Metsätalous nykyisellään on maanpetos

[Puuha]

Hyvin on sitten mennyt ikään kuin kaikilta osin. Liekkö koneet olleet jo valmiiksi lähellä töissä ja siksi sitten ripeästi kerätty pois.

On yrityslainoissa ihan kohtuullisesti tuottavat korot lainaajalle. 4-15% riippuen laina-ajasta, lainan määrästä ja luottoluokituksesta. Siksipä pystykaupassa pitäisi laatia jonkinlainen korko sopimukseen, sille ajalle joka kattaa myyntiajankohdasta siihen että viimeinen puu on mitattu.

Tuo sinun tapauksessa peritty mhy:n maksu on vähän ihmeellinen ja olisi kyllä mielenkiintoista tietää mikä sen taustalla on ja mihin se perustuu.

 

[Pähkäilijä]

Pakko vielä kääntää vähän veistä haavassa ja ripotella merisuolaa päälle...

Viel kun pystykauppaa olet harrastanut niin ole lainannut ilman korkoa metsäteollisuudelle rahaa. Pari vuottahan on aikaa heillä pystykaupan puut kaataa ja kuskata poikke ja rahat tulevat tilille vasta kun viimeinen puu on mitattu. Onneksi kyse pienehköstä kaupasta mutta näkyy kun puuta alkaa olemaan tukkina useampia ajoneuvoyhdistelmällisiä.  :

ennakkona saa yhtiöstä riippuen noin puolet arvioidusta jos haluaa. Taidat myydä Metsäliitolle jos rahat tulee tehdasmitan kautta. Muilla firmoilla tuo tilitys tapahtuu sen jälkeen kun ajokoneelta tulee ilmoitus että puut on pinolla eikä niitä erikseen enää mitata vaan motomitta hoitaa asian.

 

[Puuha]

Jep, mitataan tehtaalla eli motolla niin siitäpä se maksu tulee kun viimeinen puu on mitattu.

Motolla ei ole meidän palstalle mitään asiaa kun ei tiedä mimmottii on kuljettajat. Motokuskit monasti on hellävaraisia maastolle mutta taas ajokoneen ajajat harvemmin.

 

[Pähkäilijä]

Jos maasto kestää ajaa kerran motolla muttei sen jälkeen useempaa kertaa ajokoneella on hakkuun ajankohta väärä. Toisaalta eikös tuossa sitten ole parempi hakata itse ja ajaa hevosella hankintana niin ei tarvitse näistä asioista mieltänsä pahoittaa?

Toisaalta jos mietit että 2 vuotta on omaisuus kiinni pystykaupassa niin oletko laskenut mukaan myös kahden vuoden aikana tapahtuvan metsän kasvun?

 

[Puuha]

Ei se metsän kasvu toimi minään vielä saamattomien myyntitulojen korkona itseasiassa kaatamattomat puut hidastavat jäljelle jäävän puuston kasvua. Hehtaarille vuodessa kasvu on n. 4-7 kiintoa riippuen vähän paikasta ja maastosta.

http://kettunenarvo.blogspot.fi/p/blog-page_31.html Tässäpä hyvä blogi missä taulukoilla aika hyvin käy ilmi mikä kannattaa.

 

[jolla]

Niin no, saa sillä 20% enemmän tukkikiintoja metsästä verraten päätehakkuuseen samassa ajassa.

juuri eilen tuli radiosta ettei kukaan tiedä, ns asiantuntijatkaan kummalla hakkuutapaa saa enempi kuutioita
kerroppa minulle miten koivikko pystytää kasvattamaan aina vain päällispuut, siis suurimmat poistamalla

ottaen huomiooon asian vaatiman aikajanan ei kellään ole edes henkilökohtaista kokemusta koko asiasta saatika vertailukelpoisia historiatietojakaan

 

[Puuha]

Näinpä ovat asian tilastoinneet omilla maillaan kokeillen erilaisia variaatioita ja parhaaksi on tuo n. 10 vuoden välein valikoidusti kaataminen tuottoisammaksi tavaksi usean kymmen vuoden mittaustulosten mukaan. Vaikutus tulee siitä että puut kasvavat vain paremmin ja myös järeytyvät jolloin kuutioita tulee. Mitä isompi runko sitä suuremmin sen tilavuus kasvaa vuodessa. Edellisessä viestissäni on tuo taulukkomateriaalia miten tila ja rungon koko vaikuttaa puun tilavuuden kasvamiseen.

Ihan elävää esimerkkiä löytyy eikä liene edes aivan vielä ääripäästä ja huonotuurisimmasta kohtalosta, vielä. 90-luvulla metsähoitoyhdistys "suositti" naapuripalstalle päätehakkuuta avohakkuuna ja uudelleen istutuksella. Nyt  alkukesästä istuttivat viidennen kerran taimia ja eipä näytä tuolla n. 10 hehtaarin alueella vieläkään istutus tuovan hedelmää. Ainoa mikä palstalla kasvaa puuhun verrattavana on muutama matala pajupuska varjoisalla laidalla. Toisen epäonnistuneen istutuksen jälkeen mhy suositteli perikunnalle palstan myyntiä heidän suosittelemalle taholle nimellistä korvausta vastaan per/hehtaari. Onneksi nykyään on paljon vapaammat kädet eikä mhy pääse sanelemaan mitä tehdä.

 

[jolla]

Näinpä ovat asian tilastoinneet omilla maillaan kokeillen erilaisia variaatioita ja parhaaksi on tuo n. 10 vuoden välein valikoidusti kaataminen tuottoisammaksi tavaksi usean kymmen vuoden mittaustulosten mukaan. Vaikutus tulee siitä että puut kasvavat vain paremmin ja myös järeytyvät jolloin kuutioita tulee. Mitä isompi runko sitä suuremmin sen tilavuus kasvaa vuodessa. Edellisessä viestissäni on tuo taulukkomateriaalia miten tila ja rungon koko vaikuttaa puun tilavuuden kasvamiseen.

Ihan elävää esimerkkiä löytyy eikä liene edes aivan vielä ääripäästä ja huonotuurisimmasta kohtalosta, vielä. 90-luvulla metsähoitoyhdistys "suositti" naapuripalstalle päätehakkuuta avohakkuuna ja uudelleen istutuksella. Nyt  alkukesästä istuttivat viidennen kerran taimia ja eipä näytä tuolla n. 10 hehtaarin alueella vieläkään istutus tuovan hedelmää. Ainoa mikä palstalla kasvaa puuhun verrattavana on muutama matala pajupuska varjoisalla laidalla. Toisen epäonnistuneen istutuksen jälkeen mhy suositteli perikunnalle palstan myyntiä heidän suosittelemalle taholle nimellistä korvausta vastaan per/hehtaari. Onneksi nykyään on paljon vapaammat kädet eikä mhy pääse sanelemaan mitä tehdä.

puhut "usean kymmen vuoden"...... se on vasta vain osa puun koko kasvuiästä, jos puhutaan jatkuvasta kasvatuksesta ja mittaustuloksista, pitäisi olla nyt ainakin 300v tulokset ennenkuin voitaisi antaa jotain näyttöä.....avohakkuusta tiedetään enempi kun seon se yksi selvä kierto

nuo istukukset epäonnineen ovat yleensä hoitamattomuudesta ja maaperään sopimattomista viljelytavoista johtuvia

 

[Puuha]

Ei voida puhua usean sadan vuoden tilastoinnista kun ovat keränneet sen tilastoja vajaa pari sataa vuotta vasta puiden kasvusta. Esitteli tuloksia 60 vuoden ajan jaksolta erilaisista variaatioista jossain mutta totesi ettei kannata antaa helmiä sikalaumalle.  Jo 60 vuodessa tukkia oli saatu enemmän metsästä ulos kuin mitä olisi päätehakkuulla saatu yhtenäisellä kasvatuksella mittausten mukaan.

 

[Puuha]

nuo istukukset epäonnineen ovat yleensä hoitamattomuudesta ja maaperään sopimattomista viljelytavoista johtuvia

Tiedä siitä hoitamattomuudesta. Yrittäneet ovat kaikenlaista saadakseen puuston kasvamaan. Ainoa virhe mikä on tehty oli avohakkuu sanovat asiantuntijat sillä taimilta puuttuu suoja. 20-40 puun jättäminen hehtaarille olisi helpottanut asiantuntijoiden mukaan uudistamista.

Mieti, 40 vuoteen hakkuusta ei palstalla kasva puita. Ja vaikka kasvu alkaisi nyt on seuraavaan tilipäivään vielä aikaa 60-80 vuotta ja rahaa on palanut aika pirukseen ilman tuloksia.

 

[Aurinkoinen]

Hyvin on sitten mennyt ikään kuin kaikilta osin. Liekkö koneet olleet jo valmiiksi lähellä töissä ja siksi sitten ripeästi kerätty pois.

Havahduin, kun metsäkoneet jyräsivät pihani läpi. Otin yhteyttä Mhy:hyn ja lopsittiin kaupat. Minulla ei ollut muuta tarvetta puiden myyntiin kuin se, että varjostivat navetan kattoa, jota näinä päivinä alkaa koristamaan 28 aurinkopaneelia.

 

[jolla]

...  Jo 60 vuodessa tukkia oli saatu enemmän metsästä ulos kuin mitä olisi päätehakkuulla saatu yhtenäisellä kasvatuksella mittausten mukaan.

Mieti, 40 vuoteen hakkuusta ei palstalla kasva puita. Ja vaikka kasvu alkaisi nyt on seuraavaan tilipäivään vielä aikaa 60-80 vuotta ja rahaa on palanut aika pirukseen ilman tuloksia.

nyt sinulla menee hutut sekaisin, ensin väität että 60v tulee enempi tukkia ja sitten että 60-80v ei tule mitään

ei ne taimet tiedä, ehkei isäntäkään millä menetelmällä niitä aletaan tulevaisuudessa kaataa

ensinhän se metsä on oltava todellakin, mistä niitä päällispuita, tukkia aletaan ottaa, ei se taivaasta lahjana tule, kuinka siitä on voitu 60vuodessa silloin enempi tukkia ottaa

 

[Puuha]

Nuo kohteet ovat vallan erit ellei se käynyt edellä selville. Toinen on naapurin palsta mikä avohakattii 90-luvulla ja toinen on jatkuvaan kasvatukseen perustuva palsta aivan eri puolella Suomea. Palstat ovat eri henkilöiden omistuksessa joten näinkään niillä ei ole tekemistä toistensa kanssa.

 

[Pähkäilijä]

Ei se metsän kasvu toimi minään vielä saamattomien myyntitulojen korkona itseasiassa kaatamattomat puut hidastavat jäljelle jäävän puuston kasvua. Hehtaarille vuodessa kasvu on n. 4-7 kiintoa riippuen vähän paikasta ja maastosta.

http://kettunenarvo.blogspot.fi/p/blog-page_31.html Tässäpä hyvä blogi missä taulukoilla aika hyvin käy ilmi mikä kannattaa.

Sitten ymmärtää tehdä kaupat aikaisemmin. Toisaalta hyvinkin paljon kohteita tulee vastaan jossa ollaan 10-20 vuottakin myöhässä ja puusto on riukuuntunutta. Metsänomistajia on monenlaisia mutta ei harvennus ole kiinni vuodesta tai kahdesta.

puhut "usean kymmen vuoden"...... se on vasta vain osa puun koko kasvuiästä, jos puhutaan jatkuvasta kasvatuksesta ja mittaustuloksista, pitäisi olla nyt ainakin 300v tulokset ennenkuin voitaisi antaa jotain näyttöä.....avohakkuusta tiedetään enempi kun seon se yksi selvä kierto

nuo istukukset epäonnineen ovat yleensä hoitamattomuudesta ja maaperään sopimattomista viljelytavoista johtuvia

1948 asti Suomessa oli pääsääntöisesti jatkuvan kasvatuksen harsittuja metsiä

 

[jolla]

Nuo kohteet ovat vallan erit ellei se käynyt edellä selville. Toinen on naapurin palsta mikä avohakattii 90-luvulla ja toinen on jatkuvaan kasvatukseen perustuva palsta aivan eri puolella Suomea. Palstat ovat eri henkilöiden omistuksessa joten näinkään niillä ei ole tekemistä toistensa kanssa.

eihän niitä siten voi verratakaan keskenään, lähtötilanne ja olosuhteet pitää olla samat jos aletaan vertailemaan

jos meillä on päätehakkuussa oleva koivikko ja siitä pistetään suurimmat nurin, kuinka luulet että siellä alkaa uudet koivut taimettumaan?

 

[Puuha]

En niitä vertaa toisiinsa. Sitä kannattaa vain miettiä mitä seurauksia avohakkuulla voi olla.

 

[pökö]

Suomessa metsää kasvaa enemmän kuin kaadetaan, miksi huoli?

 

[Puuha]

Suomessa metsää kasvaa enemmän kuin kaadetaan, miksi huoli?

Olettaisin että jokainen haluaisi että omalla palstalla kasvaisi muutakin kuin heinää? Kyllä itse paskoisin verta jos 10 hehtaaria maata missä ei saa puustoa kasvamaan.

 

[jolla]

Suomessa metsää kasvaa enemmän kuin kaadetaan, miksi huoli?

Olettaisin että jokainen haluaisi että omalla palstalla kasvaisi muutakin kuin heinää? Kyllä itse paskoisin verta jos 10 hehtaaria maata missä ei saa puustoa kasvamaan.

jos on maata, missä ei saa puuta kasvamaan, ei sillä ole kyllä väliä millä hakkuutavalla sitä korjaa, tyhjästä on paha nyhjästä

 

[Pähkäilijä]

Suomessa metsää kasvaa enemmän kuin kaadetaan, miksi huoli?

Olettaisin että jokainen haluaisi että omalla palstalla kasvaisi muutakin kuin heinää? Kyllä itse paskoisin verta jos 10 hehtaaria maata missä ei saa puustoa kasvamaan.

Heinän voi niittää, kuivattaa ja paalata tai tehdä tuorerehua eli virtasta. Peltomaa on metsämaata reilusti arvokkaampaa.