• Ilmaisenergia.info -foorumi yhdistetään Konekansa.net -foorumin osaksi vuoden 2025 aikana. LUE TÄMÄ pitääksesi käyttäjätunnuksesi voimassa, kiitos!

Kalvopaisuntasäiliö rikki?!

Niilo_Aurinko

New member
Hei,

mistä tietää ja miten voi tarkistaa, onko paisuntasäiliö rikki? Paineet on hävinneet ja voi olla, että nesteet ovat menneet ns. pihalle. Katolla en ole nestettä kuitenkaan havainnut.

Miten pitkään paisuntasäiliön pitäisi kestää?

- Niilo -
 

denzil dexter

Well-known member
Paisuntasäiliön yläosassa on joko kuvun alla tai näkyvissä samanlainen venttiiili kuin autonrenkaassa. Kun järjestelmästä on paine poistettu, pitäisi tuosta venttiilistä olla havaittavissa joku alkuasetuspaine, esim 0.5 bar. Jos se näyttää nollaa tai jos venttiilistä tulee vettä, kalvo on rikki.
Jos kalvo on pahasti rikki ja säiliö on nestettä täynnä, ei paisuntaakaan voi tapahtua. Silloin painevaihtelut järjestelmässä voivat olla hyvin suuria. Jos esim lasket vettä järjestelmään ja paine pomppaa heti, on se merkki ongelmasta.
Tietysti paras vaihtoehto on kaivaa ko tankin manuaali joko pöytälaatikosta tai netistä.
 

kotte

Well-known member
denzil dexter sanoi:
Paisuntasäiliön yläosassa on joko kuvun alla tai näkyvissä samanlainen venttiiili kuin autonrenkaassa. Kun järjestelmästä on paine poistettu, pitäisi tuosta venttiilistä olla havaittavissa joku alkuasetuspaine, esim 0.5 bar. Jos se näyttää nollaa tai jos venttiilistä tulee vettä, kalvo on rikki.
Tarkennuksena edelliseen vielä, että monesti juuri mainittu ilmaventtiili vuotaa, mutta itse kalvo on kunnossa. Tämän seurauksena paine on nolla ja korjautuu sillä joksikin aikaa (päiviksi tai jopa vuosiksi), että pumppaa auton pyöränpumpulla tai kompressorilla sopivan esipaineen (kuten mainittu 0,5 bar). Venttiilin hattu kannattaa lopuksi kiertää hyvin tiukkaan (ja venttiilinhatun tiiviste tarkistaa).

Jos vuoto on venttiilissä, saattaa tilanne korjautua asentamalla tilalle uuden venttiilintapin (jollaisia saa halvalla huoltoasemilta tai autotarvikeliikkeistä). Myös venttiilirungon ja säiliön ilmatilan liitoksen tiivistys kannattaa tarkistaa.
 

VesA

New member
kotte sanoi:
denzil dexter sanoi:
Paisuntasäiliön yläosassa on joko kuvun alla tai näkyvissä samanlainen venttiiili kuin autonrenkaassa. Kun järjestelmästä on paine poistettu, pitäisi tuosta venttiilistä olla havaittavissa joku alkuasetuspaine, esim 0.5 bar. Jos se näyttää nollaa tai jos venttiilistä tulee vettä, kalvo on rikki.
Tarkennuksena edelliseen vielä, että monesti juuri mainittu ilmaventtiili vuotaa, mutta itse kalvo on kunnossa. Tämän seurauksena paine on nolla ja korjautuu sillä joksikin aikaa (päiviksi tai jopa vuosiksi), että pumppaa auton pyöränpumpulla tai kompressorilla sopivan esipaineen (kuten mainittu 0,5 bar). Venttiilin hattu kannattaa lopuksi kiertää hyvin tiukkaan (ja venttiilinhatun tiiviste tarkistaa).

Jos vuoto on venttiilissä, saattaa tilanne korjautua asentamalla tilalle uuden venttiilintapin (jollaisia saa halvalla huoltoasemilta tai autotarvikeliikkeistä). Myös venttiilirungon ja säiliön ilmatilan liitoksen tiivistys kannattaa tarkistaa.

Laitos siis muistuttaa auton rengasta monella tavalla, ei pidä liikaa ihmetellä jos joskus pääsee paineita lisäämään.
 

Niilo_Aurinko

New member
Ei ollut paisuntasäiliö rikki ei. Sen sijaan huomasin yllätykseseni,että jostain syystä kiertovesipumppu oli ns jämähtänyt eikä pyörittänyt netettä ollenkaan vaikka oli päällä.

Sain kierron päälle ja paineen nousmaan 0,5:een, kun vääntelin sulkuventtiiliä. Siltikin kierto on vain 2 l/min (vai mikä tuo mitta onkaan, kakkonen kuitenkin) vaikka ajan suurimmalla nopeudella.

Mistähän pumpun pysähtyminen mahtaa johtua? Miten pumppuun saisi eloa? Vaikuttaako suht matala paine siihen, että neste ei kulje nopeampaa

- Niilo-
 

kotte

Well-known member
Niilo_Aurinko sanoi:
Mistähän pumpun pysähtyminen mahtaa johtua? Miten pumppuun saisi eloa? Vaikuttaako suht matala paine siihen, että neste ei kulje nopeampaa

- Niilo-
Paine on ilmeisesti käynyt esipaineeseen (ja ehkä putkistokiertoonkin) nähden liian matalalla (lue: käytännössä tyhjäksi) ja verkostoon on mahdollisesti päässyt ilmaa, joka sitten haittaa kiertoa. Tuo myös osaltaan selittäisi paineen vaihteluita. Tuollainen aiheuttaa myös käyntihäiriöitä pumppuun ja pahassa tapauksessa voi rikkoakin pumpun aika nopeasti.

Aloita lisäämällä paine riittäväksi ja sen jälkeen kannattaa tutkia etenkin korkeimmalla sijaitsevat ilmausventtiilit ja liitokset mahdollisten kaasutaskujen varalta. Koko ajan on huolehdittava, että verkoston paine pysyy kaikissa tilanteissa paisuntasäiliön esipaineen yläpuolella myös siinä verkoston osassa, johon paisuntasäiliö kiinnittyy. Tavanomainen kiertopumppu nimittäin nostaa painetta imu- ja lähtöyhteiden välillä 0,3 ... 0,6 bar ja jotkut pumpun enemmänkin, eli painemittarin paikka vaikuttaa myös siihen, mikä paine mittarilukemaksi on vähintään saatava kaikissa tilanteissa vallitsevaksi.
 

Torsti

Member
Minulla kävi äskettäin siten, että levarin toisiopuolen virtaus varaajalle pysähtyi vaikka pumpulle tuli ohjaus ja pumppu pyöri.
Paineanturi näytti hieman yli 0,3 Bar painetta mutta silti virtausta ei ollut.
Putkisto oli ilmattu niin hyvin kuin vain pystyin ja loput ilmat olin poistanut automaatti-ilmaimilla (3 kpl) joiden hanat ovat kuitenkin kiinni ettei tapahdu ilman vetämistä putkistoon paineen laskiessa.

Putkistossa on erillinen analoginen Grundfosin RPS paineanturi kytkettynä taloautomaatioon.
Olin asettanut painehälytyksen alarajaksi ylimmässä putkiston pisteessä sijaitsevalle anturille 0,3 Bar.

Aikanaan olin täyttänyt varaajan ja putkiston vedellä VILP asennuksen jälkeen ja ilmeisesti vetänyt kalvopaisunnan (200 L) melkein rajoille. VILP:n kanssa lämmönvaihtelut varaajalla ovat 20 - 35 asteen välillä, joten paisunta on hoitanut asiansa.
Painetta on pakko pitää lähellä 1,5 Bar rajaa varaajalla kellarissa, kun talossa on kolme kerrosta ja aurinkolevarin kierto käy ylimmässä kerroksessa. Korkeusero on noin 6 m eli 0,6 Bar.

Elokuussa, kun aurinkolämpöä oli runsaasti saatavilla ja tuottoa tuli reilusti, varaaja lämpeni jo melkein 60 asteen paikkeille läpeensä.
Tällöin ilmeisesti paisunta ei voinut enää ottaa laajentunutta vettä vastaan vaan nosti paineet yli varoventtiilin varopaineen 1,5 Bar.
Varoventtiilin poistoputki on vedetty suoraan lattiakaivoon enkä ollut huomannut, että venttiili jäi raolleen ja tiputti hiljalleen vettä.

Kylmät ilmat ja aurinkolämmön vähyys saivat veden tilavuuden pienentymään niin paljon ettei paisunta enää riittänyt kompensoimaan.
Seurauksena siis paineen lasku ja, että näköjään hieman reilu 0,3 Bar ylipaine ei riitä pumpulle ja pumppu ilmeisesti alkoi kavitoida eikä kierrättänyt vettä.
Voi toki olla, että putkeen oli kuitenkin kertynyt ilmaa.

Pumppu on asennettu pystyyn ja yläpuolella on noin 0,5 m putkea putkiston ylimpään kohtaan. Pumppu kierrättää vettä putkessa alaspäin levarille.
Liekö tällä merkitystä?

Tässä tapauksessa onneksi Resolin säädin hälytti virtauksen puuttumisesta, koska paineanturin hälytysraja oli näköjään liian alhainen.
Ennätin käydä korjaamassa tilanteen lisäämällä vettä järjestelmään samalla varoventtiiliä pari kertaa pyöräyttäen jolloin myös tiputus loppui. Järjestelmä olisi todennäköisesti keittänyt hyvin pian, koska oli näitä harvoja Syyskuun aurinkoisia päiviä.
Muistelen, että varoventtiiliä pitäisi säännöllisesti väännellä ettei venttiili jää auki kyseisessä ylipainetilanteessa?

Paineanturi on helppo kytkeä valvomaan painetta ilman automaatiojärjestelmääkin.
Lähtö on analoginen 0,5 V - 3,5V jännitelähtö verrattuna 0-10Bar painetta. Tuon voi helposti laittaa ohjaamaan esim OPAM komparaattoria ja säätää referenssijännitteellä sopiva hälytysraja paineelle. Joko sireeni perään tai sitten joku kehittyneempi SIM-kortilla varustettu hälytin jossa kytkintulo.

Eli kuten myös kotte ehdotti, joko liian alhainen paine tai ilmaa putkistossa aiheuttavat virtausongelmat.
Pumppu ei todennäköisesti myös tykkää, jos nesteen tilalla on ilmaa. Lämpenee ja 'leikkaa' kiinni.
Nuo automaatti-ilmaimet kannattaa pitää aina hanat kiinni ja avata vain tarvittaessa ettei vedä ilmaa sisään, jos paine laskee.

Tokihan pumppu saatta jämähtää kiinni jostain muusta syystä, esim. sakkaa tai laakerista tms.
 

kotte

Well-known member
Torsti sanoi:
Pumppu on asennettu pystyyn ja yläpuolella on noin 0,5 m putkea putkiston ylimpään kohtaan. Pumppu kierrättää vettä putkessa alaspäin levarille.
Liekö tällä merkitystä?
Varmasti tuolla on merkitystä, eli mitä pienemmässä paineessa pumppu joutuu toimimaan, sitä pahemmin pienikin ilmamäärä voi haitata (ja saa pumpun herkästi kavitoimaan). Myös virtaussuunta alaspäin vaikeuttaa ilman poistumista pumpun lähellä.

Oman  kokemukseni mukaan putkiston alimpaankin kohtaan asennetun pumpun kanssa on aivan riittävästi ongelmia, jos järjestelmään pääsee ilmaa pahaan kohtaan. Tyypillisesti pumppu toimii seisokin jälkeen hetken, mutta lakkaa taas heti, kun ilma pääsee imeytymään pumpulle. Helpoimmalla pääsee, jos järjestelmään pystyy liittämään erillisen käyttövesipumpun hetkeksi imemään alimpaan kohtaan sijoitetusta avopaisunta-astiasta (ja jonne järjestelmästä juoksutetaan kiertoliuosta tilalle runsaana virtauksena sopivasta liitoksesta). Tuolla kun liuosta kierrättää usean kuutiometrin virtauksella per tunti ja parhaimmillaan jopa barien paineella, niin ilma lähtee järjestelmää häiritsemästä lähes alta aikayksikön.
 
Ylös