Aurinkolämpöä isoon varaajaan

[rotzi]

Kiertovesipumput sekoittavat  noita kerrostumia kyllä hiukan, joten ei ne ihan noin kauniisti pysy ne lämmöt...mutta ei ole merkittävää jos ei kierrot ihan väärin ole tehty...

 

[Pähkäilijä]

Kiertovesipumput sekoittavat  noita kerrostumia kyllä hiukan, joten ei ne ihan noin kauniisti pysy ne lämmöt...mutta ei ole merkittävää jos ei kierrot ihan väärin ole tehty...

mikä parasta auringon kanssa niin silloin kun auringosta saa energiaa ei juuri kiertovesipumpun ohjausshuntin pitäs olla auki 

 

[jolla]

Nyt on lämmönjohtumista testattu minilaitteistolla. Varaajana eristetty metrin mittainen muovinen
viemäriputki jossa neljä anturia eri korkeuksilla. Yläosassa sähkövastus joka piti ylimmän osan
60-65 asteessa. Lämmöt alussa 66,3  20,5  18,4  17,8  ja
12 tuntia myöhemmin.              65,0  23,0  18,7  18,1 eli vain 30 senttiä alempana lämpötila muuttui
vain 2,5 astetta 12 tunnin aikana, vielä alempana ei juuri ollenkaan.
Jos sama pätee täyskokoisessa varaajassa niin sen pienentäminen "virtuaalisesti" on todella  mahdollista. Esilämmityskierukan paikka tosin saattaa aiheuttaa ongelmaa.

joku mättää, keskilämpötila on lähtötilanteessa 30,75 ja 12 tunnin jälkeen korkeampi 31,2, olisihan loogista jos olisi jäähtymistä edes hieman tapahtunut vai oliko tuo vastus kuitenkin päällä sen 12 tuntia?
ymmärrän että ei ollut testiaikana päällä

 

[Sakarikk]

Hommaa valvoi Resolin aurinkosäädin siten että vastus meni päälle 58 ja pois 62 eli ylimmän anturin
arvot seilasi välillä 58-66. Seurasin arvoja n tunnin välein viimeinen arvo nyt sattui tähän. Pointtihan
oli seurata lämmön johtumista, joka kyllä tuli esille.

 

[rotzi]

Nyt on lämmönjohtumista testattu minilaitteistolla. Varaajana eristetty metrin mittainen muovinen
viemäriputki jossa neljä anturia eri korkeuksilla. Yläosassa sähkövastus joka piti ylimmän osan
60-65 asteessa. Lämmöt alussa 66,3  20,5  18,4  17,8  ja
12 tuntia myöhemmin.              65,0  23,0  18,7  18,1 eli vain 30 senttiä alempana lämpötila muuttui
vain 2,5 astetta 12 tunnin aikana, vielä alempana ei juuri ollenkaan.
Jos sama pätee täyskokoisessa varaajassa niin sen pienentäminen "virtuaalisesti" on todella  mahdollista. Esilämmityskierukan paikka tosin saattaa aiheuttaa ongelmaa.

joku mättää, keskilämpötila on lähtötilanteessa 30,75 ja 12 tunnin jälkeen korkeampi 31,2, olisihan loogista jos olisi jäähtymistä edes hieman tapahtunut vai oliko tuo vastus kuitenkin päällä sen 12 tuntia?
ymmärrän että ei ollut testiaikana päällä

Kyllä siellä oli vastus päällä testin aikana asetuksella 60-65ºC...

 

[Sakarikk]

Voisko noita sisäisiä virtauksia hillitä ja hallita siten että tulot ja lähdöt jatkuisivat pöntön sisällä
sivuilta seijitettyinä halkaisijan mittaisina vaakaputkina. Tällöin vedet asettuisivat paremmin
lämpötilan mukaiseen asemaan.

 

[jolla]

Hommaa valvoi Resolin aurinkosäädin siten että vastus meni päälle 58 ja pois 62 eli ylimmän anturin
arvot seilasi välillä 58-66. Seurasin arvoja n tunnin välein viimeinen arvo nyt sattui tähän. Pointtihan
oli seurata lämmön johtumista, joka kyllä tuli esille.

ok, hyvin tuosta näkyy, että kerrostuma pitää, oletin/luulin että lämmitys katkaistu kun itsellä tuon puun kanssa tuhertamista kertalämmityksellä niin ajatusmaailmani vertasi suoraan siihen lämmityksen jälkeiseen tilanteeseen

 

[Pähkäilijä]

Vaikka vesi kerrostuukin niin varaajan rauta-astia johtaa lämmintä hyvin. Varmaan menis tasalämpöiseksi koko pytty jos ei ois vettä sisällä.

Tosta veden kerrostumisesta taitaa monella öljylämmittäjällä olla kokemuksia kun kattilassa on sähkövastus vesitilan yläpäässä ja sähköllä lämmättäessä tulee hellasäröä suihkureissuilta kun lämmintä käyttövettä ei tulekaan.

 

[denzil dexter]

Laskemallahan se terässeinämää pitkin siirtyvä lämpö selviäisi, jos jaksaisi. Heitän lonkalta, ettei montaa sataa wattia siirry 2 metrisen varaajan yläreunasta alareunaan. Ahkerammat esittäköön parempia arvioita.

 

[Sakarikk]

Tässä tämänhetkinen suunnitelma kevään projektista. Kaksi kenttää, 6m2 kaakkoon ja 6m2 lounaaseen seinälle aika pystyyn. Pyttyyn ylös 2kpl LK 34 ripaa ja alas 2 kpl "suolikierukoita" toinen
pystyyn ja toinen yläpuolelle vaakaan. Jos aurinkolämpöä keväällä riittää, se voi ohjautua suoraan lämmitykseen.Koska teoreettinen pohja on hatara ,yritetään tehdä systeemistä joustava. Jos pytty liian iso, suljetaan alhaalta osa pois pelistä venttileitä kääntämällä,
toinen esilämmityskierukka jää kuitenkin  toimintaan.
Muutos ja parannusehdotuksia toivotaan.

 

[rotzi]

Mitens tuo s.boilerin ennen oleva 3-tie, ilmeisesti termostaattinen...sehän kuuluis nippuun tuonne viimeisen varmistus temrarin kanssa nippuun, ei liene toimi tuossa kohtaa
Niitä on tommosia valmiita 'satseja', ESBE ja varmaan muitakin.

itsellä noiden kanssa ollut ongelmia kun on kalkkinen vesi.

 

[VPJ]

Jälleen kannattaa katso ESBEn kuvia. VTA 320 ja  VTS 520 joka kestää aurinko- ja puulämmöt paremmin.
Kun alimmasta kierukasta tulee tarpeeksi lämmintä kannattaa se ottaa suoraa käyttöön eikä kierrättää enää ylemmän kierukan kautta tai otetaan ylemmästä kierukasta vain vähän kuumaa sekaan. Säästetään kuumaa ylhäällä eikä sotketa kerrostumaa.

 

[Sakarikk]

Olenko väärässä jos sanon että tuo kierukoiden välitermostaatti on hyödyllinen varaajan ollessa kunnolla kuuma mutta matalammassa lämpötilassa yläkierukalla otetaan enemmän lämpöä jolloin
siinä on yksi turha jumittuva termostaatti lisää. Kuinka monta termostaattia kärsii laittaa että hanallakin olisi riittävä paine?

Toimiiko esim oraksen syöttösekoitusventtiili s-boilerin yhteydessä niin että siitä saadaan esim.
55 asteista vettä vaikka syötettävä vesi olisi varaajasta tulevaa vaihtelevan lämpöistä eikä kylmää
vettä jota sinne normaalisti menee.?

 

[kotte]

Olenko väärässä jos sanon että tuo kierukoiden välitermostaatti on hyödyllinen varaajan ollessa kunnolla kuuma mutta matalammassa lämpötilassa yläkierukalla otetaan enemmän lämpöä jolloin
siinä on yksi turha jumittuva termostaatti lisää.

Viittaat siis kaiketi Esben periaatepiirroksen termostaattiin no. 2 ? Tuostahan on hyötyä lähinnä kesäaikaan, jolloin varaaja voidaan yläosasta (tai miksei alempaakin) saada lämpenemään luokkaa 100 asteen lämpötilaan ja varaajan alakertakin on niin lämmin, että käyttövesi voidaan käytännössä tehdä tuolla. Lähinnä tuosta termostaatista on siis hyötyä, jos kesäkaudelle osuu pitkiä pilvisiä jaksoja, jolloin alaosa puretaan ensin ja yläosan lämpötila riittää pitkälle ilman lisälämmitystäkin.

Termostaatti 1 taas on muusta kytkennästä riippuen joko välttämätön tai hyödyllinen. Termostaatin 3 välttämättömyys taas lienee selvä muutenkin.

 

[VPJ]

yksi turha jumittuva termostaatti lisää. Kuinka monta termostaattia kärsii laittaa että hanallakin olisi riittävä paine?

Ei ole pakko laittaa yhtään jumittavaa termostaattiventtiiliä, silloin hanasta saa oikeasti kuumaa vettä.

VTS 520 perässä voi olla viisi suihkua muistaakseni.

 

[rotzi]

Vähän asiaa liipaten....ei taida olla semmosta termostaattivenaa joka ei ottaisi kalkista nokkiinsa, vai onko joku törmännyt?

 

[kotte]

Ei ole pakko laittaa yhtään jumittavaa termostaattiventtiiliä, silloin hanasta saa oikeasti kuumaa vettä.

Silloin, kun saa (aika harvoin, tyypillisesti). Aurinkokeräin kannattaa silloin joko kytkeä vain alimpaan kierukkaan tai vaihtoehtoisesti hommata erillinen sähkövaraaja käyttöveden priimaukseen (ja kytkeä perusvaraajan sähkövastus pois käytöstä sekä huolehtia mahdollisesta lämmityksen tehostustarpeesta jollakin lisäjärjestelyllä).

 

[pökö]

Itse jätin kaikki termostaatit pois. Riittävän iso esilämmityskierukka takaa sen että varaajan alaosa käytetään aina ensin ja kerrostuminen on tehokasta. Käyttövesi loppulämmitetään 110 litran varaajassa jos tarvetta on ja siitä se myös suntataan 55 asteiseksi jos aurinkovaraaja sen 90 asteisella vedellä täyttää.
Termostaatit ja välitermostaatit tekee systeemistä kalliin ja monimutkaisen.

 

[rotzi]

Itse jätin kaikki termostaatit pois. Riittävän iso esilämmityskierukka takaa sen että varaajan alaosa käytetään aina ensin ja kerrostuminen on tehokasta. Käyttövesi loppulämmitetään 110 litran varaajassa jos tarvetta on ja siitä se myös suntataan 55 asteiseksi jos aurinkovaraaja sen 90 asteisella vedellä täyttää.
Termostaatit ja välitermostaatit tekee systeemistä kalliin ja monimutkaisen.

Eli sulla on yksi termarivena systeemissä, se joka varmistaa ettei mene >55C?

 

[pökö]

Itse jätin kaikki termostaatit pois. Riittävän iso esilämmityskierukka takaa sen että varaajan alaosa käytetään aina ensin ja kerrostuminen on tehokasta. Käyttövesi loppulämmitetään 110 litran varaajassa jos tarvetta on ja siitä se myös suntataan 55 asteiseksi jos aurinkovaraaja sen 90 asteisella vedellä täyttää.
Termostaatit ja välitermostaatit tekee systeemistä kalliin ja monimutkaisen.

Eli sulla on yksi termarivena systeemissä, se joka varmistaa ettei mene >55C?

joo, siinä priimausvaraajassa. Muita ei ole.