• Ilmaisenergia.info -foorumi yhdistetään Konekansa.net -foorumin osaksi vuoden 2025 aikana. LUE TÄMÄ pitääksesi käyttäjätunnuksesi voimassa, kiitos!

Irti verkosta - nyt!

@Puuha peltier on minua pitkään kiinnostanut, niiden todellinen käyttöikä ja lämmönkesto arveluttaa, enkä oikein ole luotettavaa lähdettä löytänyt. Mökin kamiinassa minulla olisi yli 2 m eristämätöntä putkea jonka voisi vaihtaa neliöputkeksi ja kuorruttaa elementeillä, vielä jos puristaisi elementit toisen neliöputken väliin josta repisi kylmän korvausilman mökkiin.

Genepuolella en edes katselisi B&S:ia, niiden kesto on niin luokaton. Pienelle kulutukselle Honda, jolla voisi ladata nopeasti akut täyteen että tunteja ei ihan hirveästi kertyisi, isommalle kulutukselle ehkä intialainen Listeroid kopio, johon sitten kestomagneettilaturi kuten @denzil dexter esitti? Listeroidit sähköisti ennen syrjäiset maatilat Brittein saarilla, kestivät kovia tuntimääriä. Mutta sellaisen toimituskulut Suomeen voi painon takia olla aika kovat, vaikkei muuten hinnalla pilattu...
Olen rakentanut itse 40 W termosähkögeneraattorin, elementit olivat sähkön tuottoon tarkoitettu, 10 W per elementti (40*40 mm muistaakseni), hinta oli noin 20 €/ kpl. Tuotto parhaimmillaan ollut 24 W mitattuna. Elementit on puristettu kahden teräslevyn väliin. Kuumapuoli ollut parhaimmilaan lähes 300 asteisena, valmistajan mukaan elementit kestää 330 jatkuvasti ja 400 hetkellisesti. Kylmäpuoli on nestejäähdytteinen, pieni pumppu kuluttaa noin 5 W (tehoa tiputettu jännitettä säätämällä) ja lähtee käymään jo sadan asteen lämmössä. Kaipa nuo pitkään kestää, jos lämpö on aina tasainen kummallakin puolella. Syklittäessä voi käyttöikä lyhentyä. Omat on toistaiseksi kestäneet, tosin ei niitä ole paljoa käytettykään. Ehkä sitten jos projekti edistyy.

Noita peltier-elementtejä (lämpöpumppu, viilennys) ei voi juurikaan käyttää sähkön tuottoon, juotokset sulaa jo vähän päälle sadassa asteessa, eikä niillä lämpötilaeroilla saavuteta kovin hyvää hyötysuhdetta eli siten tehoa pinta-alaa kohden. Voivat myös olla eripaksuisia, jopa samat elementit, mikä vaikeuttaa lämmönjohtamista elementteihin tai niistä pois (ei voi puristaa kahden levyn väliin useita elementtejä).
 

denzil dexter

Well-known member
Tegit ovat parhaimmillaan silloin, jos on tarvetta lämmittää vettä (kuten talvella on). Vesipuoli tarjoaa ilmaisen ja valmiin jäähdytyksen, ja toisaalta pitää tulipuolen lämpötilan järkevänä. Hyötysuhdekin on 100%, kun hukkalämpöä ei muodostu - muodostuu vain sellaista lämpöä mitä tarvitaankin.

Talvella tulee pidettyä tulia ehkä 4-5 tuntia päivässä. Se ei vielä riitä vuorokaudessa tarvittavan sähkön tekoon kuin hätävarana. Pitäisi viritellä joku suolasula-varasto, joka tykittää tasaisella lämpötilaerolla 24h/7, kunhan vain jossain vaiheessa päivää tulia on kunnolla pidetty.
 

Pähkäilijä

Active member
Tegit on itselle outoja mutta löytyykö sellaista mikä toimisi vaikka 70/20c erolla? Silloin esim puukeskuslämmityksessä voisi varaajan varausta käyttää tähän pannuhuoneessa ennen shunttia.
 
Kenen valmistajan TEGit sulla siis on käytössä, yleensä ovat aika lailla kalliimpia mitkä kestävät 300 astetta..
Tämä elementti: https://www.tegmart.com/thermoelectric-modules/10w-teg-module

Itse pidän nykyään TEGiä toimivana tapana pienen sähkömäärän tuottoon. Itse rakentaessa täytyy kuitenkin muistaa, että noiden kuuma- ja kylmäpuolen levyjen pinnanlaatu täytyy saada aika hyväksi, että lämpö johtuu ja elementit ei halkea. Myös ruuvit täytyy kiristää aika tarkasti.
 
Tegit on itselle outoja mutta löytyykö sellaista mikä toimisi vaikka 70/20c erolla? Silloin esim puukeskuslämmityksessä voisi varaajan varausta käyttää tähän pannuhuoneessa ennen shunttia.
TEGit, kuten mikään muukaan lämpövoimakone ei 50 asteen lämpötilaerolla tuota juuri mitään. Carnotin teoreettinen maksimihyötysuhdekin on tuolle lämpötilaerolla melko heikko, eikä nykyiset TEGit pääse lähellekään tuota.

Noin matalissa lämpötiloissa tavalliset TEC (peltier) elementit toimii lähes yhtä hyvin kuin TEGit. Tosin omien kokemusten mukaan Kiinasta tulleissa on joskus erittäin suuria eroja suoritusarvoissa. Tuotto olisi kymmeniä-muutamia satoja milliwatteja tuolla lämpötilaerolla per 40*40 mm elementti.
 

denzil dexter

Well-known member
Onko suosituksia akuston kanssa käytettäväksi off-grid-invertteriksi? Pitäisi olla mahdollisuus syöttää tasavirtaa kahdelta kanavalta (kaksi paneelikenttää, dc-generaattori tms) ja mielellään myös mahdollisuus syöttää vaihtovirtaa aggregaatilla. Teholuokka on alle 5 kW.

Sitten lähtöpuolella akuston lataus ja 1-vaihe"verkkosähkö" kotiin. Joku ylijäämän dumppaus lämmitysvastukseen on bonusta (ellei sitten akuston oma elektroniikka osaa kääntää kytkintä sitten kun akut ovat täynnä).

Tuon vain pulttaa nykyisen verkkoinvertterin tilalle ja heureka, sähköt pelii kuin ennenkin - tosin yksivaiheisena ja vain yksi isompi laite kerrallaan.
 

denzil dexter

Well-known member
Onko kukaan sattumalta suorittanut laskelmia kaasulieden - sähkölieden välillä off-grid käytössä? Omalta osaltani hommaa hankaloittaa se, ettei laitteen kulutusta ole mahdollista helposti mitata, kun ei ole pistorasiaa välissä.

Sähköliesi on valmiina ja niitä saa myös ilmaiseksi, ainakin jos jaksaa kantaa remppatyömaalta viidennestä kerroksesta. Sen voi kytkeä yhteen vaiheeseen, mutta melkoinen virtasyöppöhän se on.

Toinen vaihtoehto on ostaa uusi nestekaasuliesi/uuni (259€ + liitännät + pari pullot, yhteensä luokkaa 500€). Periaatteessa tuota voi käyttää myös biokaasulla vaihtamalla suuttimet.

Kysymys on siis siitä, paljonko off-grid-järjestelmälle tulee lisää hintaa, jos sen mitoittaa niin, ettei uunin/hellan käyttö aiheuta mitään ongelmia? Jos hintaa tulee lisää vain vähän, silloin sähköhella kannattaisi säilyttää. Jos sitä tulee esimerkiksi 1000 euroa, silloin kannattaisi siirtyä kaasu/biokaasulaitteisiin.

Lähtökohtana on siis joku luokkaa 7-10 kWh akustolla oleva systeemi.
 

Savonius

Well-known member
Teoriassa mulla on akuissa 22, 560Kwh. Käyttökelpoista siis noin 11Kwh. Jos joka toinen päivä paistaisi niin se riittäisi päivittäiseen kulutukseen mutta kun ei paista. Viisi pilvistä päivää perätysten esiintyy silloin tällöin ja neljää, kolmea myös. Nuo akut ovat Exide 235Ah jotka ovat normaaleja lyijy
happoakkuja. Keskimäärin hankittu 2015. Vuorokaudessa niistä otetaan 2-4Kwh. Nuo valottomat ja vähävaloiset päivät ovat ongelma. Jonkinlainen varajärjestelmä on oltava olemassa. Minulla invertteri siirtää kulutuksen verkkoon ja akkujen täyttyessä akkusyötöön. Mikroaaltouuni, pesukoneet ja sisävalaistus ovat aina kiinni verkkovirrassa. Lattialämmityksen pumppu, pieni osa sisävaloista, laturit ja viihde-elektroniikka tulevat akkuverkosta.
Ei tuossa valtavan suurta cappia ole verkkosähköstä irtautumiseen mutta rahallinen hyöty pitkässä juoksussa jää aika vähäiseksi.
Akuista tulee edelleen kutakuinkin se mitä pitääkin. Invertterissä on neljän tunnin sulfaatin poisto ohjelma jonka ajan kuukauden välein talvikuukausina tai silloin kun on epäilys että napajännite on pitkään ollut alle 12V/akku. Invertteri siirtää kuorman verkkoon kun napajännite on ollut muutaman minuutin 23,6V.
 

denzil dexter

Well-known member
Eipä ne pilvet paljon purista; nytkin tulee lumisateen aikana enemmän, kuin mitä välttämättä tarvitsen. Pilvet tarkoittavat ainoastaan, ettei vettä voi lämmittää sähköllä, eikä oikein muutakaan isompaa sähkösyöppöä käyttää sillä hetkellä.
Ongelmia tulee marraskuussa, kun on oikeasti pimeää ja tuo pimeä kestää helmikuulle asti. Paneelien "talvisuuntauksella" tuo jakso hiukan lyhenee, mutta kolme kuukautta alkaa olla minimi, mihin sen saa puristettua.

Nuo sata päivää saisi katettua yksinkertaisesti (ja kalliisti) huudattamalla aggregaattia ja hyödyntämällä myös sen tuottama lämpö. Laitteen polttoaineeksi olisi 95E:n lisäksi aika monta vaihtoehtoa. Esimerkiksi dieselgenu toimisi Lidlin ruokaöljyllä, joka on halvempaa kuin löpö. Bensa-agre toimisi nestekaasulla, biokaasulla, metanolilla ja etanolilla.

Kesän aikana voisi tehdä esimerkiksi nurmijätteestä rajattoman määrän biokaasua, josta näppärä mies osaa tehdä metanolia. Etanolin valmistus aurinkolämmön avulla on vielä helpompaa, joskin kiellettyä. Sadan päivän kulutuksen voisi siis laittaa jemmaan kesällä - ainakin ellei laki kieltäisi.
Kaupallinen biokaasukin toimisi, mutta se vaatii 300bar painelaitteet ja tietysti pitää välillä käydä tankkaamassa "auto" kaasuasemalla. Positiivisena puolena se, että samalla aineella voisi käyttää myös uunia/hellaa, jolloin sähkönkulutus hiukan pienenisi.

Joka tapauksessa talvikauden sähkön kWh-hinnaksi muodostuu tuolla tavoin toteutuksesta riippuen jotain 20c ja 100c/kWh välillä, mistä sitten tulee muutaman satasen kustannus.

Halvempaa sähköä, mutta vähemmän, saisi uuninpiipusta. Myös höyrykoneella saa klapeista käytännössä ilmaista sähköä, koska lauhdutuslämpö käytetään talon/veden lämmittämiseen ja lämmitysenergiaa tarvitaan. Varjopuolena työläs ja kalliinpuoleinen toteutus alkuvaiheessa. Sitten kun laitteen saa pelittämään, se jyskyttää kyllä maailmanloppuun asti. 5 hp kone sattumoisin löytyisi autotallista; pitääköhän alkaa virittää siihen kattilaa ja laturia...
 

Savonius

Well-known member
Itäsuomessa ilmeisesti pilvet ovat erilaisia kuin täällä lounaassa. Täällä paneeleille tuleva säteily heikkenee suoraviivaisesti pilven paksuuteen. Paneelisähkön hyvä puoli on tietenkin se että vähäistä säteilyä voi korvata lisäämällä paneeleita. Nykyisillä paneelien hinnoilla sekään ei ole huono vaihtoehto. Täällä puolella suomea tumma pilvi ja lyhyt päivä ovat kuitenkin ilmiö joka välillä vääjäämättä esiintyy. Viikon totaalinen pilvikatto ei ole poisluettuna heinä- elokuultakaan.
Tuo höyrykone on oma suosikkini. Yritin vuosi takaperin ostaa Ruotsista 6 metristä höyryvenettä mutta kruunut loppuivat. Se ruotsalaisen papan tekemä höyrykone on varsinainen taideteos. Siitä edelleen haaveilen.
 

don

Active member
Moro

Jos on etanolin valmistus kiellettyä tarvitsisit höyrykattilan käyttämiseen myös luvan olisiko se nyt sitten joku koneenhoitajan pätevyys,riippuu muistaakseni pannun paineluokasta.
 

maanma

energiaonnellinen
Nelihenkisellä perheellä on ulkomaan lomalla mennyt pullo kaasua per 2vkoa, kun lämminvesi, suihku ja liesi toimii sen avulla. Eli n. 1,2kg päivä.
 

hemaris

Active member
Onko kukaan sattumalta suorittanut laskelmia kaasulieden - sähkölieden välillä off-grid käytössä? Omalta osaltani hommaa hankaloittaa se, ettei laitteen kulutusta ole mahdollista helposti mitata, kun ei ole pistorasiaa välissä.

Sähköliesi on valmiina ja niitä saa myös ilmaiseksi, ainakin jos jaksaa kantaa remppatyömaalta viidennestä kerroksesta. Sen voi kytkeä yhteen vaiheeseen, mutta melkoinen virtasyöppöhän se on.

Toinen vaihtoehto on ostaa uusi nestekaasuliesi/uuni (259€ + liitännät + pari pullot, yhteensä luokkaa 500€). Periaatteessa tuota voi käyttää myös biokaasulla vaihtamalla suuttimet.

Kysymys on siis siitä, paljonko off-grid-järjestelmälle tulee lisää hintaa, jos sen mitoittaa niin, ettei uunin/hellan käyttö aiheuta mitään ongelmia? Jos hintaa tulee lisää vain vähän, silloin sähköhella kannattaisi säilyttää. Jos sitä tulee esimerkiksi 1000 euroa, silloin kannattaisi siirtyä kaasu/biokaasulaitteisiin.

Lähtökohtana on siis joku luokkaa 7-10 kWh akustolla oleva systeemi.

Itse harkitsin pientä induktiotasoa mökille. Jäin tuumauksen asteelle kun en oikein saanut selville noista induktiotasoista muuta kuin huipputehot. Olisi mielenkiintoista tietää kulutuksesta myös osatehoilla, toki voihan se olla ihan lineaarinen tehoasetuksen suhteen. Toisekseen magneettitestillä paljastui että sopivia kattiloita ja pannuja oli päätynyt aika vähän mökille.
 

a.karppa

Member
Itse harkitsin pientä induktiotasoa mökille. Jäin tuumauksen asteelle kun en oikein saanut selville noista induktiotasoista muuta kuin huipputehot. Olisi mielenkiintoista tietää kulutuksesta myös osatehoilla, toki voihan se olla ihan lineaarinen tehoasetuksen suhteen. Toisekseen magneettitestillä paljastui että sopivia kattiloita ja pannuja oli päätynyt aika vähän mökille.

Osta tämä ja väliin vain kulutusmittari noin 15-20€ ei tule kokeilu kalliikksi :)

Toki voin myydä sopivasti tuollaisen levyn, kun vaimo ei sitä meille halunnut o_O
 

hemaris

Active member
Osta tämä ja väliin vain kulutusmittari noin 15-20€ ei tule kokeilu kalliikksi :)

Toki voin myydä sopivasti tuollaisen levyn, kun vaimo ei sitä meille halunnut o_O
Viisas vaimo, en minäkään oikein Ikeaa sulata, ehkä kahvimukia lukuunottamatta ;)
Noita huokeita levyjä näkyy olevan aika paljon ja tuo olisi helppo testata sillä minulla on systeemissä tehomittarit sisään rakennettuan, ei edes tarvi tuo erillistä mittaria. Ongelma on enemmin noissa induktion kanssa toimivissa kattiloissa ja pannuissa. En viitsi laittaa koko mökkisettiä uusiksi pelkästään tuon induktiolevyn takia, etenkin kun poltettavaa puuta löytyy ihan riittävästi.
 

Puuha

Well-known member
Kysymys on siis siitä, paljonko off-grid-järjestelmälle tulee lisää hintaa, jos sen mitoittaa niin, ettei uunin/hellan käyttö aiheuta mitään ongelmia? Jos hintaa tulee lisää vain vähän, silloin sähköhella kannattaisi säilyttää. Jos sitä tulee esimerkiksi 1000 euroa, silloin kannattaisi siirtyä kaasu/biokaasulaitteisiin.
No jos otat sähkölieden niin tyypillisesti kytkentäteho on 6kW voimavirralla riippuen vähän liedestä, yksivaiheisena noin 3,5kW. Yksivaiheisena on omat haasteet sitten ettei välttämättä kaikkia levyjä voi käyttää yhtaikaa tai uunia. Laitekohtaiset erot kannattaa myös huomioida. Mutta lieden tarvitsema teho kysyy kapasiteettia niin invertteriltä kuin myös akustolta huomattavasti.

Kunnon kaasuliesi oikeasti toimivalla uunilla maksaa sen 600-1000 euroa mutta kaasu on taloudellisempi nopeutensa sekä säädettävyytensä ansiosta. Sillä 20 euron 11kg kaasupullolla kokkailee pitkään.
 
Ylös