Apuja OK-talon aurinkojärjestelmän hankkimiseen (tai joku muu, mikä?)

[Sami]

Onko tuo 3kw yksivaihe systeemi semmoinen mitä ei liitetä verkkoon?

kyllä se lienee ajateltu verkkoo jos meinaa sam123 kirjoitusta?

se vain vaatii sitten sen että kerätään kaikki 24/7 kulutusta omaavat laitteet samaan vaiheeseen johon sitten kytketään verkkoinvertteri sekä panelisto.

sähkömiehen pitäisi sitten käydä kylässä ja selvitellä miten mitkäkin laitteet vaiheittain menevät ja siirtää sulaketaululla nämä 24/7 kulutuksen omaavat laitteet saman vaiheen alle. yleensä kiertovesipumput, jääkaapit, pakastimet, ilp, pilp, vesivaraaja jne. jne. mahdollisuuksien mukaan. rajoittavana tekijänä on sitten se että myös talvikaudella pitäisi sulakkeiden kestää kyseisten laitteiden kuormat vaikka olisivat yhtaikaa päällä. tästä kuiten pitäisi huolehtia sitten sähkömiehen.

Kyllähän tämä vähän alkaa sitten kallistumaan tuohon sam123 esittämään skenaarioon, mutta

1. onko tuosta solar immersion controllerista niin suuri hyöty, että siihen kannattaa muutama satku laittaa?
2. mikä on nyt sitten tarkka wattiraja minkä se yksi vaihe kestää? eli paneelien määrä?
3. paneeleja on paljon kaikenlaisia, mistä tiedän minkälaisia ostan? sama kattokiinnikkeille ja piuhoille?
4. saako tämän solar immersion controller myös suomesta? mikä laite on suomeksi?

Tuossa nyt alkuun ja kiitokset kärsivällisyydestä kaikille...

 

[savonhumu]

Entisenä suorasähkölämmittäjänä(max 26000kwh) sitä ymmärystä säästötarpeelle löytyy ainakin täältä ;D
Varaaja tottakai niin pienelle kuin voi ilman että alkaa naisväen suusta huutoa kuulumaan, mutta luulen että nykyinen säätö on jo aika lähellä sitä. Suihkuun vettä säästävä suihkupää vois olla koittamisen arvonen myöskin(pidä vanha jemmassa varalta).

Ennen sähkömiehen käyntiä kannattaa vilkasta sähkökeskukseen, koska siitä näkee nimikylttien perusteella suoraan että mitkä laiteet on milläkin vaiheella eli yleensä siitä hahmottaa kolme pidempää riviä sulakkeita, joista jokainen rivi on yksi vaihe.

Sulakkeiden venkslaaminen ei ole ammamiehelle kovinkaan kummonen homma jos puhutaan normaalista automaattisulakkeilla verustellusta suhteellisen nykyaikaisesta keskuksesta. muutaman tunnin kun varautuu maksamaan niin eiköhän homma oo sillä selvä. toki kannattaa kysyä hinta-arvio etukäteen..

sulakkeiden kesto riippuu niiden koosta, mutta yleensä ne on 3x25A kokoset eli yhdelle pääsulakkeelle vois ajatella pitempiaikaseks kuormaks jtn 5kw. hetkellisesti menee enempiki mutta nuo maksimit on suositeltavaa mitottaa hiukan alakantiin...

 

[Puuha]

jos panelit kytketään 10A sulakkeen taakse on maksimi 2,3kW 16A sulakkeen taakse on maksimi teho tällöin ~3,6kW. toki aina kannattaa pitää mielessä että maksimaalista tehoa ei kannata ajaa pitkiä aikoja vaan jättää pelivaraa.

itse en ole tutustunut kuinka nuo dumppaajat toimivat tarkasti. jos oikein olen ymmärtänyt osa voi tarvita erillisen vastuksen varaajaan mutta osassa on myös olemassa optio jolla varaajan omalla termostaatilla saadaan myös tarvittaessa verkkoon kytkettyä ellei tuotto riitä paneleilla. paremmin asiasta tietävät korjaavat. sellaiseen tapaukseen tutustuin jossa varaajassa oli erilliset vastukset niin verkkokäyttöön kuin myös dumpille. verkkokäyttöön termostaattilla ohjattiin lämpö 55 asteeseen ja dumpin termostaatti oli asetettu 98 asteeseen. toki varaajan koko oli sitten kuution luokkaa.

se onko se kannattavaa on hivenen kaksipiippuista ja riippuu siitä kuinka hyvin saat järjesteltyä kuormaa tuoton mukaan tai katettua kulutusta. mikäli arviota voisi heittää: jos tuotosta saat yli 80% käyttöön on ko. laite aika turha mutta jos jäädään alle 70% alkaa jo jonkinlaista merkitystä olemaan. tosin maksaako takaisin, siinäpä se kysymys.

kiinnikkeistä sen verran että alumiini kiskoa katolle ja kiskon kiinnikkeet taas kattomateriaalin mukaan. kiskoille on helppo panelit kiinnittää ja tarvittaessa vaihtaa panelit jos tarvits tulee.

panelit ovat käytännössä samanlaisia. käytännössä suurin ero löytyy siinä mikä niiden hyötysuhde on. mitä huonompi hyötysuhde sitä suuremman pinta-alan paneli vaatii tuottaaksen n+1W tehon. ohutkalvo-paneleista todetaan että ne ensimmäisen vuoden aikana romahduttavat tehoa 5-10%  nimellisestä jonka jälkeen tehonlasku on samaa vauhtia muiden panelityyppien kanssa ja niiden elinkaaren epäillään olevan lyhyempiä kuin perinteistä mono- ja monikidepaneleiden. paneleiden vaihto on edessä n. 20-30 vuoden päästä hankinnasta ellei sääilmiöt tuhoa niitä sitä ennen. tällaisia voivat olla ukkoset sekä raekuurot. kattaako kotivakuutuksesi näitä, se kannattaa tutkia myös.

 

[Puuha]

Entisenä suorasähkölämmittäjänä(max 26000kwh) sitä ymmärystä säästötarpeelle löytyy ainakin täältä ;D
Varaaja tottakai niin pienelle kuin voi ilman että alkaa naisväen suusta huutoa kuulumaan, mutta luulen että nykyinen säätö on jo aika lähellä sitä.

tuota varaajan säätöä niin pienelle kuin vain voi ja ledi-valaistusta en ymmärrä. vaikka se varaaja huutaisi siellä 99 asteisena sen vuotolämpö lämmittää pirttiä -> on poissa muusta lämmityksestä. sama on myös hehkulamppujen vaihto ledeihin (lukuun ottamatta kesäaikaa). niissä on sama ominaisuus, hehkulamppu korvaa muuta lämmitystä. on siis sähkölämmitteisessä talossa ihan sama mitä tahansa teet säästön nimessä niin et tällaisilla tavoilla sitä säästöä saa sillä sama teho otetaan muualta isompana sitten.

oikotietähän ei ole. suihkussa oloa vain pitää rajoittaa jos oikeasti säästöä haluaa.

 

[karpo73]

Olen lueskellut tätä keskustelua mielenkiinnolla josta on heännyt joitain kysymyksiä ja lisää ideoita sotkemaan ehkä jo alustavaa päätöstä ;D.

Tuo kesäkuukausien suuri sähkön kulutus hieman askarruttaa. Oletko mitannut sähkölaitteiden esim pakastimen tai jääkaapin käyttämää energiamäärää vuorokaudessa. Siihen tarkoitukseen löytyy pistorasiaan kytkettäviä kWH mittareita jonka saa parilla kympillä. Vanha pakastin saattaa haukata yllättävän paljon energiaa. Pesukone sekä kuivausrumpu taitaa olla myös ahkerassa käytössä. Kuivausrumpuja on myös ilmalämpöpumppu tekniikalla jonka sähkön kulutus on alhaisempi.

Löytyykö vesimittaria ja onko tullut seurattua kuinka paljon vettä kuluu? Jos lämpimän käyttöveden osuus sähkölaskusta on suuri niin tuo aiemmin esitetty poistoilmalämpöpumppu voisi olla hyvä vaihtoehto kosteiden tilojen huippuimurin tilalle. Pyöriikö tuo huippuimuri aina? Pilppi sellaista mallia jossa vain poistoilma kojeisto. Ainekin Nibeltä löytyy pilppiin lisävarusteena aurinko tasokeräin paketti jos aurinolla haluaa lämmitellä vesiä.

Pilpin kaveriksi kannattaa laittaa molempiin kerroksiin ilmalämpöpumppu. Niitäkin on saatavilla useammalla sisäyksiköllä ja yhdellä ulkoyksiköllä.

Onko sähkökiuasta mahdollista vaihtaa puukiukaaksi?

Takka löytyi. Onko sen sijainti lähellä nykyisen lämminvesivaraajan paikkaa? Jos takka alkaa olla saneerauksen tarpeessa niin niitä on nykyään saatavilla myös  veden lämmitykseen. Alla yksi esimerkki vesitakasta.

http://www.ekolammox.fi/vesitakka-vesikiertotakka/?gclid=CjwKEAjw5cG8BRDQj_CNh9nwxTUSJAAHdX3fh8PNps3CovQbtAMQzzNbNFdd1MPiz4czES0Hzp3SYRoC1PDw_wcB

Aurinkopaneelit on tietenkin yksi vaihtoehto mutta onko mahdollista sijoittaa paneeleita siten ettei kaikki ole samalla lappeella? Esim 4 kappaletta 250Wp paneeleita itään, etelään ja länteen. Tuolloin saatu tuotto paneeleista jakautuisi tasaisemmin pitkin päivää. Tuossa asennuksessa kannattaisi käyttää micro inverttereitä sillä esimerkiksi omassa 6kW SMA Sunny Tripower 6000TL-20 tuotanto käynnistyy vasta paneelien jännitteen ollessa yli 188 volttia eikä neljästä panneelista irtoa jännitettä tuolloin kuin 120-150 volttia. 

Onko tontilla tilaa jos miettii vaihtoehtoa paneeleille maajalkaista telinettä seurannalla. Tuolloin riittäisi alle 3000Wp:n tehosta paneeleita tuottamaan aamusta iltaan talon energiatarpeen paisteisena päivänä.

Oma aurinkosähkö harrastus alkoi loppusyksystä 2013 jolloin asenssin 20 kappaletta 80Wp ohutkalvopaneelia maajalkaiseen telineeseen jossa kallistuskulman säätö. Keväällä 2014 asensin autotallin katolle näitä samoja paneeleita 32 kappaletta. Kaikki ei kuitenkaan mennyt kuin strömsössä sillä osa tallin katolle asennetuista paneeleista alkoi halkeilla lämpölaajenemisen seurauksena.
Viime talvena aloin suunnitella uutta järjestelmää joka seuraisi aurinkoa. Tontillani on ongelmana se että puut varjostavat jos paneeleita ei nosta tarpeeksi korkealle. Paikaksi valitsin tuulimyllyn maston tallin viereltä. Nyt siinä on 10 kappaletta 265Wp paneelia joka seuraa aurinkoa 12 tunnin ajan alkaen aamu seitsemältä ilta seitsemään. Ensimmäiset varjot alkavat tulla hieman ennen ilta yhdeksää. Tallin katolla olevat paneelit eivät ole enää käytössä.

Tästä linkistä voi seurata lähes livenä miten oma voimala tuottaa.
https://www.sunnyportal.com/Templates/PublicPageOverview.aspx?page=ffe575ab-4412-4fdc-a14e-0996094bc46f&plant=d9a6686e-ca08-437b-8b3f-c96483a4e304&splang=en-US

 

[VPJ]

Takka löytyi. Onko sen sijainti lähellä nykyisen lämminvesivaraajan paikkaa? Jos takka alkaa olla saneerauksen tarpeessa niin niitä on nykyään saatavilla myös  veden lämmitykseen. Alla yksi esimerkki vesitakasta.

http://www.ekolammox.fi/vesitakka-vesikiertotakka/?gclid=CjwKEAjw5cG8BRDQj_CNh9nwxTUSJAAHdX3fh8PNps3CovQbtAMQzzNbNFdd1MPiz4czES0Hzp3SYRoC1PDw_wcB

Nämä perinteiset vesitakat voi unohtaa huonon hyötysuhteen takia joka selviää rakennetta tutkimalla ja järkeä käyttämällä.

Tämä voisi olla toimiva: https://www.youtube.com/watch?v=r8IGMwcyRNA

 

[Puuha]

kyllähän käyttövedestä se suurin kulutus tulee hyvin helposti 9 henkisellä perheellä. joka toinen päivä jos käydään suihkussa keskimäärin 5minuuttia niin se tekee jo kuukaudessa 350kWh/kk yksistään peseytymiseen käytetystä käyttövedestä. käyttöveden osalta kulutus nousee siis nousee hyvin helposti yli 400kWh/kk kaikkineen.

 

[Savonius]

Aloittajan suht huimalle sähkönkulutukselle voisi löytyä osasyy käyttövesivaraajan varoventtiilistä. Jos venttiilin päästöpaine on jäänyt alhaiseksi voi varaaja lirutella kuumaa vettä viemäriin.

Vieläkin kehottaisin miettimään poistoilmalämpöpumppua. Eihän se edellytä täydellistä uutta kanavointia. Jos vielä sinne laattalattian päälle vetäisi lattialämmitysputkiston niin saisi käytettyä hyväksi laitteiston senkin ominaisuuden. Kun vielä laittaisi paneeleja sen verran että PILP kävisi aurinkosähköllä niin saattaisi näkyä ostosähkön kulutuksessakin. Paneelit tietenkin muualle kuin katolle jos mahdollista.

Tuosta varaajan lämmön laskemisesta olen Puuhan kanssa täysin samaa mieltä.   

 

[Puuha]

onko se kulutus silti aloittajalla suuri?

asiaa voi lähteä purkamaan neliöiden avulla. kulutuksen ollessa 30MWh ja neliöitä 250m2 siitä saadaan 120kWh per neliö vuosi huomioimatta tallia. meillä vastaava on sähkölämmitteisessä talossa karvan alta 100kWh per neliö neljällä hengelle ja talo on yli 100 vuotta vanha ja puuta palaa n. 5 pinokuutiota vuodessa (~5200kWh sähkön lisäksi).

lisäys: toki jonkinverran vaikuttaa myös paikkakunta missä päin talo on. pohjoisemmaksi mentäessä lämmitystehoa vaaditaan enemmän.

 

[VesA]

Yksi vaihtoehto kauden pidennykseen, joka kannattaa ehkä tutkia on se että investoi hillittömän paneelimäärän sijasta myös jonkinlaiseen PILP-henkiseen lämpöpumppuun jolla voi tehdä lämmintä vettä. PILPit ovat tolkuttoman kalliita, mutta moisella yhdistelmällä voisi päästä siihen, että kesällä saa dumpattua kaiken ylimääräsähkön käyttöveteen ja parhaan kauden ulkopuolella voi lämmittää noin kolminkertaisella lämpöteholla pumpun kautta. Pelkän käyttöveden tekoon suunnattuja pumppujakin on.

 

[Savonius]

Kyllä tuossa Pilpissä on olennainen osa sen ilmalämmitysosa.

 

[VesA]

Kyllä tuossa Pilpissä on olennainen osa sen ilmalämmitysosa.

Ei oikeaa PILPiä ja sen vedenlämmitystä oikein kannata ihan sellaisenaan aurinkoon liittää muutenkaan, koska niissä on aika pienet varaajat.. joku lisävaraajajekku tarvitaan jos päivän vedet aikoo tehdä. PILPin kompurat ovat aika tehottomia ihan luonnonlakien takia ( ilmanvaihdossa pumpattavaa energiaa ei ole niin hirmuisesti tarjolla) ja sellainen voisi kyllä pyöriä auringon voimalla paisteisen osan päivää lämpöä talteen ottaen ja siihen hiukan lämpöä lisätenkin, mutta talteenottava ilmanvaihtokone ei sille paljon häviä. Jos sellaisella vehkeellä taloa lämmitetään niin vastuksethan siellä sitten lämmityskaudella sen lämmön tekevät.. jotka vastukset toki sopisivat myös nostelemaan auringolla veden lämpöjä siinä kompuran rinnalla.

 

[Sami]

Nyt tuli niin paljon kysymyksiä, että yritän jotenkin vastata suoraan tekstiisi....

Olen lueskellut tätä keskustelua mielenkiinnolla josta on heännyt joitain kysymyksiä ja lisää ideoita sotkemaan ehkä jo alustavaa päätöstä ;D.

Tuo kesäkuukausien suuri sähkön kulutus hieman askarruttaa. Oletko mitannut sähkölaitteiden esim pakastimen tai jääkaapin käyttämää energiamäärää vuorokaudessa. En ole, mutta seitsemällä lapsella huutaa pelikoneet ja telkkarit ja tietokoneet jatkuvast, joten sieltä se tulee. Siihen tarkoitukseen löytyy pistorasiaan kytkettäviä kWH mittareita jonka saa parilla kympillä. Vanha pakastin saattaa haukata yllättävän paljon energiaa. Pesukone sekä kuivausrumpu taitaa olla myös ahkerassa käytössä. Kuivausrumpuja on myös ilmalämpöpumppu tekniikalla jonka sähkön kulutus on alhaisempi.Pesukone ja kuivausrumpu 1-2 kertaa päivässä ja astianpesukone 2 kertaa päivässä

Löytyykö vesimittaria ja onko tullut seurattua kuinka paljon vettä kuluu? Vettä kuluu vuodessa n. 237m3 Jos lämpimän käyttöveden osuus sähkölaskusta on suuri niin tuo aiemmin esitetty poistoilmalämpöpumppu voisi olla hyvä vaihtoehto kosteiden tilojen huippuimurin tilalle. Pyöriikö tuo huippuimuri aina? Kyllä. Puoliteholla kokoajan ja suihkuaikana täysillä Pilppi sellaista mallia jossa vain poistoilma kojeisto. Ainekin Nibeltä löytyy pilppiin lisävarusteena aurinko tasokeräin paketti jos aurinolla haluaa lämmitellä vesiä. Jotenkin en ole lämmennyt noille aurinkokeräimille koskaan

Pilpin kaveriksi kannattaa laittaa molempiin kerroksiin ilmalämpöpumppu. Niitäkin on saatavilla useammalla sisäyksiköllä ja yhdellä ulkoyksiköllä.

Onko sähkökiuasta mahdollista vaihtaa puukiukaaksi? Toki, jos haluaa tehdä ulkoseinään läpiviennin hormille ja vetää pitkän putken seinänviertä katolle asti. Ei ehkä kuitenkaan.

Takka löytyi. Onko sen sijainti lähellä nykyisen lämminvesivaraajan paikkaa? Jos takka alkaa olla saneerauksen tarpeessa niin niitä on nykyään saatavilla myös  veden lämmitykseen. Alla yksi esimerkki vesitakasta. Ei kiitos, takka hyvässä kunnnossa eikä lähellä varaajaa

http://www.ekolammox.fi/vesitakka-vesikiertotakka/?gclid=CjwKEAjw5cG8BRDQj_CNh9nwxTUSJAAHdX3fh8PNps3CovQbtAMQzzNbNFdd1MPiz4czES0Hzp3SYRoC1PDw_wcB

Aurinkopaneelit on tietenkin yksi vaihtoehto mutta onko mahdollista sijoittaa paneeleita siten ettei kaikki ole samalla lappeella? Esim 4 kappaletta 250Wp paneeleita itään, etelään ja länteen. Onnistuu kun katon lappeessa on semmoinen "uloke" mihin saisi molemmille puolille paneeleita.Tuolloin saatu tuotto paneeleista jakautuisi tasaisemmin pitkin päivää. Tuossa asennuksessa kannattaisi käyttää micro inverttereitä sillä esimerkiksi omassa 6kW SMA Sunny Tripower 6000TL-20 tuotanto käynnistyy vasta paneelien jännitteen ollessa yli 188 volttia eikä neljästä panneelista irtoa jännitettä tuolloin kuin 120-150 volttia. 

Onko tontilla tilaa jos miettii vaihtoehtoa paneeleille maajalkaista telinettä seurannalla. Tuolloin riittäisi alle 3000Wp:n tehosta paneeleita tuottamaan aamusta iltaan talon energiatarpeen paisteisena päivänä. On tilaa, mutta mitä maksaa moottoriteline ja maakaapelointi talolle?

Oma aurinkosähkö harrastus alkoi loppusyksystä 2013 jolloin asenssin 20 kappaletta 80Wp ohutkalvopaneelia maajalkaiseen telineeseen jossa kallistuskulman säätö. Keväällä 2014 asensin autotallin katolle näitä samoja paneeleita 32 kappaletta. Kaikki ei kuitenkaan mennyt kuin strömsössä sillä osa tallin katolle asennetuista paneeleista alkoi halkeilla lämpölaajenemisen seurauksena.
Viime talvena aloin suunnitella uutta järjestelmää joka seuraisi aurinkoa. Tontillani on ongelmana se että puut varjostavat jos paneeleita ei nosta tarpeeksi korkealle. Paikaksi valitsin tuulimyllyn maston tallin viereltä. Nyt siinä on 10 kappaletta 265Wp paneelia joka seuraa aurinkoa 12 tunnin ajan alkaen aamu seitsemältä ilta seitsemään. Ensimmäiset varjot alkavat tulla hieman ennen ilta yhdeksää. Tallin katolla olevat paneelit eivät ole enää käytössä.

Tästä linkistä voi seurata lähes livenä miten oma voimala tuottaa.
https://www.sunnyportal.com/Templates/PublicPageOverview.aspx?page=ffe575ab-4412-4fdc-a14e-0996094bc46f&plant=d9a6686e-ca08-437b-8b3f-c96483a4e304&splang=en-US

 

[Sami]

Aloittajan suht huimalle sähkönkulutukselle voisi löytyä osasyy käyttövesivaraajan varoventtiilistä. Jos venttiilin päästöpaine on jäänyt alhaiseksi voi varaaja lirutella kuumaa vettä viemäriin.

Vieläkin kehottaisin miettimään poistoilmalämpöpumppua. Eihän se edellytä täydellistä uutta kanavointia. Jos vielä sinne laattalattian päälle vetäisi lattialämmitysputkiston niin saisi käytettyä hyväksi laitteiston senkin ominaisuuden. Kun vielä laittaisi paneeleja sen verran että PILP kävisi aurinkosähköllä niin saattaisi näkyä ostosähkön kulutuksessakin. Paneelit tietenkin muualle kuin katolle jos mahdollista.

Tuosta varaajan lämmön laskemisesta olen Puuhan kanssa täysin samaa mieltä. 

Varoventtiili tosiaan vuosi ja tuli vaihdettua viime kesäkuussa.
Lattiaan ei kosketa, mutta noita saa ilmeisesti huippuimurin yhteyteenkin. Ja voisiko laittaa semmoisen Pilpin jossa on varaaja, vanhan varaajan rinnalle?

 

[karpo73]

Aloittajan suht huimalle sähkönkulutukselle voisi löytyä osasyy käyttövesivaraajan varoventtiilistä. Jos venttiilin päästöpaine on jäänyt alhaiseksi voi varaaja lirutella kuumaa vettä viemäriin.

Vieläkin kehottaisin miettimään poistoilmalämpöpumppua. Eihän se edellytä täydellistä uutta kanavointia. Jos vielä sinne laattalattian päälle vetäisi lattialämmitysputkiston niin saisi käytettyä hyväksi laitteiston senkin ominaisuuden. Kun vielä laittaisi paneeleja sen verran että PILP kävisi aurinkosähköllä niin saattaisi näkyä ostosähkön kulutuksessakin. Paneelit tietenkin muualle kuin katolle jos mahdollista.

Tuosta varaajan lämmön laskemisesta olen Puuhan kanssa täysin samaa mieltä. 

Varoventtiili tosiaan vuosi ja tuli vaihdettua viime kesäkuussa.
Lattiaan ei kosketa, mutta noita saa ilmeisesti huippuimurin yhteyteenkin. Ja voisiko laittaa semmoisen Pilpin jossa on varaaja, vanhan varaajan rinnalle?

Pilpin ja varaajan voisi kytkeä sarjaan jossa pilppi esilämmittää veden ja nykyinen varaaja lämmittää lisää jos vesi ei ole tarpeeksi kuumaa.

Aurinkoa seuraava paneeliteline on helppo tehdä myös itse tai teettä vaikka ammattikoululla. Kääntöön löytyy valmiita komponentteja vaikka ebayn kautta hakusanalla solar tracker.

Kaapeli maksaa muutaman euron metriltä ja ojan kaivu onnistuu vaikka lapiolla.

 

[Savonius]

Niben Pilpissä on noin 70 litran lämmitysosa missä sijaitsevat vastukset, kompuran lauhdutin, ja yleensä lattialämmitykseen käytettävän veden kierukka. Ruostumaton käyttövesiosa, jonka tilavuus on jonkin verran yli 200 litraa ikään kuin kelluu tässä lämmitysosassa. Lämmitysosan vaippa ulottuu lähes käyttövesiosan yläpäähän asti. Noin miinus 17cm . Käytännössä siis käyttövedelle on noin 270 litran varauskyky käytössä. Joten yhdistettynä vanhaan 300 litraiseen se käyttövesimäärä kasvaa mukavasti.
Kompuran tehon ollessa noin 500w lauhduttimesta veteen siirtyy runsaat kaksi kilovattia tunnissa. Kymmenen tunnin käyntiajalla noin 20Kwh . Kuukaudessa noin 600Kwh käyttöveteen tarvittaessa. Jos jonkun tunnin vielä käyttää sitä kompuraa niin vielä riittää lämpöä sen sisään puhallettavan ilmankin lämmittämiseen. Mahdollisuus on myös laittaa pieni puhallus vaihdin niihin lattialämmityslähtöihin jos ei halua tai voi niitä lattiaan tai patteri lämmitykseen käyttää.
Jos kompuran ottoteho on suurempi myös veteen siirtyvä energia kasvaa. Energiaa tuon kokoinen talous tuottaa kyllä riittävästi kierrätettäväksi.

 

[weatherc]

Tässä ketjussa on unhodettu täysin ne pienet purot tuon vesi/ilmastointi-ihmettelyn alle. Ottaisin kuitenkin myös tarkkaan syyniin laitteet jotka ovat pällä/töpseli seinässä 24/7-periaatteella joissa pienhköllä säästöllä per laite voisi saada aikaseksi isomman puron.

- Onko telkkarit/muu elektroniikka ns. töpseli seinässä 24/7? Entä kuinka vanhaa/virtasyöppöä? Esimerkkinä voin antaa ei niin vanha taulutöllö + dvdveivari jonka laitoin kwh-mittarin perään, päällä haukkas 125 wattia päällä olessa ja 40 wattia standby-tilassa..Pelkää standby-tila teki tuossa liki 350 kWh vuodessa. Eli jatkoroikat jossa katkasia jokaiseen laitteeseen.

- Ovako pakastin/jääkaappi-systeemit kuinka vähävirtasia? Entä varsinkin pakastimen lämpötila? Parin asteen nosto pakastimessa säästää kummasti, sen ei tarvi olla -25:ssä vaan -18 on riittävä.

- Aikasemmin sanottiin että lamppujen vaihto ledeihin ei kannattais. Siinä unohdettiin se että on aboutti rallaa 4 kuukautta vuodessa jolloin tuota hehkulamppujen hukkalämpöä ei tarvita yhtään mihinkään...

 

[kotte]

Niben Pilpissä on noin 70 litran lämmitysosa missä sijaitsevat vastukset, kompuran lauhdutin, ja yleensä lattialämmitykseen käytettävän veden kierukka. Ruostumaton käyttövesiosa, jonka tilavuus on jonkin verran yli 200 litraa ikään kuin kelluu tässä lämmitysosassa. Lämmitysosan vaippa ulottuu lähes käyttövesiosan yläpäähän asti. Noin miinus 17cm . Käytännössä siis käyttövedelle on noin 270 litran varauskyky käytössä. Joten yhdistettynä vanhaan 300 litraiseen se käyttövesimäärä kasvaa mukavasti.

Käytännössä ison varaajan kapasiteettia kannattaisi käyttää mahdollisimman pitkälti hyväksi veden esilämmitykseen. Itse kytkisin kuvaamasi tyyppisen järjestelmän (Nibe F370) käyttövesivaraajan luonnollisella kierrolla tuon vanhan varaajan rinnalle saman suojalaiteryhmän taakse ja samaan painetasoon luonnollisen kierron kautta alkuperäistä varaajaa lämmittämään. Yhdessä nuo muodostavat lähes 500 litran varaajan, jossa on suoraan käyttövettä ja jos molemmat varaajat ovat pystyssä lattiatasolla, tasaantuvat kerrostumat lämmön suhteen niin kuin pitäisikin ja vanhan varaajan pohjalle kerrostuu viileämpää vettä varastoon takaaman lämpöpumpulle työtä tuntikausiksi suihkuttelujen välillä. Ulkovaipan vettä voisi lisäksi käyttää mahdolliseen märkätilojen lattialämmitykseen (jos sellainen on helposti jonnekin asennettavissa) tai aulaan tai vastaavaan asennetun puhallinpatterin.

Sinällään tällaiseen käyttöön kelpaisi jokin yksinkertaisempikin pilp, jossa on pelkkä käyttöveden lämmitys (Nibe esimerkiksi ei nykyisin markkinoi tyyppiä F110 Suomessa, Ruotsissa kylläkin, hinta 20000 Skr:n paikkeilla nettikaupoissa, eli euroina luokkaa kymmenesosa tuosta), jolloin lattialämmön tai puhallinpatterin käyttömahdollisuus jää pois.

 

[kotte]

Tuo kesäkuukausien suuri sähkön kulutus hieman askarruttaa. Oletko mitannut sähkölaitteiden esim pakastimen tai jääkaapin käyttämää energiamäärää vuorokaudessa. En ole, mutta seitsemällä lapsella huutaa pelikoneet ja telkkarit ja tietokoneet jatkuvast, joten sieltä se tulee.

Vastaajien kannattaisi kiinnittää huomio tähän kohtaan. Omasta kokemuksesta sanoisin, että moinen käyttö aiheuttaa helpostikin toiselle kilowatille kohoavan pohjakuorman keskimäärin. Tuosta se kesäajan korkea kulutus tosiaankin tulee.

 

[Puuha]

- Aikasemmin sanottiin että lamppujen vaihto ledeihin ei kannattais. Siinä unohdettiin se että on aboutti rallaa 4 kuukautta vuodessa jolloin tuota hehkulamppujen hukkalämpöä ei tarvita yhtään mihinkään...

en tiedä miten teillä mutta kesällä n.5kk valaisuntarve on hyvin vähäinen, ja suurimmaksi osaksi olematon yltäkylläisen luonnon valon vuoksi.