50 baarilitraa on raja. Siitä ylöspäin pitääkin olla sitten erilaista prosyyriä ja koulutusta sun muuta. Kyllähän tuollaisella jo silti pärjää kun jatkuvat automaattisen veden täytön laittaa ventturilla.
-
Ilmaisenergia.info -foorumi yhdistetään Konekansa.net -foorumin osaksi vuoden 2025 aikana. LUE TÄMÄ pitääksesi käyttäjätunnuksesi voimassa, kiitos!
Irti verkosta - nyt!
- Viestiketjun aloittaja denzil dexter
- Aloituspäivämäärä
denzil dexter
Well-known member
Eivät nykyiset höyrykoneet lupia tarvitse sen enempää kuin vaikkapa painepesuri tai autonmoottori, koska ovat suljettuja järjestelmiä ja "kattila" on pelkkä kierukka. Vanhatkaan eivät tarvitse, kun niitä ei oleteta kenelläkään olevan.
Eikä väliä vaikka tarvitsisi, minulla on painelaitesuunnittelijan pätevyys, kun joskus tulee erilaisia patoja ja kattiloita teollisuuteen tehtyä. Oleellistahan erilaisissa kotivirityksissä on, että niille on tehty vesipainetesti, niissä on varoventtiili joka toimii ja toisaalta lämpötila on rajoitettu. Jos lämpötila ei pääse kohoamaan tiettyä tasoa suuremmaksi, silloin painekaan ei voi kohota, ja toisaalta myös materiaalien lujuusominaisuudet eivät häviä. Mikään ei kyllä estä tekemästä 10bar konetta vaikka 200 bar putkesta - noin pienessä härvelissä teräskiloja ei paljon tule.
Eikä väliä vaikka tarvitsisi, minulla on painelaitesuunnittelijan pätevyys, kun joskus tulee erilaisia patoja ja kattiloita teollisuuteen tehtyä. Oleellistahan erilaisissa kotivirityksissä on, että niille on tehty vesipainetesti, niissä on varoventtiili joka toimii ja toisaalta lämpötila on rajoitettu. Jos lämpötila ei pääse kohoamaan tiettyä tasoa suuremmaksi, silloin painekaan ei voi kohota, ja toisaalta myös materiaalien lujuusominaisuudet eivät häviä. Mikään ei kyllä estä tekemästä 10bar konetta vaikka 200 bar putkesta - noin pienessä härvelissä teräskiloja ei paljon tule.
Nythän ei olla edes tekemässä höyrypaattia. Jään ihmettelemään miten liittyy tähän.
Moro
Otin vaan esimerkiksi höyrypaatin,kai se on ihan sama onko se höyrykone kattiloineen verkostairtautujan pihassa käyttämässä dynamoa vaiko höyrypaatissa pyörittämässä potkuria aina se tarvitsee jonkun käyttämään sitä.
Muuten tarvitaan kattilanvalvojan pätevyys jos paine on yli 10 bar.
Otin vaan esimerkiksi höyrypaatin,kai se on ihan sama onko se höyrykone kattiloineen verkostairtautujan pihassa käyttämässä dynamoa vaiko höyrypaatissa pyörittämässä potkuria aina se tarvitsee jonkun käyttämään sitä.
Muuten tarvitaan kattilanvalvojan pätevyys jos paine on yli 10 bar.
denzil dexter
Well-known member
Paine ei ole yli 10 bar, eikä vaikuta vaikka olisi. Jos vaikuttaisi, silloin esimerkiksi auton jarrujen, hydraulitunkin, citroenin jousituksen tai painepesurin käyttämiseen tarvittaisiin "pätevyys". Oleellista on paineenalaisen tilan sisältämä energia, joka ei siis tässä tapauksessa ylity. Jos sinulla ylittyy, voit perustaa siitä aiheesta vaikka oman langan.
Alkoholilainsäädäntö selvästi kaipaa uudistusta, joka sallisi yksityishenkilölle etanolin valmistuksen luvanvaraisesti omaan energiakäyttöön! Nykyisellään kun oletus on, että etanolin kotivalmistuksen ainoa mahdollinen käyttötarkoitus on sen kaataminen kurkusta alas. Mahtaisikohan kansalaisaloite aiheesta saada kannatusta?
No joo eihän tämä tälle langalle kuulu mutta yleensähän langat rönsyilee.Mitä auton jarrujen rakenteen rikkoutuminen tähän vaikuttaa,sieltä purskahtaa vaan vähän nestettä ja paine laskee.Häyrylaitteissa painekoe tehdään juuri sen vuoksi vesipainekokeena että jos laitteisto rikkuu niin ei tapahdu suurta katastrofia mikä taas olisi mahdollista höyryn kanssa.Jotkut muistavat tapaturman Savonlinnassa kun katsastettiin höyrypaattia ja kattila hajosi ja kaksi henkilöä kuoli,vesi laajenee n. 1600 kertaiseksi kun se on höyry muodossa ja juuri siksi ei asiaa voi verrata mihinkään painepesuriin edes höyrypesuriin.
Oma lauseesi.
Tosiaan jos höyryn paine on alle 10 bar niin laitteistoa voi käyttää ilman pätevyyttä ja myös tehon pitää ollaalle 1 MW.
Oma lauseesi.
eli juuri tämä asia on ratkaiseva höyryssä ja höyrykoneessa siellä se energiamäärä on aivan toista kertaluokkaa kuin sitikan jousi-ja jarrujärjestelmässä.
Tosiaan jos höyryn paine on alle 10 bar niin laitteistoa voi käyttää ilman pätevyyttä ja myös tehon pitää ollaalle 1 MW.
denzil dexter
Well-known member
Ei tule onnistumaan - niin paljon rahaa on pelissä mukana... Polttoaineet on ostettava virallista tietä, samoin kuin juomat. Joskus selvitin asiaa ja olisin kyllä saanut luvat teollisen polttoaineen valmistamiseen pienessä mittakaavassa, mutta siihen liittyi jatkuvat lupamaksut, sekä velvolllisuus pitää viranomaisille tiliä jokaisesta tipasta. Klapeja ei tarvitse tilittää, joten käytän niitä.
Etanolin valmistaminen onnistuu helposti pelkällä aurinkolämmöllä "lämpöpumppu"-tyylillä. Silloin rankkia ei varsinaisesti keitetä, vaan pienillä paineenmuutoksilla höyrystetään/tiivistetään niin, ettei lämpöä häviä. Vaikka lämpöä häviäisi, sillä voi lämmittää kattilaa.
Jos kesällä on kiireitä, polttoainetta voi valmistaa myös talvella: käytettävä moottori, eli tässä tapauksessa aggregaatti, tuottaa selvästi enemmän hukkalämpöä, kuin mitä sen käyttämän etanolin valmistaminen vaatii. Silloin moottorille voi syöttää polttoaineeksi pelkkää 15-volttista kiljua, josta kone sitten omalla lämmöllään tekee 96-prosenttista polttoainetta. Matalan pitoisuuden lämmin jätevesi menee sitten lämmönvaihtimen kautta viemäriin.
Tämäkin on luonnollisesti kiellettyä, mutta teknisesti mahdollista. Agren polttoaineena voi siis käyttää mitä tahansa tärkkelys/sokeri ym-pitoista roinaa mitä sattuu käsillä olemaan.
denzil dexter
Well-known member
Joo tarkistin, 500 euroa pitäisi maksaa Valviralle + vuosimaksut, jos ajaisi aggregaattia ponulla... Lisäksi aggregaatin, eli lähinnä sen bensatankin eli "väkiviinavaraston" pitäisi olla katsastetussa varastointitilassa. Pitäkää tunkkinne.
Seuraava optio olisi tehdä hakkeella/puukaasulla toimiva generaattori; pyörittäisi esim 48V tuulivoimalan laturia ja ruokkisi akustoa. Hyötysuhteessa pääsisi 30% tasolle, mikä ei ole lainkaan huono, koska lämpöä kuitenkin tarvitaan aina jos kone pyörii. Koneen voi mitoittaa vakiokierroksille, koska akkua käytännössä ladataan vakioteholla.
Lyhyen kirjallisuuskatsauksen perusteella näissä ongelmana on ollut kaasun puhtaus, lähinnä kaasun tervamaiset jäämät. Onkohan tämän suhteen tullut mitään edistystä? Niistähän kyllä pääsee eroon joko krakkauksella tai sopivalla suodattimella, mutta valmis ratkaisu olisi aina helpompi kuin itse kantapään kautta opiskelu.
Seuraava optio olisi tehdä hakkeella/puukaasulla toimiva generaattori; pyörittäisi esim 48V tuulivoimalan laturia ja ruokkisi akustoa. Hyötysuhteessa pääsisi 30% tasolle, mikä ei ole lainkaan huono, koska lämpöä kuitenkin tarvitaan aina jos kone pyörii. Koneen voi mitoittaa vakiokierroksille, koska akkua käytännössä ladataan vakioteholla.
Lyhyen kirjallisuuskatsauksen perusteella näissä ongelmana on ollut kaasun puhtaus, lähinnä kaasun tervamaiset jäämät. Onkohan tämän suhteen tullut mitään edistystä? Niistähän kyllä pääsee eroon joko krakkauksella tai sopivalla suodattimella, mutta valmis ratkaisu olisi aina helpompi kuin itse kantapään kautta opiskelu.
Autokäytössä häkäpöntön mekaanisten rakenteiden täytyy olla suht yksinkertaiset, keveät ja pieneen tilaan mahtuvat. Paikallisena laitteistona noita rajoitteita ei juurikaan ole. Autokäytössä häkäpönttö on aika yksinkertainen ja alkeellinen mutta sitä on varmaan mahdollista parantaa. Autokäytössä häkäpöntön hyötysuhteeksi on mainittu n. 70 % mutta esme pelkänä lämmöntuottajana hyötysuhde on jopa 95 % ( kaasutuskattilat ). Autokäytön häviöt ovat lähes kokonaan lämpöhäviöitä, joita on siis lämpökattilassa vähemmän. Autokäytössä mm. tuotekaasu jäähdytetään ilmaan ennen moottoriin vientiä.
Paikallislaitteistossa "hukka lämpöä" voidaan johtaa takaisin prosessiin, ilman esilämmitykseen ja polttoaineen lämmitykseen. Samalla saadaan prosessi toimimaan kuumenpana, mikä parantaa prosessia ja vähentää tervojen määrää tuotekaasussa. Kaasutuskattilassa läpipääsevät tervat eivät juurikaan haittaa, ne pilkoutuvat ja palavat toisiopalossa. Paikallislaitteistossa on paljon helpompi järjestää tuotekaasulle kunnon suodatusjärjestelmä, joka poistaa hiukkaset ja suuren osan tervoista.
Olis kyllä tosi mielenkiintoista ryhtyä tuommoseen projektiin.
Paikallislaitteistossa "hukka lämpöä" voidaan johtaa takaisin prosessiin, ilman esilämmitykseen ja polttoaineen lämmitykseen. Samalla saadaan prosessi toimimaan kuumenpana, mikä parantaa prosessia ja vähentää tervojen määrää tuotekaasussa. Kaasutuskattilassa läpipääsevät tervat eivät juurikaan haittaa, ne pilkoutuvat ja palavat toisiopalossa. Paikallislaitteistossa on paljon helpompi järjestää tuotekaasulle kunnon suodatusjärjestelmä, joka poistaa hiukkaset ja suuren osan tervoista.
Olis kyllä tosi mielenkiintoista ryhtyä tuommoseen projektiin.
denzil dexter
Well-known member
Siis hyötysuhteen osassa kaasu->sähkö on päästy 30% tienoille, mikä on enemmän kuin riittävä tähän tarkoitukseen. 10% olisi vielä tarpeeksi, koska tarvitsen lämpöä joka tapauksessa. Konettahan voi käyttää täsmälleen niillä kierroksilla kuin haluaa ja jos generaattori ei silloin pyöri sopivaa nopeutta, voi laittaa välityksiä (kun ladataan akkua eikä yritetä tuottaa sähköä vaihtelevan kuormituksen tarpeisiin).
Voidaan siis käyttää ottomoottoria hyötysuhteen kannalta parhailla mahdollisilla kierroksilla parhaalla mahdollisella täyttöasteella. Ajoneuvokäytössä tuo toteutuu vain hetkellisesti, ehkä kerran kuukaudessa.
Harmi vain kun kaikki data aiheesta tuntuu olevan lukkojen takana. Nyt 2020 ilmestyi kyllä uusi kirja "Wood gasifier builder's bible", mutta siihen en ole päässyt vielä tutustumaan.
Tuollainen linkki sentään löytyi 80-luvulta. Siinä on sivulta 42 alkaen esitetty tervan hajoitustapoja (tar-cracking gasifiers) ja sivulta 71 alkaen erilaisia kaasun puhdistustapoja (gas cleaning). Laitetaan muistiin, jos tuoreempaa tietoa ei saa.
Voidaan siis käyttää ottomoottoria hyötysuhteen kannalta parhailla mahdollisilla kierroksilla parhaalla mahdollisella täyttöasteella. Ajoneuvokäytössä tuo toteutuu vain hetkellisesti, ehkä kerran kuukaudessa.
Harmi vain kun kaikki data aiheesta tuntuu olevan lukkojen takana. Nyt 2020 ilmestyi kyllä uusi kirja "Wood gasifier builder's bible", mutta siihen en ole päässyt vielä tutustumaan.
Tuollainen linkki sentään löytyi 80-luvulta. Siinä on sivulta 42 alkaen esitetty tervan hajoitustapoja (tar-cracking gasifiers) ja sivulta 71 alkaen erilaisia kaasun puhdistustapoja (gas cleaning). Laitetaan muistiin, jos tuoreempaa tietoa ei saa.
Viimeksi muokattu:
Tos on mun raamatun 
30 % sähköksi on aika hyvä, loppu 70 % on lähinnä hukkalämpöä, josta ei ihan kaikkea taida saada talteen. Jos tota harrastaa "ilmaisilla" puilla niin onko sillä mitään väliä ?
Sen mitä olen genuja ja latureita kokeillut niin niiden hyötysuhdetta heikentää aika paljon magnetointivirran tarve, eli jos löytää noita kestomagneeteilla tehtyjä genuja niin energiaa saa enenmän, tosin se on usein tasavirtaa jota joutuu ehkä muokkaamaan tarpeisiinsa sopivaksi jollain invertterin tapaisella.
Uusinta tervanpoistotekniikkaa edusti menetelmä, jossa kaasu kierrätettiin uudestaan prosessiin. Sitä ei kerrottu miten se tapahtuu.
Noissa jotain tervajuttuja:
docplayer.fi
core.ac.uk
Mikähän lie Kempeleen kaasuttamon tila, taisi talous tervaantua enemmän kuin moottori ?
30 % sähköksi on aika hyvä, loppu 70 % on lähinnä hukkalämpöä, josta ei ihan kaikkea taida saada talteen. Jos tota harrastaa "ilmaisilla" puilla niin onko sillä mitään väliä ?
Sen mitä olen genuja ja latureita kokeillut niin niiden hyötysuhdetta heikentää aika paljon magnetointivirran tarve, eli jos löytää noita kestomagneeteilla tehtyjä genuja niin energiaa saa enenmän, tosin se on usein tasavirtaa jota joutuu ehkä muokkaamaan tarpeisiinsa sopivaksi jollain invertterin tapaisella.
Uusinta tervanpoistotekniikkaa edusti menetelmä, jossa kaasu kierrätettiin uudestaan prosessiin. Sitä ei kerrottu miten se tapahtuu.
Noissa jotain tervajuttuja:
Pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehityspolku - PDF Free Download
Pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehityspolku VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus Ilkka Hiltunen, VTT Pienimuotoinen CHP-tekniikka:
SYNTEESIKAASUN TERVA-ANALYYSIT - CORE Reader
core.ac.uk
Mikähän lie Kempeleen kaasuttamon tila, taisi talous tervaantua enemmän kuin moottori ?
Kempeleen kaasuttimia meni paljon moniin maihin, viime vuosina talouslukujen perusteella heikompaa. Reisjärven kaasuttimet meni jo aiemmin reisille, mutta nyt nousseet taas tuhkasta. Molemmissa ilmeisesti haasteena kaasutettavan biomassan laatuvaatimukset ja modernien moottoreiden soveltuvuus puukaasulle.
Pienen mittakaavan off-grid versiossa katselisin ehkä panostoimisen kaasuttimen suuntaan, noissa kaupallisissa on aika monimutkaiset polttoaineen syötöt ja tuhkan poistot. Ja iso tekijä olisi oikean filosofian löytäminen moottoriin. Oma veikkaus olisi säännöllisin väliajoin romukoppaan heitettävä Loncin tai sitten wanha matalaviritteinen diesel, jota ajaisi dual-fuelina, jos energia kaasusta olisi heikkoa lisäisi sillä hetkellä nestemäisen syöttöä, ja kun kaasu olisi makeimmillaan niin syöttäisi vain tyhjäkäynnin verran sytytystarpeeseen.
Dual fuelia voi testata vaikka laskemalla imuun nestekaasua ja tutkimalla moottorin käytöstä. Vanhat mekaanisella syötöllä olevat toimii aika johdonmukaisesti.
Pakokaasulämmönvaihdin menee varmaan aika rivoon kuntoon nopeasti puukaasu-diesel/kasviöljy polttoaineseoksella.
Pienen mittakaavan off-grid versiossa katselisin ehkä panostoimisen kaasuttimen suuntaan, noissa kaupallisissa on aika monimutkaiset polttoaineen syötöt ja tuhkan poistot. Ja iso tekijä olisi oikean filosofian löytäminen moottoriin. Oma veikkaus olisi säännöllisin väliajoin romukoppaan heitettävä Loncin tai sitten wanha matalaviritteinen diesel, jota ajaisi dual-fuelina, jos energia kaasusta olisi heikkoa lisäisi sillä hetkellä nestemäisen syöttöä, ja kun kaasu olisi makeimmillaan niin syöttäisi vain tyhjäkäynnin verran sytytystarpeeseen.
Dual fuelia voi testata vaikka laskemalla imuun nestekaasua ja tutkimalla moottorin käytöstä. Vanhat mekaanisella syötöllä olevat toimii aika johdonmukaisesti.
Pakokaasulämmönvaihdin menee varmaan aika rivoon kuntoon nopeasti puukaasu-diesel/kasviöljy polttoaineseoksella.
denzil dexter
Well-known member
Kiitokset linkeistä! Periaatteessahan terva on ihan käypäistä polttoainetta, tai ainakin polttoaineen lisäainetta, joten palaisi se koneessakin jos vain sinne asti pääsisi. Muistaakseni ainakin joku Minnepolis Moline traktorinkone nieli jossain testeissä aivan mitä vain eikä edes yskinyt.
Imusarjan alkuun vain bensaruiskutus, josta tohauttaa hiukan puhdistusainetta silloin tällöin? Venttiileistähän kyllä karsta lähtisi vesiruiskullakin, mutta imusarja on vähän hankala. Ehkä jos tekisi jonkun huippusileän teflontötterön rosoisen alumiinin tilalle. Nyt kun ei tarvita bensan höyrystämisen ja sekoittumisen tehostamiseen mitään ylimääräisiä nystyröitä virtauskanavissa.
Imusarjan alkuun vain bensaruiskutus, josta tohauttaa hiukan puhdistusainetta silloin tällöin? Venttiileistähän kyllä karsta lähtisi vesiruiskullakin, mutta imusarja on vähän hankala. Ehkä jos tekisi jonkun huippusileän teflontötterön rosoisen alumiinin tilalle. Nyt kun ei tarvita bensan höyrystämisen ja sekoittumisen tehostamiseen mitään ylimääräisiä nystyröitä virtauskanavissa.
Pähkäilijä
Active member
Reisijärvi meni valitettavasti reisille. Saatiinko myötävirtakaasuttimella puhtaampaa lopputulosta aikaan? Joskus 10v sitten siitä oli enempi puhetta kun keksijä oli ajanut ransitilla 130 000 kilometriä ilman koneen avaamista? OKT kokoluokan laitos olis kyllä kiva,
google hakusanalla "gasek myötävirtakaasutin" http://www.lapinjarvi.fi/wp-content/uploads/files/pdf_tiedostot/puun_kaasutus_ek.pdf
"Myötävirtakaasuttimen toimivuuden kannalta tärkeintä on että terva saadaan hajotettua kaasuttimessa • Ainut konsti hajottaa terva on krakkaamalla se riittävässä kuumuudessa
• Kolme tärkeintä asiaa myötävirtakaasutuksessa:
– Kaasuttimen tulipesän riittävän korkea lämpötila tervojen tuhoamiseksi
– Hiilipatjan pitäminen kuohkeana ja reaktiivisena
– Holvaantumisen sekä kanavoitumisen välttäminen"
google hakusanalla "gasek myötävirtakaasutin" http://www.lapinjarvi.fi/wp-content/uploads/files/pdf_tiedostot/puun_kaasutus_ek.pdf
"Myötävirtakaasuttimen toimivuuden kannalta tärkeintä on että terva saadaan hajotettua kaasuttimessa • Ainut konsti hajottaa terva on krakkaamalla se riittävässä kuumuudessa
• Kolme tärkeintä asiaa myötävirtakaasutuksessa:
– Kaasuttimen tulipesän riittävän korkea lämpötila tervojen tuhoamiseksi
– Hiilipatjan pitäminen kuohkeana ja reaktiivisena
– Holvaantumisen sekä kanavoitumisen välttäminen"
Tosiaan vielä suomalaisista harrastajista Gasekin ja Volterin lisäksi oli tosiaan tuo linkkaamasi Ek ja Mikkonen, jolta on se kirjakin. Mikkonen taisi hetken Gasekissakin vaikuttaa, mutta muistan kun mies jo vuosituhannen vaihteessa kävi autostaan päästöjä mittaamassa.
Tuntuu että kaikilla keksijöillä on oma toisistaan hiukan poikkeava vahva näkemys miten homma kuuluu tehdä.
Ongelmia moottorissa tulee varmaan juuri polttoaineen ja sen palotuotteiden epämääräisyydestä, samantyyppiset haasteet kuin esteröimättömällä kasviöljyllä. Ongelmia voi olla tulossa ehkä myös pakopuolelle. Konehan kyllä käy monenlaisella aineella, mutta kun pitäisi saada mielellään tuhansia käyttötunteja...
Tuntuu että kaikilla keksijöillä on oma toisistaan hiukan poikkeava vahva näkemys miten homma kuuluu tehdä.
Ongelmia moottorissa tulee varmaan juuri polttoaineen ja sen palotuotteiden epämääräisyydestä, samantyyppiset haasteet kuin esteröimättömällä kasviöljyllä. Ongelmia voi olla tulossa ehkä myös pakopuolelle. Konehan kyllä käy monenlaisella aineella, mutta kun pitäisi saada mielellään tuhansia käyttötunteja...
denzil dexter
Well-known member
Onhan siinä vielä sellainen mahdollisuus, että heivaa koko polttomoottorin ja laittaa kaasuturbiinin. Siellä ei pienet nokikokkareet tai tervatahrat purista. Niitähän on tehty ihan auton kokoluokkaankin, joskin ovat parhaimmillaan isommissa moottoreissa. Ongelmana myös saatavuus, ellei itse rakenna.
Tuollainen; ei ole suihkumoottori, vaan teho menee renkaille:
en.wikipedia.org
Tuollainen; ei ole suihkumoottori, vaan teho menee renkaille:
General Motors Firebird - Wikipedia
Biona pellettipoltin toimi kaasutusperiaatteella, mutta ainakin toisio ilmanpuhallusta pitäis modata ettei häkä palaisi ennen moottoria.
Ongelmana ainakin ekan sukupolven versiossa oli ensiöilman jakajan kesto, joka oli 5tn pellettiä. Kestoa paransi valmistajan mukaan riittävä alipaine, minkä imupuoli tuottaisi luontaisesti.
Ongelmana ainakin ekan sukupolven versiossa oli ensiöilman jakajan kesto, joka oli 5tn pellettiä. Kestoa paransi valmistajan mukaan riittävä alipaine, minkä imupuoli tuottaisi luontaisesti.