Aurinkopaneelien (sähkö) rakentaminen

[Sampsa]

Selailin hieman säkitysprujuja, ja sieltä löytyikin pientä helpotusta asiaan.

IR-lamppuja ei tarvitse käyttää, lämpö kulkee osien välissä johtumallakin. Hommaan kelpaa säkkiin laitettava lämmitysmatto tai lamppu, puhallin tms. Meinasin testata vanhoilla kunnon Airamin lämpölampuilla, niitä kun on tuossa saatavissa. Täytyy vain laittaa lämpöanturi jotta näkee lämpötilat ja sitä kautta tarvittavan ajan. EVA-kalvolla taisi olla luokkaa 30min 120C lämmössä.

Pohdinta etenee vähitellen, pihahommat haittaa taas harrastuksia 

 

[eros]

mutta nuo liimat muutaman vuoden auringossa ja kuumassa sellaisessa ,arveluttaa kestävyys.

Jep, jotkut lupaa silikoneille kymmenien vuosien kellastumiskestoa, mutta onko nuo halpikset sellaisia..?
Siksi itse ajattelin kokeilla pienen kennon ihan arsalinin epoksilla, se on varsin kirkasta.

Eros:
kuinka kennot pysyi ehjänä kun lasi on niiden painona , tuo kennojen laakea kuperuus ei ole ongelma
vaan nauha joka on tinattu kennoon se on koholla siittä sivusta kun painaa niin rikoin liimaa levittäessä muutaman kennon.

Niin jotenkin ne pysyy ehjänä kun tehtaassa tekevät. Nauha 100% varmasti kantaa ja sen on upottava eva kalvoon ennen kosketusta lasiin, ts. nauhan paksuuden on oltava pienempi, kuin eva kalvon paksuuden.
Jotta ilmat saa kunnolla pois, pitäisi alipaineenkin olla varsin rankka, ainakin loppuvaiheessa. Nauhan tasainen tinaus varmaan vaikuttaa. Hiukan kyllä arveluttaa voiko onnistua, kaupoissa niitä kumminkin on.

Ostin Suomesta tuota säkkitykseen käytettävää kalvoa aika kallista,ei kehtaa kertoa hintaa .

Kaipa siihen kelpaa melkein mikä tahansa ilmaa pitävä aine. vaikka vesivaneri, cyproc ja jesseteipillä liikkuva tiivistys lasiin.

Pitäisikö kennojen taakse saada toispuoleisesti musta alumiinilevy, jotta pohjapuoli häivyttäisi lämpöä? Rivotus? Tosin alumiiniin saa liimattua vaikka prossusiilejä. Eristys? Riittääkö eva?

T:Eerin

 

[antero]

Täällä oli paljon juttua sähköä tuottavista aurinkopaneeleista itse tehtynä.

Onko tullut valmista ja miten tuottavat, olisi mielenkiintoista kuulla ?

Kuvia kiitos.

Antero

 

[Harpi]

Lasin koko 2250*1050
Kennoja 78 kpl. (6*6 tuumaa, effciency 16.75-17.00%, nom pwr 3.97W)
Paneelin nimellisteho 310W

Mittaustuloksia:

Tyhjäkäyntijännite 42.8V
Oikosulkuvirta 6.66A
Max. hetkellinen teho 192.1W

Päivitystä:

Paneelin max. teho n. 280W / 310W nimellinen.
Max. virta 8,22A

Täytyy olla tyytyväinen noihin lukemiin ja toivoa että itse rakennettuna kestää vähintään 15v.
Ja ei muuta kuin lisää tekemään... Kesä on vaan muuten niin kiireistä aikaa.

T:Harri

 

[eros]

Paneelin max. teho n. 280W / 310W nimellinen.

280/310=90,3%, per kenno 3,59w, ~kilowatin saapuvasta tehosta 280w/1kw*78x0.156²=14.75% hyötysuhde. Omatekoiselle panelille varsin hyvä luku.

Mitenkä muuten jos panelin taustalla liimaa alumiinilevyn, siihen jotenkin liimaa putkea ja pistää veden kiertämään, eikä sitä jätelämpöä voisi samalla hyödyntää tasokeräimenä. Eihän se paras mahdollinen ole, mutta keruuputkisto tulisi tavallaan melko ilmaiseksi mukaan?

Muuten kuumaliimat ovat hyvin usein eva pohjaisia, onko kukaan vielä ehtinyt kokeilemaan niitä? evaa saisi kiinasta jotain pari ecua neliö, mutta sata neliötä minimitoimitus ja eva pilaantuu 3kk ajassa.

T:Eerin

 

[antero]

Haripille;

Tuo teholukema on todella hyvä  !

Asensitko nuo paneelit siihen keskittävän aurinkovoimalan paikalle;  http://ilmaisenergia.info/foorumi/index.php?topic=387.msg2051#msg2051

Olisi mukava kuulla kuinka se lisää tuottoa, kun seuraa "auringon tarkasti" parasta tehoa.
Ns normaali aurinkoseuraimissa ei muuteta kulmaa, vaan seuraa vaakatasossa.
Tässähän on myös kulman seuranta ilmeisesti, kun oli keskittävä, joten täydet tehot pitäisi saada koko päivän auringon säteistä
aamusta iltaan  

Liitteeksi laitan kuvan omasta aurinkovoimalasta  
Päädyin tuohon järeään puukehikko malliin, jonka kulmaa voi säätää ja
ennenkaikkea, kun täällä on melko tuulista, niin ei vie ensimmäinen tuulenpuuska mennessään, kun piti korkeussuhteiden
takia asentaa katon harjan yli, jotta jo keväällä saa auringon osumaan paneeleihin.
Suunnittelin kovasti jonkinlaista seurausjärjestelmää, mutta kun piti asentaa harjalle ja vielä yli, olisi oltava melkoisen
mittava ja järeä rakennelma tuolla katolla, jonka lujuus olisi joutunut koetukselle kovissa tuulissa jne

Antero

 

[eros]

Liitteeksi laitan kuvan omasta aurinkovoimalasta  

Ihan kivan näköinen rivistö, käy kateeksi Koskahan omat kennot joutaisi juottelemaan kasaan..?

Onko nuo niitä espanian kennoja vai mistä hankit? 48v akusto taitaa olla..?

T:Eerin

 

[Harpi]

Asensitko nuo paneelit siihen keskittävän aurinkovoimalan paikalle;  http://ilmaisenergia.info/foorumi/index.php?topic=387.msg2051#msg2051

Olisi mukava kuulla kuinka se lisää tuottoa, kun seuraa "auringon tarkasti" parasta tehoa.
Ns normaali aurinkoseuraimissa ei muuteta kulmaa, vaan seuraa vaakatasossa.
Tässähän on myös kulman seuranta ilmeisesti, kun oli keskittävä, joten täydet tehot pitäisi saada koko päivän auringon säteistä
aamusta iltaan  

Paneeli on vielä väliaikaisessa telineessä, eikä vielä käänny.
Vaatii hitsausta että saa paneelit istutettua tuohon kääntösysteemiin ja mielellään saisi olla kaksi valmista kun tulevat vierekkäin.
12:sta tunnin seuranta on mahdollinen ennen kuin rakenteet rajoittavat kääntöä.
Ohjauslaitteet ja ohjelmat ovat tallella entisestä keskittävästä systeemistä, joskaan niin tarkkaa suuntausta nämä paneelit eivät vaadi.

T:Harri

 

[kariky]

Kopsasin tuosta viimeisimmästä TM Rakennusmaailmasta taulukon, jossa
auringon (keskimääräinen?) säteilyteho maanpinnalle jonkin meteorologisen
ohjelman mukaisesti laskettuna kunkin kuun 21. päivänä:

>
>KWh/m2 vuorokautena Etelä-Suomessa (61.0N)
>
>1 vaakapinta
>2 etelään suunnattu optimivakiokorkeuskulmassa
>  +  optimikulma astetta
>3 aurinkoa seuraava optimivakiokorkeuskulmassa
>  + optimikulma
>4 aurinkoa vastaan kohtisuora pinta
>  (=maksimi saatavissa oleva arvo)
>
> pvm  (1)  (2)  ast  (3)  ast    (4)
> 21.2  1,5  4,2  74    4,8  76    4,9
> 21.3  3,4  6,3  62    7,9  68    8,0
> 21.4  5,9  8,2  47  11,1  61  11,4
> 21.5  7,9  9,4  37  13,2  56  13,6
> 21.6  8,6  9,8  32  14,0  54  14,5
> 21.7  7,8  9,3  38  13,2  56  13,5
> 21.8  5,7  8,1  48  10,9  62  11,1
> 21.9  3,2  6,2  62    7,7  68    7,8
>21.10 1,3  3,9  74    4,5  76    4,5
>

Eli yllättäen korkeussuunnassa ei jatkuva seuranta taida olla kovinkaan kannattavaa,
jos voi vaikka muutaman viikon välein käydä käsin säätämässä parempaan kulmaan (?)

Sivusunnassa seuraamalla tuotto kasvaakin jo huomattavasti, Jussina jopa reilu 40% lisää...

Malliksi taulukosta luettuna vaikkapa Jussin tienoilla (21.6):
- vaakapinnalle säteilytehoa 8,6 kW
- etelään suunnatulle 32 astetta kallistetulle pinnalle tulisi tehoa 9,8 kW
- aurinkoa sivusuunnassa seuraavalle 54 astetta kallistetulle pinnalle tehoa 14,0 kW
- aurinkoa sivu- ja korkeussuunnassa seuraavalle kohtisuoralle pinnalle 14,5 kW

 

[eros]

Harmi, että ei ole lukemaa ns. laiskan miehen asennuksesta, jolla yritetään saada tuottoa mahdollisimman paljon talvella, eli se ~74asteen kiinteä teline.

Varjostus tulee 1/cos74 ->3,63m per metrin korkuinen paneli, eli rivistöt voi sijaita toisistaan min 4m etäisyydellä, todellisuudessa vielä kauempana, koska aamulla aurinko on todella matalalla. Paras paikka siis eteläinen seinä, siinä varjostusta tulee eniten juhannuksena..

Nämä samat pätee lämpökeräimiinkin, joidenka tuotto nimenomaan oleellista talvi/kevät kuukausina, kun lämmöllä on hinta.

T:Eerin

 

[Harpi]

Helteillä paneelin lämpötila nousee yli 50 asteen ja tehosta menetetään suuri osa.
Täytyy kehittää jotain jäähdytystä, tosin ulkolämpötilakin on niin korkea ettei paneelia
saa paljoa jäähtymään esim. puhaltimilla.

T:Harri

 

[laturi]

Ihan sama homma, tehot romahtaa kuumassa.

Tässäkin taas teoria tukee käytäntöä,tämä oli tiedossa jo talvipakkasilla.
Ei olisi välttämättä tarvinnut kokeilla käytännössä.

 

[antero]

Sama homma täällä.
Tehdastekoisia Kyoceran paneeleita ja teho laskee helteellä.
Muutamana päivänä tällä viikolla puolipilvistä, muuten täyttä tehoa aamusta iltaan 
Pilvisen hetken aikana(n 15-30min, riippuen myös tuulisuudesta), kun jäähtyvät ja taas aurinkoa täydellä teholla pilvien jälkeen,
hetken aikaa täysi teho ja sen jälkeen laskee n 10-20% tehot n 10-20min täyden paisteen jälkeen.

Antero

 

[jaskiainen]

Morjens!

Uusi kasvo foorumilla pistää lusikkansa soppaan...
Olen jo hommannut kennot, EVA-muovin ja oikeastaan kaiken muun paitsi lasin.
Lasilla ja lasilla kun on eroa.
Normaali lasi sisältää rautaa, joka taasen estää valon läpäisyä muutamilla prosenteilla.
Taasen esim. Pilkingtonin OptiWhite on ns. kirkas lasi, jossa raudan määrää on huomattavasti vähennetty. Tälläinen lasi vain on hivenen hintavaa (+karkaisu, +reunojen hionta).

Tällä hetkellä tarkoitus on tehdä koepaneeli, joka taasen pitäisi käyttää ilmalämmittimeen.
(oluttölkki mallinen, 340 tölkkiä, muistaakseni hivenen yli 3 neliöö pinta-alaa, PAPST-puhallin 170mm, jolla taasen ilma liikkuu kohtuullisen rivakasti, n.400cfm)

Tilauksessa on jo myös hieman isompaan paneeliin kennoja, kun tuota EVA-muovia tuli tilattua se minimi 10 neliöö.

Mutta asiasta kuudenteen:
Paneelin laminoinnissa on muutamia tärkeitä seikkoja, jotka eivät ole tulleet esille ainakaan tässä topicissa.
Eli paneeli valmistetaan mallia LASI, EVA, KENNOT, EVA, ja viimeisenä jokin tausta materiaali, jonka tarpeellisuus selviää hieman myöhemmin.
Kun kennot on juotettu ja aseteltu kaikki paikoilleen, niin ENSIN pitää koko roska esilämmittää noin 50 asteeseen hetkeksi aikaa (tämä siksi, että jos alipaine laitetaan päälle kylmänä, niin on mahdollista, että kennoihin tulee säröjä/halkeamia).
Tämän jälkeen pistetään alipainepumppu päälle ja nostetaan lämpöä vähitellen noin 80 asteeseen.
Pidetään siinä kenties vartti.
Ja tästä pikkuhiljaa ylöspäin (välillä pieniä 15 min portaita pitäen) aina siihen asti, kunnes alipainepussi antaa myöten ja alkaa sulaa.
Tämä tapahtuu muovilaadusta riippuen hieman 100 asteen molemmin puolin.
Pussin hajoamisesta johtuen alipaineen voi poistaa tässä vaiheessa (ja pussin). Ilmakuplia ei pitäisi enää syntyä.
Pidetään lämpöä yllä ja nostetaan vielä jonnekin 110-120 asteen tienoille ja paistetaan vielä noin puoli tuntia.
Tämän jälkeen annetaan jäähtyä hiljakseen uunissa, ennenkuin otetaan "katastrofi" esille. ;D

Niin siis unohtui tuossa mainita siitä alipaineistuksesta pari seikkaa:
Valitse muovi, joka kestää todella hyvin lämpöä. Itse testaillut eri muoveja ja huomasin, että SELLOFAANI kestää jopa 125 asteen lämpötilan. Kuitenkin sellofaanin juottaminen ILMATIIVIIKSI pussiksi saattaa olla hivenen hankalaa. Jätesäkeilläkin saattaa onnistua nostamaan lämpötilan riittävän korkealle.
Toinen tärkeä seikka on, kun laitat koko komeuden sinne säkkiin, niin se pitäisi ensin kietoa johonkin, joka mahdollistaa ilman poispääsyn sieltä kennoilta joka reunalta.
Tähän asti ovat kuulemma käyttäneet vanhoja päiväpeittoja ja pyyhkeitä yms.
Ja nyt päästään siihen taustamateriaaliin: Periaatteessa mitä vain, joka ei kutistu/sula uunissa, eikä päästä sitä EVA-muovia lävitse. (Olisi meinaan hankalaa irroitella siitä päiväpeitosta.)

Vähän poukkoilevaa taitaa olla teksti tähän aikaan (LOMALLA) ihan vaan pari saunaolutta otin...

 

[avris]

Helteillä paneelin lämpötila nousee yli 50 asteen ja tehosta menetetään suuri osa.
Täytyy kehittää jotain jäähdytystä, tosin ulkolämpötilakin on niin korkea ettei paneelia
saa paljoa jäähtymään esim. puhaltimilla.

T:Harri

Pieni maalämpökierto pienellä pumpulla tms?  Tai veden haihduttaminen kankaasta paneelin takapinnalla?

 

[laturi]

Hyvä, uutta porukaa ,ihan hyvä selostus.
Omia kokemuksia on kanssa jonkin verran tässä pari.

Valmistus kustannukset nousee minusta liian lähelle teollisesti valmistettujen paneelien hintoja.
Paneelia saa eu alueelta jostain 1.20€ ylöspäin ilman rahtia.
Teeppä mielenkiinon vuoksi kustannuslaskelma mitä tuolla menetelmällä tulee hintaa per watti.

Vartailin tavallista ja vähärautaista lasia keskenään en saanut mitattavaa eroa niiden välille
Muilla on ollut vähän saman suuntaisia tuloksia.

Missään nimessä ei ole tarkoitus latistaa omaa tekemistä,se on vaan siinä sellainen että kustannuksia kerttyy
pienissä erissä vähän kuin varkain.

Sitten on tämä kaksikerros filmi minusta ihan mielenkiintoinen.
en nyt muista linkkiä,pitää ettiä, tilasinkin kerran kokeeksi pari sellaista mutta ei niitä ikinä tullut.

 

[jaskiainen]

No otetaan sen verran takapakkia, että kun omasta takaa löytyy nuita vanhoja parvekelaseja, niin ajattelin pistää koepaneeliksi yhden lasin jossa olisi kaksi eri paneelia.
Uunin rakentaminen n.70x180cm on siis edessä ja miettiminen miten saa parhaiten ilman lämpiämään tasaisesti.
Ehkä sinne uuniin pitää laittaa jonkinlainen ilmankiertojärjestelmä?
Ja käyttääkö lämmitykseen vanhoja uunivastuksia? kolme riittänee tuon kokoluokan uuniin.
Alipaineistusta varten pitäisi kaverilta löytyä monen kokoluokan alipaineimuria.

Kesäloma päällä ja en ole ehtinyt paljon viime viikkoina perehtymään tähän asiaan, kun on nuita projekteja päällä aika monta yhtä aikaa...
Olisi siirtolavakiskoinen kesämökki, siihen tuuligeneraattori, aurinkolämmitin sekä näitä sähköpaneeleita.
Hitsi kun ei meinaa aika riittää millään kaikkeen.

 

[eros]

Itse käyttäisin taustalevynä mustaksi eloksoitua alumiiniä. Tai ylipäätään hyvin lämpöä johtavaa kamaa. Teräslevykin voi välttää. Tämä siis siksi, että panelia voi jäähdyttää helpommin. Toki jos haluaa käyttää sitä samallä lämmittimenä, niin tekee tuplalasilla ja taustalle vesikiertoputket + foamlevy.

Mutta palataan siihen alipainesäkkiin. Minusta se on liki tarpeeton, jos taustalla onkin metallilevy. Tällöin voit tiivistää metallilevyn lasin reunoihin esim silikoninauhalla tms.

Muistaakseni jokin ohje oli kuumentaa 100 tai 115c lämpöön eva ensin ennenkuin tyhjiötä tehdään. Mahtaako 50c riittää pehmentämään tarpeeksi?
Netistä tilattu eva turhan kallista, tule liikaa hintaa. Isoina rullina saisi kyllä edukkaasti kiinasta, mutta se säilymisaika.
Liimapistoolin puikot ovat osittain eva:aa. Ehkä jotakin kirkasta voisi hyödyntää?

T:Eerin

 

[jaskiainen]

Alumiini taustalevynä voisi toimia jos oletetaan että kennojen yhdyslangat eivät satu tulemaan sieltä EVAn läpi. Oikosulku laminoidessa olisi kova takaisku.

Alipaineistus taas on tarpeellinen, jotta EVA levittyy tasaiseksi ohueksi ILMATTOMAKSI/ILMATIIVIIKSI kerrokseksi kennojen molemmin puolin.
Toki paneelin voi rakentaa myös ns. ilmavasti, mutta vahvasti epäilen mahtaako kahtakaan vuotta kestää ennenkuin kennojen teho alkaa hiipua.

Taasen tämä koko roskan esilämmitys koskee lähinnä 6x6 kennoja, mutta suosittelen käyttämään aina paneeleita alipaineistettaessa. Varsinkin nuo isommat kennot saattavat murtua ilman sitä ensimmäistä esilämmitystä.  Eli jos alipaineistetaan ensin ja laitetaan sitten vasta uuniin.
EVA alkaa sulaa 65 asteessa, joten sen yli ei esilämmitystä kannattaisi tehdä.
Ja vielä: testeissä ainakin ilmakuplat lasin ja kennon välissä ovat heikentäneet paneelin tehoja.

Tämän kaiken olen ottanut opikseni Fieldlinesin sivuilta.
Suosittelen ehdottomasti lontoon murretta taitavien käydä tarkistamassa tämä:
http://fieldlines.com/board/index.php?topic=145005.0

 

[eros]

Muistan vain, että jonkin evan ohje oli kuumentaa 110C tienoille ennenkuin alipaine tehdään. Tällöin ko. eva oli ymmärtääkseni pehmeää, joten alipaine sen jälkeen ja sitten kuumennus 140-150C lämpöön jossa jonkin aikaa pito ja sitten jäähdytys, alipaineen purku. Alipaine piti vissiin purkaa ennen jäähdytystä, jotta ilmanjäänteet kutistuu mikrokupliksi.

Uuni, minusta PU (sauna) levystä tehty koppi riittää ja lämmityksen voinee tehdä halogeeni lampuilla, tällöin kuumentuu etupäässä kennot. Toki voihan sitä puhaltimella kierrättää laatikon ilmaa lämppärin läpi, mutta tällöin kuumennusaika varmasti monikertainen koska lasin läpi eva lämpiää hitaasti.

Ilman alipaineistusta ei tule kelvollista, ideani, kuten kirjoitin oli korvata kelvoton alipainesäkki lasilla + taustalevyllä. Ajavat saman asian, mutta kestävät lämpöä ihan eri tavalla.

T:Eerin