmön varauskyky
1c 1c 50c
1kg 1000 kg 1000 kg
Vesi 1.16 wh 1.16 kWh 58 kWh/ 1000 kiloa
Rauta 0.14 wh 0.14 kWh 7 kWh/ 1000 kiloa
Tiili 0.22 wh 0.22 kWh 11 kWh/ 1000 kiloa
Vuolukivi 0.28 wh 0.28 kWh 14 kWh/ 1000 kiloa
vois listaa sitten jatkaa tuollakin http://www.puulammitys.info/index.php?topic=190.0
Pähkäilijä
Active member
nikfly sanoi:A.K.A. lämpöpumppu
no niin perhana. Vesivaraajaan putket sisälle ja ILP voi vetää 10 tai 20 kuutioa vettä jäähän, saahan sillä vielä ihan kohtuutuloksen muutaman asteen pakkasilmasta (vrt rossipohjassa ilp). Tai VILP sitten jäädyttäs varaajan. Joka paikkaan ei kuitenkaan voi MLP pintavetoja laittaa tai kaivoakaan porata jolloin kesän lämmittämän säiliön vois talvella pumpaten jäädyttää.
Eikös tässä talvella ollut juuri juttua jossain (rakennus)lehdessä jostain kotimaisesta "energiatalosta". Siinähän oli talon alla valtava hiekkamassa jossa putket ja mihin ajettiin kesällä lämpöä, muistaaksein ihan ilmakiertoisella systeemillä. Talvella rossipohjassa oleva ilmalämpöpumppu taas lämmitti talon. Muistikuva hieman hutera, jotta voi olla että meni pari juttua sekaisin tässä, mutta kuitenkin...
Vai oliko se että tuloilma talvella ajettiin saman hiekkamassan kautta.. No kuitenkin.
Vai oliko se että tuloilma talvella ajettiin saman hiekkamassan kautta.. No kuitenkin.
Pähkäilijä sanoi:nikfly sanoi:A.K.A. lämpöpumppu
no niin perhana. Vesivaraajaan putket sisälle ja ILP voi vetää 10 tai 20 kuutioa vettä jäähän, saahan sillä vielä ihan kohtuutuloksen muutaman asteen pakkasilmasta (vrt rossipohjassa ilp). Tai VILP sitten jäädyttäs varaajan. Joka paikkaan ei kuitenkaan voi MLP pintavetoja laittaa tai kaivoakaan porata jolloin kesän lämmittämän säiliön vois talvella pumpaten jäädyttää.
JA tuo jäinen varaaja antas varmaan aika hyvän hyötusuhteen kesällä aurinkokeräimille kun aikas tehokkaasti olis kylmää tarjolla keräimiltä tulevalle kuumalle-> jäähtyy hyvin->paremmat tehot 8)
Laskit väärin. Koulusta on tarttunut mieleen, että 1kg jäätä sitoo sulaessaan suunnilleen saman energianmäärän kuin vesilitran jäähtyminen 80 asteesta nollaan. Sen sijaan, jos vettä haihtuu 1 kg, niin energiaa tarvitaan hiukan enemmän kuin 5 vesilitran jäähtyminen 100 asteesta 0 asteeseen antaa, http://fi.wikipedia.org/wiki/Vesi.Pähkäilijä sanoi:
Pähkäilijä
Active member
kotte sanoi:
Kiitoksia
Jos 10 m3 varaajan olisi saattanut ensin jäähän saisi siitäkin vielä 58 kWh/aste energiaa talteen, tosin pumpuilla hyötysuhde laskee. Mutta pääpiirteissään menisköhän oikein
10 m3 40c -> -10c
40c->0c = 464 kWh
faasimuunnos 920 kWh
0c-> -10c = 58 kWh
yhteensä 1442 kWh, joten jos 10 000 kWh tarviais talvisajaksi ja siitä 1/4 syntyisi kompuran käyttösähköstä tarttee varaajan olla 50 m3 kokoinen
Pähkäilijä
Active member
Jep pähkäilin miten saada vedestä vielä irti energiaa joka on huoneenlämpöä viileämpää joten tuohon joku ilp/vilp/mlp sähköhärpytin käyttämään vesivaraajaa. Silloin jos varaaja on talvella vaikka -10c olis ILP COP edelleen lähempänä kolmea ja voisi sitten ajaa suoraan ulkoilmasta tai jään sisältä putkista pumpulle ilman tai vastaavasti jäätä lämmittää täsäkin kuussa auringolla päivisin ja pumpata sieltä energiaa käyttöön öisin kun vuorokausivaihtelut ovat luokkaa parikyt astetta ulkoilmalla.
Tosin okt kokoluokkaan taitaa tulla varaajasta (tekolammesta) turhan suuri ja hankalakäyttöinen jos sinne yrittää kesän lämmön saada taltioitua.
Tosin okt kokoluokkaan taitaa tulla varaajasta (tekolammesta) turhan suuri ja hankalakäyttöinen jos sinne yrittää kesän lämmön saada taltioitua.
Glauber suola akusta ei näköjään ole tässä vielä mainintaa. Asiasta on keskusteltu rinnakkaisfoorumilla http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=13723.0
Sen verran olen saanut asiasta selvyyttä, että Glaubersuolaliuos ei ole kovin hapettavaa, joten ainakin haponkestävä säiliö riittäisi.
Sen verran olen saanut asiasta selvyyttä, että Glaubersuolaliuos ei ole kovin hapettavaa, joten ainakin haponkestävä säiliö riittäisi.
Vaikuttaa toimivalta systeemiltä: http://www.youtube.com/watch?v=LMWIgwvbrcM
nikfly
New member
Onneks meillä on tommoinen juttu called maapallo johon on säilötty alkuräjahdyksen energia ja lisää tulee vielä
Insolaatio on Maalle noin 1368 W/m² eli vuodessa noin 120 000 kWh/m².
senkus poraa reiän maahan ja avot sieltä löytyy + asteita koko vuoden jos mennään alle pari metriä alas.
http://www.eng.mie-u.ac.jp/research/activities/29/29_31.pdf
siinä on 250 eri ainetta johon voisi varastoida energiaa 8)
denzil dexter
Well-known member
Äänestin muumi-vaihtoehtoa, eli veikkaan faasimuutosmateriaaleja tai kidevesikikkailuja. Ne voidaan toteuttaa siten, että lämpö otetaan vasta sitten, kun on tarvetta. Voit siis kerätä kesällä esimerkiksi mökille lämpöä ja vapauttaa sitä haluttuna ajankohtana talvella. Mitään hävikkiä ei tapahdu odotusaikana.
Esimerkiksi kuivattamalla zeoliittia kesällä siitä voidaan vapauttaa lämpöä talvella johtamalla siihen vettä. Vastaavasti faasimuutosmateriaaleja voidaan alijäähdyttää siinä missä vettäkin voidaan alijäähdyttää. Kun sitten tarvitset lämpöä, säiliötä sekoitetaan, jolloin tapahtuu kiteytyminen ja lämmön vapautuminen. Käsittääkseni osa lämpötyynyistä perustuu juuri tähän: napsautat litkun sisällä olevaa metallinappia ja natriumasetaatti tms kiteytyy ja lämpiää pussin sisällä. Pussi palautetaan toimintakuntoon keittämällä sitä vedessä.
Tuossa raportissa on tutkittu samaa ilmiötä ajoneuvokäytössä:
http://www.motiva.fi/files/3506/Lampo-_ja_kylmaakut_kuljetusvalineissa_loppuraportti.pdf
Laitan vielä muutaman linkin aihetta käsitteleviin teoksiin, vaikka varmaan ovat täällä jo pyörineetkin.
http://energia.fi/sites/default/files/lut_raportti_polkuja_final.pdf
Liite 1, sivu 60 ->
Tuossa insinöörityö omakotitalon lämmönvarastoinnista:
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/57082/Jykela_Mikko.pdf?sequence=1
Sekä tietysti tämä vanha Alanen&co "Energian varastoinnin nykytila" jossa on kuvattu hyvin laajasti erilaisia lämmönvarastointijärjestelmiä:
http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2003/T2199.pdf
Esimerkiksi kuivattamalla zeoliittia kesällä siitä voidaan vapauttaa lämpöä talvella johtamalla siihen vettä. Vastaavasti faasimuutosmateriaaleja voidaan alijäähdyttää siinä missä vettäkin voidaan alijäähdyttää. Kun sitten tarvitset lämpöä, säiliötä sekoitetaan, jolloin tapahtuu kiteytyminen ja lämmön vapautuminen. Käsittääkseni osa lämpötyynyistä perustuu juuri tähän: napsautat litkun sisällä olevaa metallinappia ja natriumasetaatti tms kiteytyy ja lämpiää pussin sisällä. Pussi palautetaan toimintakuntoon keittämällä sitä vedessä.
Tuossa raportissa on tutkittu samaa ilmiötä ajoneuvokäytössä:
http://www.motiva.fi/files/3506/Lampo-_ja_kylmaakut_kuljetusvalineissa_loppuraportti.pdf
Laitan vielä muutaman linkin aihetta käsitteleviin teoksiin, vaikka varmaan ovat täällä jo pyörineetkin.
http://energia.fi/sites/default/files/lut_raportti_polkuja_final.pdf
Liite 1, sivu 60 ->
Tuossa insinöörityö omakotitalon lämmönvarastoinnista:
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/57082/Jykela_Mikko.pdf?sequence=1
Sekä tietysti tämä vanha Alanen&co "Energian varastoinnin nykytila" jossa on kuvattu hyvin laajasti erilaisia lämmönvarastointijärjestelmiä:
http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2003/T2199.pdf
denzil dexter
Well-known member
Jokohan nyt on saksalaisilla karannut mopo käsistä vai ovatko edelläkävijöitä? Tekevät nimittäin jalkapallohallin kokoisen litiumakun:
http://yle.fi/uutiset/saksaan_rakennetaan_valtava_akusto_varastoimaan_tuulivoimaa/6611700
Varastoi viisi megawattituntia sähköä. Tuollainen olisi ihan kätevä kotonakin...
http://yle.fi/uutiset/saksaan_rakennetaan_valtava_akusto_varastoimaan_tuulivoimaa/6611700
Varastoi viisi megawattituntia sähköä. Tuollainen olisi ihan kätevä kotonakin...
denzil dexter sanoi:
Itse asiassa tuossa voi olla jotain. Saksalaisilla on idässä valtava määrä tyhjiä tehdashalleja ja koko maassa Aatun rakentamia bunkkereita, luolastoja ja maanalaisia varastoluolia. Ei tarvita kuin lasimestari töihin niin tarvittavat tilat ovat käytössä. Käytöstä poistettavat ydinvoimalat olisivat myös hyvä paikka tälläiselle akustolle. Olisi sähköverkkokin valmiiksi kytkettynä. Suomessakin on potentiaalia kun paperitehtaita lakkautetaan. Kyllä siitä aina kustannussäästöä syntyy jos tila on valmiina.
Oikeasti uskon ensimmäisinä tulevan pummppuvoimaloiden. Nehän ovat käytännössä jo olemassa. Vain pumput ja syöttövesiputket puuttuvat. Muutamissa on ja osaan rakennetaan. Bayerniin kai rakennetaan parhaillaan melko suurta sellaista. Hyötysuhdehan ei ole niissä mikään erityisen huono.
itseasiassa pumppuvoimaloiden hyötysuhde on 60-70%. vaikka käytettävä energia olisikin ylijäämää on sille laskettava pumppaushetken mukainen rahallinen arvo ja myytäessä samasta energiamäärästä on saatava vähintään 30-40% enemmän kuin ostaessa että homma on kannattavaa. ellei sitten valtio rakenna risupakettia muutoin pumppuvoimaloiden käyttö jäisi kovin satunnaiseksi. toki saksassa tilanne on aavistuksen toinen sillä jokainen yö on mahdollista myydä hyvään hintaan kun tuotto on muutenkin pienimmillään.
Kotitalousmittakaavan laite tuo onkin (vaikka hinta on sitten teollista mittakaavaa). Tyypillisessä pumppuvoimalassa (esim. http://en.wikipedia.org/wiki/Dinorwig_Power_Station, http://en.wikipedia.org/wiki/Kruonis_Pumped_Storage_Plant) kapasiteetti on 10000MWh:n luokkaa. Paljon suurempiakin löytyy Kiinasta ja USA:sta.denzil dexter sanoi:
denzil dexter
Well-known member
Samaa ihmettelin minäkin. Todennäköisesti ja toivottavasti kyseessä on joku käännös- tai yksikkövirhe; ilmoitetun akun energiamäärän kun saisi kulkemaan tavallisessa farmitankissa pickupin lavalla.kotte sanoi:
Joo, asiantuntevat toimittajat taas asialla ;D ;D ;D ;D
Ajatushan on ihan hyvä, akuillahan meistä itsekukin bufferoi sähkönkulutusta, ainakin silloin verkko niiannut ;D ;D ;D Mutta kallista lienee akkuvarastointi, kokoluokasta riippumatta.
Aika pieni kapasiteetti 5000kWh = 500 l öljyä ? 300 000 kpl akkuporakoneen akkuja ( 1,5 Ah x 12 V ) pakettiin, siinähän se olis , 4 metriä kanttiinsa kuutio ? Jospa kuitenkin tuhatkertainen? , 40 m kanttiinsa kuutio ???
Paljonkohan uima-altaasen sais sähköä säilöttyä jos täyttäis sen sinkki-kupari-lyijy tms. levyillä ja vähän hapanta päälle ?
Ajatushan on ihan hyvä, akuillahan meistä itsekukin bufferoi sähkönkulutusta, ainakin silloin verkko niiannut ;D ;D ;D Mutta kallista lienee akkuvarastointi, kokoluokasta riippumatta.
Aika pieni kapasiteetti 5000kWh = 500 l öljyä ? 300 000 kpl akkuporakoneen akkuja ( 1,5 Ah x 12 V ) pakettiin, siinähän se olis , 4 metriä kanttiinsa kuutio ? Jospa kuitenkin tuhatkertainen? , 40 m kanttiinsa kuutio ???
Paljonkohan uima-altaasen sais sähköä säilöttyä jos täyttäis sen sinkki-kupari-lyijy tms. levyillä ja vähän hapanta päälle ?