Aurinkolämpöä isoon varaajaan

[vesimies]

Meillä on kolme isointa tyhjiökeräintä talon seinällä eli melkein 90 astetta ja toimivat todella hyvin. Aikaisin keväällä (helmikuussa) ja myöhään syksyllä (loka.marraskuu) tuottavat vielä ihan kiitettävästi ja vastaavasti kesällä eli tule ns. ylituottoa kauheasti.

 

[denzil dexter]

Jossain päin maailmaa putkia käytetään osana kaiteita. En tiedä, onko rakenne normien mukainen Suomessa. Muutenhan ratkaisu olisi varsin hyvä; ei tule lunta päälle, tehot ovat maksimissaan matalan auringon aikana ja kesällä ei ole niin suurta ylikuumenemisvaaraa.

 

[sam123]

Keräinten paikka ja kulmaa voi spekuloida laskurilla: http://re.jrc.ec.europa.eu/pvgis/apps4/pvest.php

10m2 on kovin vähän kolmen kuution varaajaan. Pitäisi olla tuplamäärä että sillä saisi jotain aikaiseksi. Lämmityskauden ulkopuolella pitäisi ainakin kaikki lämpö tuupata sinne varaajan yläosaan ja keskittyä tuottamaan käyttövettä.

Itse tilaisin Saksasta halpoja tasokeräimiä riittävästi niin tulee kerralla kunnollinen eikä sitten harmita kun "melkein lämmin vesi riittää pelkällä auringolla"

 

[rotzi]

Näyttää aurinkolämmittäjät vaipuneen talvihorrokseen , kysytään silti.
Varaajan yläosaan kaksi pätkää kampakuparikierukkaa, kytkenkö ne sarjaan vai rinnan eli lämmöntuotto/painehäviö? Alaosaan tulee lisäksi esilämmityskierukka.
Keräinten paikka myös mietityttää, katolle 45ast.lape lounaaseen. Hankalampi asennus kattoläpiviennit, pitkät putket ja lumi kevättalvella.
Vai autotallin seinään jyrkkkään kulmaan 3 kpl kaakkoon ja 3 kpl lounaaseen. Ohjaus kahden keräimen järjestelmänä. Helppo asennus, lyhyet putkivedot eikä lumiongelmaa.
Onko kenelläkään kokemusta jälkimmäisestä versiosta?
Löytyykö aamu-tai iltapäivän pilvisyyden eli auringonpaisteen eroista jotain tilastoa?

Laittaisin rinnan, nimimerkillä 'Hiukan paineen laskua kun avaa enempi hanoja'...
Aion tuota korjata ..............jooooskus kun muistaa ja ehtiii kesemmällä...

Leiskaa vähän paha kommenstoida...periaatteessa kumminkin talvella mitään saa, keskittyisin kesäpainotteisesti...

 

[Sakarikk]

Vesimiehelle: Onko pystykeräimet suoraan etelään?
Onko ison varaajan häviöt niin paljon suuremmat että homma ei toimi, käyttökulutushan on sama pienemmässä ja isommassa varaajassa samalla porukalla. Eihän sitä ison varaajan latausta aloiteta
joka aamu tyhjästä(jos häviöt ei ole tuhlannut kaikkea yön aikana). Varuilta lämmönvaihtimen molempia liitoksia kannattanee tehdä eri korkeuksille varaajaa jolloin venttiileillä voi säätää
mitä osaa varaajasta käytetään jos koko pönttö ei jaksa lämmetä. Lisälämmitykseen on varattu
160 litran sähköboileri.
Eikö kenelläkään ole kokemuksia kahden suunnan keräinkentistä?
,

 

[rotzi]

Vesimiehelle: Onko pystykeräimet suoraan etelään?
Onko ison varaajan häviöt niin paljon suuremmat että homma ei toimi, käyttökulutushan on sama pienemmässä ja isommassa varaajassa samalla porukalla. Eihän sitä ison varaajan latausta aloiteta
joka aamu tyhjästä(jos häviöt ei ole tuhlannut kaikkea yön aikana). Varuilta lämmönvaihtimen molempia liitoksia kannattanee tehdä eri korkeuksille varaajaa jolloin venttiileillä voi säätää
mitä osaa varaajasta käytetään jos koko pönttö ei jaksa lämmetä. Lisälämmitykseen on varattu
160 litran sähköboileri.
Eikö kenelläkään ole kokemuksia kahden suunnan keräinkentistä?
,

Ei ole kokemusta kahdelta seinältä, mutta ei siinä mitään ongelmaa ole jos vain vermeet on siihen sopevat...

Juurikin niin että kulutus on sama oliko iso tai pieni pönttö, eikä ne häviöt paljokaan eroa koska se pieni olis paljon kuumenpi kuin se iso, talteen ne kaikki tulee vaikkakin isommalla se kestää kauemmin tulla kuumaksi, mutta 'so what'.

Boileri on hyvä niin ei tarvi yrittää väkisin kuumaa tehdä ja menettää sitä kautta saantoja, mitä viileempään sitä aurinkolämpöä kerää niin sitä enemmän energiaa saa talteen.

 

[Sakarikk]

Jos lämmittäis vain pytyn yläosan (ulkoinen vaihdin) niin käykö kuitenkin niin että aamulla koko pytty
olis tasoittunut haaleaksi lämmön johtumisen takia. Eli voisko isoa pönttöa ikäänkuin pienentää
tällä tavalla "virtuaalisesti".

 

[VesA]

Jos lämmittäis vain pytyn yläosan (ulkoinen vaihdin) niin käykö kuitenkin niin että aamulla koko pytty
olis tasoittunut haaleaksi lämmön johtumisen takia. Eli voisko isoa pönttöa ikäänkuin pienentää
tällä tavalla "virtuaalisesti".

Voi, lämpö kulkee johtumalla aika huonosti. Haaste on kierrättää vettä niin ettei koko pytty sekotu latausvaiheessa, eli siihen joutuu vähän laittamaan ajatusta.

 

[Sakarikk]

Tätä lämmön johtumista voisikin nyt testata omassa varaajassa sähkävastuksen avulla ja katsoa mikä
on tilanne seuraavana päivänä.

 

[jolla]

vika ketju

 

[VesA]

Tätä lämmön johtumista voisikin nyt testata omassa varaajassa sähkävastuksen avulla ja katsoa mikä
on tilanne seuraavana päivänä.

Omassa pöntössäni on 9kW vastus ylhäällä ja kaksi 6kW alhaalla. Pelkän 9kW käyttö ei kuumentanut pöntön mittarin mukaan alaosaa juurikaan, VAIKKA vastus aiheuttaa aikamoisia virtauksia koska se pukkaa aikamoista lämpötilaeroa.

 

[denzil dexter]

Aika mukavasti se vesi kerrostuu. Englantilaistyyppisellä vedenkeittimellä (palkkä kierukka piuhan päässä) voi muutaman litran kattilassa keittää vettä niin, ettei alaosan lämpötila nouse yli +40 asteen kun vastusta pitää yläreunassa.
Se kyllä voi laukaista keskivaikean masennuksen, kun aamulla lämminvesivaraajassa on +50 astetta ja sitten kun pari tuntia polttaa puita, näyttää mittari +40. Sama ikävä ilmiö tapahtuu alaosan sähkövastuksilla.

 

[Pähkäilijä]

Jolla siullahan ois varmaa käyrää lämmityskauden ulkopuolelta kuinka suuri varaaja jäähtyy ja miten kerrostumat kestävät?

 

[jolla]

Jolla siullahan ois varmaa käyrää lämmityskauden ulkopuolelta kuinka suuri varaaja jäähtyy ja miten kerrostumat kestävät?

useemman vuotta siitä kun oli viimeksi kesällä lämmöt poikki, pitää kattoo
ei se kerrostuma kuitenkaan kesällä niin jyrkkä ole silloin kun pari kertaa kuukaudessa vain lämmittää, kun on alhaalla myös kierukka niin se kylmää alapäätä kummasti, niin varaajassa

 

[jolla]

Omassa pöntössäni on 9kW vastus ylhäällä ja kaksi 6kW alhaalla. Pelkän 9kW käyttö ei kuumentanut pöntön mittarin mukaan alaosaa juurikaan, VAIKKA vastus aiheuttaa aikamoisia virtauksia koska se pukkaa aikamoista lämpötilaeroa.

onhan noissa ainakin haato merkkisessä vastus pohjassa

 

[VesA]

Omassa pöntössäni on 9kW vastus ylhäällä ja kaksi 6kW alhaalla. Pelkän 9kW käyttö ei kuumentanut pöntön mittarin mukaan alaosaa juurikaan, VAIKKA vastus aiheuttaa aikamoisia virtauksia koska se pukkaa aikamoista lämpötilaeroa.

onhan noissa ainakin haato merkkisessä vastus pohjassa

On minullakin ne 6kW vastukset aika alhaalla. Niitä kun lämmittää pöntöstä kuulee kuinka vesi liikkuu - ja sekin lämmin vesi nousee samantien ylös, pöntön alaosa ei aluksi tunnu lämpenevän juuri ollenkaan. Minulla ON tästä jossain ihan dataakin, pöntössä oli aika monta lämpöanturia - tai on edelleenkin mutta ei niitä käytetä.

 

[Pähkäilijä]

useemman vuotta siitä kun oli viimeksi kesällä lämmöt poikki, pitää kattoo
ei se kerrostuma kuitenkaan kesällä niin jyrkkä ole silloin kun pari kertaa kuukaudessa vain lämmittää, kun on alhaalla myös kierukka niin se kylmää alapäätä kummasti, niin varaajassa

lähinnä tätä pähkäilin, eli käppyrät varmaan näyttävät että alapää jäähtynee tasaisesti eikä haalenemista tapahdu vai nouseeko alakierukan kupeessa lämmöt saunomisen jälkeen? Vai kestääkö kerrostumat yläpäässä koko pariviikkoisen ajan ennen seuraavaa lämmityskertaa?

Jos lämmittäis vain pytyn yläosan (ulkoinen vaihdin) niin käykö kuitenkin niin että aamulla koko pytty
olis tasoittunut haaleaksi lämmön johtumisen takia. Eli voisko isoa pönttöa ikäänkuin pienentää
tällä tavalla "virtuaalisesti".

 

[jolla]

lähinnä tätä pähkäilin, eli käppyrät varmaan näyttävät että alapää jäähtynee tasaisesti eikä haalenemista tapahdu vai nouseeko alakierukan kupeessa lämmöt saunomisen jälkeen? Vai kestääkö kerrostumat yläpäässä koko pariviikkoisen ajan ennen seuraavaa lämmityskertaa?

ei se lämpötila nouse enää alhaalla johtumisen seurauksena mikä on kerran laskenut, kylmään päin vain menee ja raja siirtyy ylöspäin

 

[Sakarikk]

Nyt pitäis alkaa tilaamaan kevään projektiin lisää keräimiä. Hewalex Virossa 350€, Munchen-Solar
250-300€, mitä muita kelvollisia ja edullisia löytyy. Kimppatilauskin kiinnostaa.

 

[Sakarikk]

Nyt on lämmönjohtumista testattu minilaitteistolla. Varaajana eristetty metrin mittainen muovinen
viemäriputki jossa neljä anturia eri korkeuksilla. Yläosassa sähkövastus joka piti ylimmän osan
60-65 asteessa. Lämmöt alussa 66,3  20,5  18,4  17,8  ja
12 tuntia myöhemmin.              65,0  23,0  18,7  18,1 eli vain 30 senttiä alempana lämpötila muuttui
vain 2,5 astetta 12 tunnin aikana, vielä alempana ei juuri ollenkaan.
Jos sama pätee täyskokoisessa varaajassa niin sen pienentäminen "virtuaalisesti" on todella  mahdollista. Esilämmityskierukan paikka tosin saattaa aiheuttaa ongelmaa.