Metsätalous nykyisellään on maanpetos

[kotte]

Luonnostaanhan metsä uudistuu ilman ihmisen vaikutusta palamalla ajoittain (aikaa saattaa kulua vuosisatoja välissä). Metsästä tulee lopulta ryteikkö ja kun kohdalle sattuu sopiva ukonilma, kaikki sitten palaa. Tuollainen kierto on ollut (ennen ihmistä) olennainen osa metsän uudistumista.

Nykykäytännöistä lähimmäs moista taitaisi tulla menettely, jossa ensin kaikki hakataan paljaaksi ja risut viedään pois (osa kannoista voidaan jättää). Sen jälkeen pohja liekitetään rikkaruohontorjuntaperiaatteella, istutetaan uusi tiheä kasvusto ja lannoitetaan polttotuhkavalmisteella.

Harsimalla tehty korjuu edellyttää lopulta aina täyttä uudistamista.

 

[denzil dexter]

Luonnostaanhan metsä uudistuu ilman ihmisen vaikutusta palamalla ajoittain (aikaa saattaa kulua vuosisatoja välissä). Metsästä tulee lopulta ryteikkö ja kun kohdalle sattuu sopiva ukonilma, kaikki sitten palaa. Tuollainen kierto on ollut (ennen ihmistä) olennainen osa metsän uudistumista.

Nykykäytännöistä lähimmäs moista taitaisi tulla menettely, jossa ensin kaikki hakataan paljaaksi ja risut viedään pois (osa kannoista voidaan jättää). Sen jälkeen pohja liekitetään rikkaruohontorjuntaperiaatteella, istutetaan uusi tiheä kasvusto ja lannoitetaan polttotuhkavalmisteella.

Harsimalla tehty korjuu edellyttää lopulta aina täyttä uudistamista.

Joskus uudistuu, useinmiten ei. Uudistuminen luonnonmetsässä tapahtuu siten, että noin 500 vuotias puu kaatuu ja sen kohdalle muodostuu luontainen taimikko, tai jo siinä olevat aluspuut valloittavat reviirin.
Muutenkaan luonnonmetsä ei ole mikään "ryteikkö" vaan siinä kasvaa harvakseltaan sellaisia 10 kiintokuution puita. Metsässä mahtuu ajelemaan helposti vaikka maastoautolla. Ryteikön saa muodostumaan ainoastaan tasaikäisen metsän alkuvaiheessa, eli käytännössä ennen harvennushakkuuta.

Tuossa pari kuvaa metsästä joita ei ole "hoidettu". Ensimmäinen on Pyhä-häkistä ja toinen Muuramen Kuusimäestä (46 m korkuinen kuusi). Kuivissa mäntymetsissä rungoissa voi näkyä jälkiä vanhoista metsäpaloista, mutta palot eivät tuhoa paksukaarnaisia vanhoja mäntyjä, vaan ainoastaan risut. Kuusimetsissä harvemmin paloja onkaan.

http://www.luontokuvateskonen.com/gallery/main.php?g2_view=core.DownloadItem&g2_itemId=1664&g2_serialNumber=1

 

[Pähkäilijä]

Luonnostaanhan metsä uudistuu ilman ihmisen vaikutusta palamalla ajoittain (aikaa saattaa kulua vuosisatoja välissä). Metsästä tulee lopulta ryteikkö ja kun kohdalle sattuu sopiva ukonilma, kaikki sitten palaa. Tuollainen kierto on ollut (ennen ihmistä) olennainen osa metsän uudistumista.

Nykykäytännöistä lähimmäs moista taitaisi tulla menettely, jossa ensin kaikki hakataan paljaaksi ja risut viedään pois (osa kannoista voidaan jättää). Sen jälkeen pohja liekitetään rikkaruohontorjuntaperiaatteella, istutetaan uusi tiheä kasvusto ja lannoitetaan polttotuhkavalmisteella.

Harsimalla tehty korjuu edellyttää lopulta aina täyttä uudistamista.

Kaskikulttuurin jälkeen on jäänyt paljon booripuutosmetsiä (huomaa kuusikossa poikaoksina ja kivikasoina hakkuualueella). Tälläisiä luonnonmetsittämiä vajaatuottoisia metsiä tulee vieläkin vastaan avohakkuilla, muutama vuosikymmen sitten vielä paljon enemmänkin. Erinäisistä syistä vajaatuottoisia kuvioita on vedetty aukoksi ja muutettu talousmetsiksi paljonkin niin tarkoituksella kun luontoäidin avustamanakin. Mutta tämän keskusteluketjun "niin minä mieleni pahoitin" aiheeseen höllästi liittyen olen viimeeksi kuullut että kolmannes talousmetsistä on edelleen tehokkaan metsänhoidon ulkopuolella, eli yhteen metsäkvarttaaliin (25 vuotta) niissä ei ole tehty metsänhoidollisia toimenpiteitä. Tämä on aivan ymmärrettävää tilanteessa jossa metsä ei noille omistajille merkitse omaisuutta jonne haluaa/kannattaa/ymmärtää sijoittaa. Tässä yhteydessä aktiivisen metsänomistajan kannattaa olla vain tyytyväinen tilanteeseen. jos tuo kolmannes tulisi nykymarkkinoille ymmärtää jokainen mitä on 1+1

 

[Puuha]

Nykykäytännöistä lähimmäs moista taitaisi tulla menettely, jossa ensin kaikki hakataan paljaaksi ja risut viedään pois (osa kannoista voidaan jättää). Sen jälkeen pohja liekitetään rikkaruohontorjuntaperiaatteella, istutetaan uusi tiheä kasvusto ja lannoitetaan polttotuhkavalmisteella.

Harsimalla tehty korjuu edellyttää lopulta aina täyttä uudistamista.

Avohakkuulla ja polttamalla ei saada samanlaista vaikutusta kuin mitä 200 vuotta sitten maastopaloilla ollut. 200 vuotta sitten maastopaloissa  puustosta palaa kaikki alle 15cm rinnan korkeudelta olevat puut sekä risut ja sen yli olevat jäävät suurimmaksi osaksi kasvamaan palon tuoman tilan turvin. Palaneen puuston tuhka jää lannoitteeksi maahan ja hiilet luovuttavat hitaasti ravinteita useita kymmeniä vuosia tulevalle puustolle. Palon jälkeen puuston pinta-ala on reilusti alle 15m2/hehtaarille siis varsin avaraa luoden tilaa uusille puille. Keräämällä paloainesta paloa ennen ei siis saada sitä hyötyä mikä luonnon metsäpalolla on.

Toinen luonnon tapa tosin harvinainen on voimakkaat puuskat jotka paikallisesti tekevät avohakkuun tyyppisiä jälkiä jättäen hehtaarille vain muutaman  vahvimman puun sekä kaikki alle 1,5m korkeat taimet. Yleensä tuulen aiheuttamat "avohakkuut" syntyvät tasakasvuiseen maastoon missä puusto on tasakasvuista. Uudistuminen ottaa näissä 40-60 vuotta. Yksi tällainen paikka löytyy esimerkkinä vaikka Kolarin Pitkäjärveltä missä puustoa kaatui 1900-luvun alussa n. 20 hehtaaria maanpinnalla menneen tuulen suihkuvirtauksen voimasta. https://www.google.fi/maps/place/67%C2%B030'28.9%22N+24%C2%B006'50.4%22E/@67.508032,24.1118023,17z/data=!3m1!4b1!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d67.508032!4d24.113991

 

[Puuha]

Tässä yhteydessä aktiivisen metsänomistajan kannattaa olla vain tyytyväinen tilanteeseen. jos tuo kolmannes tulisi nykymarkkinoille ymmärtää jokainen mitä on 1+1

Sillä ei ole mitään merkitystä vaikka tulisivat markkinoille sillä Venäjältä puuta saa yllinkyllin ja edullisesti painaen hinnan nykyiselle tasolle. Se ei muutu vaikka kotimarkkinoilta puun tarjonta lisääntyisi. Itseasiassa se helpottaisi sahojen tilannetta kun näin olisi tarjolla järeämpää puuta nykyisen kohtuu pienen tukin sijaan mistä ei oikein muuta tule kuin losoa ja sahanpurua.

 

[Pähkäilijä]

Sillä ei ole mitään merkitystä vaikka tulisivat markkinoille sillä Venäjältä puuta saa yllinkyllin ja edullisesti painaen hinnan nykyiselle tasolle. Se ei muutu vaikka kotimarkkinoilta puun tarjonta lisääntyisi. Itseasiassa se helpottaisi sahojen tilannetta kun näin olisi tarjolla järeämpää puuta nykyisen kohtuu pienen tukin sijaan mistä ei oikein muuta tule kuin losoa ja sahanpurua.

miten sahojen tilanne littyy Venäjän tuontiin josta tuodaan pääasiassa kuitupuuta (suurin osa koivukuitua Kaakkois-Suomeen jossa tehtaita on rakennettu paljolti lehtipuuselluvetoiseksi)?

http://stat.luke.fi/metsateollisuuden-ulkomaankauppa

Tukkien sahuuta varten ovat sellutehtaat perustaneet sahansa suoraan Venäjälle ja sieltä tuovat hakkeen  tänne tehtailleen (haketta tulee sahapuusta luokkaa kolmannes, normaalisahoilla puut kuoritaan joten tuo pintalauta & sahanpuru on vain pikkusahojen sivutuotteet, suuremmilla hake,kuori ja sahanpuru). Ihan vähän jos perehdyt asioihin niin kyllä nämä sinullekin selkenee 

 

[Puuha]

Niinpä, Venäjältä tuotava puu laskee Suomalaisen puun hintaa.

Tuttava piiriin kuuluu muutamia kenttäsahureita sekä myös ihan keskisuurten sahojen omistajia ja he moittivat että nykyinen suomalainen metsänkasvatus keskittyy kuitupuun kasvattamiseen. Kusevat hunajaa kun tarjoaa halkaisijaltaan yli 50cm tukkia heille ja hinta on myös sen mukaista.

 

[jolla]

eihän paksu puu kelpaa, tätäkään eivä huolineet, jäi minulle, kuorin sen ja olen useamman vuoden yrittänyt myydä mutta ei kelpaa kellekään, jotain 80cm luokaa on halkaisija ja pituutta kuutisen metriä

 

[kotte]

Muutenkaan luonnonmetsä ei ole mikään "ryteikkö" vaan siinä kasvaa harvakseltaan sellaisia 10 kiintokuution puita. Metsässä mahtuu ajelemaan helposti vaikka maastoautolla. Ryteikön saa muodostumaan ainoastaan tasaikäisen metsän alkuvaiheessa, eli käytännössä ennen harvennushakkuuta.

Tuossa pari kuvaa metsästä joita ei ole "hoidettu".

Kuvan etualan polustakin päätellen on hiukan vaikea uskoa, että esimerkki kuvaisi "hoitamatonta" metsää, voi toki pitää paikkansa. Riippuu toki metsätyypistäkin ja ainakin oman kodin lähellä kaupungissa olivat kuusivaltaiset pari metsää päässeet tilaan, jossa niissä ei tehnyt mieli kulkea jalankaan, niin tiheässä korkeat kuuset kasvoivat eikä niiden välissä ollut mahdollista pujotella jatkuvasti raapimatta itseään ja mutkittelematta puiden muodostamassa "labyrintissa" (nyttemin nuo metsät on harvennettu ja ne sopivat ulkoilukäyttöön).

Olen lukenut, että ennen vanhaan metsät tapasivat palaa paljon useammin ja totaalisemmin, kun syttyneitä paloja ei kukaan sammuttanut ja palot saattoivat edetä pitkin tiheitä metsänsaarekkeita kuivalla jaksolla pitkiä jaksoja ja ties kuinka kauas, kunnes "sadekausi" ja järvet ja vastaavat lopulta blokkasivat palon etenemisen. Suurissa luonnonpuistoissa (ei Suomessa) ei tästä syystä enää yleensä metsäpaloja sammuteta, elleivät ne uhkaa riistäytyä alueen ulkopuolelle.

 

[denzil dexter]

Muutenkaan luonnonmetsä ei ole mikään "ryteikkö" vaan siinä kasvaa harvakseltaan sellaisia 10 kiintokuution puita. Metsässä mahtuu ajelemaan helposti vaikka maastoautolla. Ryteikön saa muodostumaan ainoastaan tasaikäisen metsän alkuvaiheessa, eli käytännössä ennen harvennushakkuuta.

Tuossa pari kuvaa metsästä joita ei ole "hoidettu".

Kuvan etualan polustakin päätellen on hiukan vaikea uskoa, että esimerkki kuvaisi "hoitamatonta" metsää, voi toki pitää paikkansa. Riippuu toki metsätyypistäkin ja ainakin oman kodin lähellä kaupungissa olivat kuusivaltaiset pari metsää päässeet tilaan, jossa niissä ei tehnyt mieli kulkea jalankaan, niin tiheässä korkeat kuuset kasvoivat eikä niiden välissä ollut mahdollista pujotella jatkuvasti raapimatta itseään ja mutkittelematta puiden muodostamassa "labyrintissa" (nyttemin nuo metsät on harvennettu ja ne sopivat ulkoilukäyttöön).

Olen lukenut, että ennen vanhaan metsät tapasivat palaa paljon useammin ja totaalisemmin, kun syttyneitä paloja ei kukaan sammuttanut ja palot saattoivat edetä pitkin tiheitä metsänsaarekkeita kuivalla jaksolla pitkiä jaksoja ja ties kuinka kauas, kunnes "sadekausi" ja järvet ja vastaavat lopulta blokkasivat palon etenemisen. Suurissa luonnonpuistoissa (ei Suomessa) ei tästä syystä enää yleensä metsäpaloja sammuteta, elleivät ne uhkaa riistäytyä alueen ulkopuolelle.

Kuten mainittua, ensimmäinen kuva on Pyhä-Häkin kansallispuistosta. Puita ei ole tuolla alueella hakattu ainakaan 1400-luvun jälkeen (vanhimmat männyt ovat 1500-luvulta). Toinen kuva taas osoittaa minkälainen siitä kuvaamastasi "kuusiryteiköstä" tulee kun se saa olla rauhassa (täysin koskematonta luonnonmetsää Muuramessa). Hyvin on tilaa ja mahtuu vaikka autoilemaan. Jos käymässäsi metsässä ei ole tilaa, se ei ole luonnonmetsä, vaan hoitamaton talousmetsä.

Kannattaa käydä katsomassa, jos luonnonmetsän lähellä joskus liikkuu. Jopa Jyväskylän keskustassa Mustankorkean kaatopaikkaa vastapäätä on pieni pläntti tuollaista 10-kuution runkoa.

 

[kotte]

Kuten mainittua, ensimmäinen kuva on Pyhä-Häkin kansallispuistosta. Puita ei ole tuolla alueella hakattu ainakaan 1400-luvun jälkeen (vanhimmat männyt ovat 1500-luvulta). Toinen kuva taas osoittaa minkälainen siitä kuvaamastasi "kuusiryteiköstä" tulee kun se saa olla rauhassa (täysin koskematonta luonnonmetsää Muuramessa). Hyvin on tilaa ja mahtuu vaikka autoilemaan. Jos käymässäsi metsässä ei ole tilaa, se ei ole luonnonmetsä, vaan hoitamaton talousmetsä.

Kannattaa käydä katsomassa, jos luonnonmetsän lähellä joskus liikkuu. Jopa Jyväskylän keskustassa Mustankorkean kaatopaikkaa vastapäätä on pieni pläntti tuollaista 10-kuution runkoa.

Noinhan tuossa varmaan käy, kun puuston keskikorkeus ja ikä kasvavat riittävästi. Lehvästöt kuolevat (tarpeettomina) lähellä maanpintaa ja samoin muu kasvusto kuin sammaleet. Aika tiheässähän rungot näkyvät ainakin kuusimetsässä olevan, mutta paljaiden runkojen välissä mahtuu kyllä liikkumaan. Hiukan hämäräähän tuolla sitten on, eivätkä metsämarjat taida saada riittävästi valoa kasvakseen, sienet ehkä kasvavat hyvinkin. Jossakin määrin yksipuolinen kasvuympäristö tuokin on.

 

[Puuha]

Hyvin luonnonmetsässä marjoja riittää. Yleensä parhaat mättäät löytyvät juuri niistä.

Avohakkuualueelta marjat katovat 40 vuodeksi helposti lukuunottamatta metsäteiden varsia.

 

[Puuha]

eihän paksu puu kelpaa, tätäkään eivä huolineet, jäi minulle, kuorin sen ja olen useamman vuoden yrittänyt myydä mutta ei kelpaa kellekään, jotain 80cm luokaa on halkaisija ja pituutta kuutisen metriä

Ei se kovin oksainen tahdo kelvata.

Tuosta sopeva puuseppä voisi olla kovin kiinnostunut.

 

[jolla]

eihän paksu puu kelpaa, tätäkään eivä huolineet, jäi minulle, kuorin sen ja olen useamman vuoden yrittänyt myydä mutta ei kelpaa kellekään, jotain 80cm luokaa on halkaisija ja pituutta kuutisen metriä

Ei se kovin oksainen tahdo kelvata.

Tuosta sopeva puuseppä voisi olla kovin kiinnostunut.

tuo tyvi on täysin oksaton, ei se ollut oksaisuudesta kiinni että minulle jäivät vaan paksuudesta, naapurissa sahuri ja mainitsin taas puusta illalla saunan lauteilla, sanoi että ei yllä terä eikä mahdu menemään läpi
muut pilkoin polttopuuksi, tuon yhden jätin, vaikkapa portinpielet siitä saisi näyttävät

 

[kotte]

Avohakkuualueelta marjat katovat 40 vuodeksi helposti lukuunottamatta metsäteiden varsia.

Miksikähän näin? Metsätien varren ei uskoisi poikkeavan edukseen avohakkuualueesta.

Sinällään olen itsekin ollut huomaavinani, että marjasato usein paranee hakkuualueen reunoilla. Keskemmällä voi kuivuus haitata. Maan mylläys ja sokin sokin jätetyt risut haittaavat (ja tekevät poimimisenkin hankalaksi).

 

[Puuha]

Koska varjo.

 

[Pähkäilijä]

eihän paksu puu kelpaa, tätäkään eivä huolineet, jäi minulle, kuorin sen ja olen useamman vuoden yrittänyt myydä mutta ei kelpaa kellekään, jotain 80cm luokaa on halkaisija ja pituutta kuutisen metriä

Meilläkin yli 55cm mänty menee kuiduksi kun on ylipaksu. Kuusella sorvi saa olla 75 senttiä.

 

[denzil dexter]

Jossain päin menee kuitupuupinoihin jo 40 cm ylittävät tukit. Aivan järjenköyhää touhua.
Nyt jos jollakin on pikkubusineksen tarvetta, niin vannesahan hankintaan ja ostamaan ylikokorunkoja. Leveillä lankuilla on kuitenkin mukavasti kysyntää perinnerakentamisen ja puusepänteollisuuden piirissä.

 

[Puuha]

Sanos muuta. Osa sahureista on kalustonsa hankkinut juuri pikkutukkeja ajatellen mutta onneksi on myös niitä joilla on laitteissa kapasiteettia myös isommille tukeille.

 

[Pähkäilijä]

Jossain päin menee kuitupuupinoihin jo 40 cm ylittävät tukit. Aivan järjenköyhää touhua.
Nyt jos jollakin on pikkubusineksen tarvetta, niin vannesahan hankintaan ja ostamaan ylikokorunkoja. Leveillä lankuilla on kuitenkin mukavasti kysyntää perinnerakentamisen ja puusepänteollisuuden piirissä.

ei niitä kohta enää kaadella muutenkaan kun fsc sertifiointi korvaa pefc:n pikkuhiljaa.

6.3.2.2 S Seuraavat monimuotoisuuden kannalta arvokkaat elävät puut:
a) yksittäiset, valtapuustosta selvästi järeämmät puut, joiden rinnankorkeusläpimitta on vähintään
60 cm (mänty, kuusi, koivu, tammi) tai 40 cm (muut puut)
b) rinnankorkeusläpimitaltaan vähintään 10 cm:n paksuiset jalopuut, pajut, raidat, tuomet, pihlajat
ja tervalepät sekä
c) suuret, rinnankorkeusläpimitaltaan vähintään 40 cm:n haavat niiden esiintyessä
havupuuvaltaisessa metsässä