Invertterillä käytettävän jääkaapin vuorokausikulutus

[Koskenranta]

Victron MPPT 100/20 säädin

• Akusto 12/24/36/48 V automaattinen valinta
• Maksimi latausvirta 20 A
• Max paneeli määrä 12V 290 W, 24 V 580 W
• Latauksen maksimijännite 100 V
• Itsekulutus 10 mA
• Kuormalähtö 20 A
• Mitat K 100 x L 113 x S 60 mm
• Paino 0,65 kg

On siinä load. Tuosta ulos virta ja pistoke jääkaapista.

 

[hemaris]

Victron MPPT 100/20 säädin

• Akusto 12/24/36/48 V automaattinen valinta
• Maksimi latausvirta 20 A
• Max paneeli määrä 12V 290 W, 24 V 580 W
• Latauksen maksimijännite 100 V
• Itsekulutus 10 mA
• Kuormalähtö 20 A
• Mitat K 100 x L 113 x S 60 mm
• Paino 0,65 kg

On siinä load. Tuosta ulos virta ja pistoke jääkaapista.

Juu, näin muistelinkin että noista pienemmistä se löytyisi. 100V/30A ja sitä isommista säätimistä se puuttuu.

 

[kotte]

A) suoraan akusta käykö niin, että akku menee "nollille"

Riippuu aivan kaapista. Itsellä esimerkiksi on 12V/24V pakastin/jääkaappi, jossa voi asettaa kynnysjännitteen kolmelle vaihtoehtoiselle tasolle, jonka alapuolella laite pysähtyy akun säästämiseksi. Itse käytän keskimmäistä, joka sopii omaan käyttöön, missä haluan säästää akkua, mutta johdot sattuvat olemaan naftisti mitoitettuja ja aiheuttavat yli puolen voltin jännitehäviön niin, että korkeimmalla kynnysasetuksella kaappi herkästi sammuu heti kohta, kun latauskin loppuu. Mukana on tietenkin myös kiinteä hystereesi ja integroivaa viivettä niin, että kaappi ei sammu lyhyestä ja kohtuullisesta jännitteen kyykkäyspiikistä ja toisaalta laite ei käynnisty uudelleen, vaikka johtimien aiheuttama tämänsuuruinen jännitehäviö katoaa virran katkaisemisen jälkeen. Laite käynnistyy uudelleen vasta, kun jännite on lataamisen ansiosta noussut. Tämän tyyliset suojaukset ovat tietenkin hiukan summittaisia, jos johtojen vastus on huomattava. Olisi tietenkin viisaampaa käyttää riittävän paksuja johtimia, jos suinkin mahdollista.

 

[vmakela]

Load katkeaa kuitenkin säätimen asetusten mukaan alijännitteestä, niin eikö sillä voi ohjata 12/24V relettä joka katkaisee syötön kaapille akulta kun mennään alle alarajajännitteen?

 

[kotte]

Load katkeaa kuitenkin säätimen asetusten mukaan alijännitteestä, niin eikö sillä voi ohjata 12/24V relettä joka katkaisee syötön kaapille akulta kun mennään alle alarajajännitteen?

Voi sen tehdä noin ja monella muullakin tavalla. Nuo 12/24V:n kaapit sietävät varsin hyvin nopeastikin päälle ja pois pomppivaa tehonsyöttöä ja joissakin näkyy olevan mahdollista vielä asettaa viiveitä niin, että jännitteen on pysyttävä säädettävssä oleva ajanjakso stabiilina, jotta laite käynnistyy. Noiden kompressorin moottorin ja invertterin yhdistelmä on sellainen, että vääntömomenttia riittää jopa paineisen kompressorin veivaamiseen uudelleen käyntiin heti kohta edellisen käyntijakson jälkeen toisin kuin verkkovirtakaapeilla, jotka nappaavat tuollaisessa tilanteessa jopa kymmenkertaisen tehon jopa kymmenien sekuntien ajaksi, kunnes lämpöefektiin perustuva ylikuormarele sitten katkaiseen kaapin sähköt tyypillisesti minuuttien tai jopa kymmenen minuutin ajaksi (eli tuollaisessa räpellyksessä tarvitaan normaalikäyntitilanteeseen nähden teholtaan kymmenkertainen invertteri, jottei se vahingoitu tässä tilanteessa sen ohella, että pitkähkö virtapiikki saa heikossa latingissa tai muutoin huonokuntoisen akun herkästi polvilleen).

 

[Ilmari]

Itsellä esimerkiksi on 12V/24V pakastin/jääkaappi,

Minkä merkkinen ja mallinen tuo on?

 

[kotte]

Minkä merkkinen ja mallinen tuo on?

Tuo autossa, päältä avattava 42-litrainen merkkiä Frezzer ja pidän sitä pakastimena säädettynä -20 asteeseen (voi säätää myös jääkaapiksi ja ohjata sisältä ikkunan äärestä bluetooth-kantaman päästä älypuhelimella). Jos käytän autossa pitempään, pidän autoa yleensä verkkojohdossa, jolloin automaattilaturi pitää akun täydessä latauksessa. Veneessä on samankokoinen kaappimallinen tavallisella pakastelokerolla (en nyt muista merkkiä, mutta on aika vanha ja pelkän mekaanisen termostaatin ohjaama; tuossa on paneelikin, mutta liian pieni kaapin jatkuvaan käyttöön, eli tarvitaan välillä moottorin apua).

 

[Aurelius]

Itsellä tavallinen Gramin jenkkikaappi off-grid mökillä. Energialukka A++, valmistajan ilmoittama vuosikulutus 175 kwh. Mökkijärjestelmän invertterinä Studerin xpc 2200, kestää myös 5 sek 4,8 kVA kuormaa (käynnistykset). Jääkaapin lisäksi on leivänpaahdin, televisio, vesiautomaatti jne. Paneelien nimellisteho 655 w, kesäaikaan vuorokausituotto tyypillisesti aurinkoisina päivinä n. 3 kwh, joka pitää minun käytöllä akut täysinä. Koska mökki on talvella myös kylmillään, jääkaappi ei ole päällä vuoden ympäri vaan vain kesäaikana ja talvisin niinä viikonloppuina kun mökillä käyn.

Muutaman vuoden käyttökokemuksella on tullut huomatuksi seuraavaa:
- oman systeemini vuorokausikulutus lepotilassa 100-120 w/vrk kun jääkaappi on pois päältä.
- jääkaappi päällä perusvuorokausikulutus n. 600 w / vrk (riippuu ympäröivästä lämpötilasta).

Jääkaappi vie siis vuorokaudessa vajaan 500 wh verran tehoa. (0,5 x 365 = 182,5 lähellä valmistajan ilmoittamaa laskennallista vuosikulutuksen 175 kwh arvoa).

Itse päädyin matalajänneitejääkaapin sijaan tavalliseen kaappiin pääasiassa hinnan vuoksi. Omani maksoi paikallisessa kodinkoneliikkeessä muutaman satasen kun vastaavan kokoinen ja vastaavalla kapasiteetilla varustettu 24 v kaappi olisi maksanut erikoisliikkeessä reilusti toista tuhatta euroa. Erotuksella ostaa tarvittaessa monta lisäpaneelia ja isompitehoisen lataussäätimenkin.

 

[KeinoMunuainen]

Itsellä tavallinen Gramin jenkkikaappi off-grid mökillä. Energialukka A++, valmistajan ilmoittama vuosikulutus 175 kwh. Mökkijärjestelmän invertterinä Studerin xpc 2200, kestää myös 5 sek 4,8 kVA kuormaa (käynnistykset). Jääkaapin lisäksi on leivänpaahdin, televisio, vesiautomaatti jne. Paneelien nimellisteho 655 w, kesäaikaan vuorokausituotto tyypillisesti aurinkoisina päivinä n. 3 kwh, joka pitää minun käytöllä akut täysinä. Koska mökki on talvella myös kylmillään, jääkaappi ei ole päällä vuoden ympäri vaan vain kesäaikana ja talvisin niinä viikonloppuina kun mökillä käyn.

Muutaman vuoden käyttökokemuksella on tullut huomatuksi seuraavaa:
- oman systeemini vuorokausikulutus lepotilassa 100-120 w/vrk kun jääkaappi on pois päältä.
- jääkaappi päällä perusvuorokausikulutus n. 600 w / vrk (riippuu ympäröivästä lämpötilasta).

Jääkaappi vie siis vuorokaudessa vajaan 500 wh verran tehoa. (0,5 x 365 = 182,5 lähellä valmistajan ilmoittamaa laskennallista vuosikulutuksen 175 kwh arvoa).

Itse päädyin matalajänneitejääkaapin sijaan tavalliseen kaappiin pääasiassa hinnan vuoksi. Omani maksoi paikallisessa kodinkoneliikkeessä muutaman satasen kun vastaavan kokoinen ja vastaavalla kapasiteetilla varustettu 24 v kaappi olisi maksanut erikoisliikkeessä reilusti toista tuhatta euroa. Erotuksella ostaa tarvittaessa monta lisäpaneelia ja isompitehoisen lataussäätimenkin.

500 wh kuulostaa kyllä hyvin kohtuulliselta kulutukselta. Miten suuri on akuston koko, jos se riittää myös leivänpaahtimeen jne?

 

[hemaris]

500 wh kuulostaa kyllä hyvin kohtuulliselta kulutukselta. Miten suuri on akuston koko, jos se riittää myös leivänpaahtimeen jne?

Yksittäiset leivänpaahtimet ja vastaavat on sen verran lyhytaikaisia kuormia että niillä ei ole tyypillisesti kovin paljoa merkitystä akuston mitoitukselle. Eli jos järjestelmä on mitoitettu niin että jääkaappia pystyy pyörittämään turvallisesti, on yksittäisen leivänpaahtimen tai vaikka imurin tai mikroaaltouunin lyhytaikainen käyttö aika pieni lisä tuon kylmäkoneen kulutukseen. Toki jos tällaisia pistekuoria on paljon ja on aina joku tällainen päällä niin siinä tapauksessa tilanne on toinen.

 

[kotte]

Mitä suurempi järjestelmä on 230V/400V:n puolella, sitä perustellumpaa on käyttää tavanomaisia verkkovirralle tarkoitettuja laitteita matalajänniteisten DC-laitteiden sijaan. Samoin kulutuksen hajautuminen laajalle aikajaksolle tukee tätä.

Verkkovirralle tarkoitettu yksittäinen ja erityisesti pieni kompressorijääkaappi tai pakastin vain on äärimmäisen epäedullinen kuorma aurinkopaneeleilla, akustolla ja invertterillä syötettäväksi, koska laite ottaa todella suuria virtapiikkejä kompressorin moottorityypistä johtuen. Samoin laitteen käynnistyssuojaratkaisut hankaloittavat tilannetta entisestään. Verkkokäytössä asialla ei ole suurta merkitystä ja ratkaisu on kokonaistaloudellinen sekä varsin luotettavakin tuossa ympäristössä. Aurinkosähkösaarekkeessa asian vaatima invertterin ylimitoitus sitten aiheuttaa jatkuvaa tyhjäkäyntikulutusta ja herkistää toimivuutta vähänkään kunnoltaan heikentyneen vajaasti latautuneen akuston tapauksessa. Paneeleiden lisääminen ei riitä, vaan tarvitaan myös suurempi ja paremmassa kunnossa oleva akusto kuin mitä energiankulutus sinällään edellyttää. Tapauksesta tietenkin riippuu, mikä on missäkin tapauksessa taloudellisin ratkaisu tietyllä luotettavuusvaatimuksella.

Teknisenä syynä verkkokylmälaitteen erikoisvaatimuksiin on laitteen yksivaiheinen asynkronimoottori ilman käynnistyskondensaattoria sekä lämpötoimiseen releeseen perustuva ylikuormasuojaus. Jälkimmäinen on hyvin hidas, mikä aiheuttaa pitkään jatkuvan erikoisen suuren virtapiikin riskin poikkeustiulanteessa kuten vaikkapa lämpötilatavoitetta säädettäessä. Tuollaisella sähkömoottorilla on huonohko hyötysuhde ja käynnistysvääntömonentti on sähkömoottoriksi aivan poikkeuksellinen huono (DC-kaapeissahan on kestomagnetoitu kolmivaihemoottori, jonka hyötysuhde on selvästi parempi ja käynnistysvääntömomentti aivan ylivertainen verkkovirtakaapin kompressorin moottoriin verrattuna).

 

[hemaris]

Mitä suurempi järjestelmä on 230V/400V:n puolella, sitä perustellumpaa on käyttää tavanomaisia verkkovirralle tarkoitettuja laitteita matalajänniteisten DC-laitteiden sijaan. Samoin kulutuksen hajautuminen laajalle aikajaksolle tukee tätä.

Verkkovirralle tarkoitettu yksittäinen ja erityisesti pieni kompressorijääkaappi tai pakastin vain on äärimmäisen epäedullinen kuorma aurinkopaneeleilla, akustolla ja invertterillä syötettäväksi, koska laite ottaa todella suuria virtapiikkejä kompressorin moottorityypistä johtuen. Samoin laitteen käynnistyssuojaratkaisut hankaloittavat tilannetta entisestään. Verkkokäytössä asialla ei ole suurta merkitystä ja ratkaisu on kokonaistaloudellinen sekä varsin luotettavakin tuossa ympäristössä. Aurinkosähkösaarekkeessa asian vaatima invertterin ylimitoitus sitten aiheuttaa jatkuvaa tyhjäkäyntikulutusta ja herkistää toimivuutta vähänkään kunnoltaan heikentyneen vajaasti latautuneen akuston tapauksessa. Paneeleiden lisääminen ei riitä, vaan tarvitaan myös suurempi ja paremmassa kunnossa oleva akusto kuin mitä energiankulutus sinällään edellyttää. Tapauksesta tietenkin riippuu, mikä on missäkin tapauksessa taloudellisin ratkaisu tietyllä luotettavuusvaatimuksella.

Teknisenä syynä verkkokylmälaitteen erikoisvaatimuksiin on laitteen yksivaiheinen asynkronimoottori ilman käynnistyskondensaattoria sekä lämpötoimiseen releeseen perustuva ylikuormasuojaus. Jälkimmäinen on hyvin hidas, mikä aiheuttaa pitkään jatkuvan erikoisen suuren virtapiikin riskin poikkeustiulanteessa kuten vaikkapa lämpötilatavoitetta säädettäessä. Tuollaisella sähkömoottorilla on huonohko hyötysuhde ja käynnistysvääntömonentti on sähkömoottoriksi aivan poikkeuksellinen huono (DC-kaapeissahan on kestomagnetoitu kolmivaihemoottori, jonka hyötysuhde on selvästi parempi ja käynnistysvääntömomentti aivan ylivertainen verkkovirtakaapin kompressorin moottoriin verrattuna).

Kiitoksia hyvästä selvityksestä! Tämä asia tuli ajankohtaiseksi itsellenikin. Minulla on, tai oikeastaan oli, kaksi DC-jääkaappia joista toinen oli ulkona kesäkeittiössä. Tämä on nyt rikkoutunut kovan helteen aikana. Tutkin rikkoutunutta kaappia mutta ainakaan termarista tai kapillaarista näytä olevan kyse sillä vaikka ohitin koko termarin ei kompura lähtenyt käyntiin. Vain valo suostuu palamaan.

En tiedä että onko tuossa käynnistyskondensaattoria jonka rikkoituminen voisi selittää kompuran toimimattomuuden. Tai sitten kompura on hajonnut.

Joka tapauksessa päädyin miettimään että pitäisikö ostaa halpa 45-litrainen verkkovirtakaappi, kunnolliset DC-kaapit kun ovat helposti 3-4x kalliimpia. Kaappi olisi käytössä vain kesä-elokuussa kun aurinkoa on riittävästi tarjolla, eli invertterin tuoma lisä pohjakuormaan ei ole meikäläisen systeemissä merkittävä.

Jäin vain miettimään Kotten kirjoituksen pohjalta että onkohan tämä hyvä idea. Oma systeemi on reippaasti ylimitoitettu keskikesän käyttöön, eli akkukapasiteettia on noin 11000 kWh, paneeleja 900W ja invertterikin antaa 3 kW jatkuvan tehon ja sietää 6 kW virtapiikkejä. Akkujen uskoisin olevan hyvässä kunnossa sillä niitä ei ole koskaan syväpurettu ja normaalikäytössä varaustaso on ollut lähes aina 80% yläpuolella - käyttö on typpillisesti 1-2 kWh vuorokaudessa, joskus enemmän. Uskoisinkin että systeemi sietää pienen kaapin pyörittämisen huolimatta noista Kotten kuvaamista AC-kaapin kompuran käynnistyvirtaan liittyvistä ongelmista, mutta mielellään kuulen näkemyksiä asiasta.

 

[Savonius]

Tuossa Kotten kirjoituksessa näkyy se että tieto lisää tuskaa. Itselläni on eristämättömässä eteisessä -80 luvun Helkama, noin 180 litrainen jääkaappi toiminut moitteettomasti kesät talvet 1000W WT:n invertterin sähköllä. Akkuja on pikkuisen enemmän kuin yllä, paneeleja kutakuinkin saman verran. Pikku jippoja on käytössä kun samassa linjassa ja tilassa on myös 140 litrainen pakastinkaappi. Jääkaapin pakastinlokerossa on parikymmentä sinistä kylmäpakkausta. Jääkaapin yökäyntiä ohjataan ajastimella ja termostaatti on säädetty maksimikylmälle. Kun talvella eteisessä on lähes ulkokylmää niin kaappiin laitetaan muutama kylmällä vedellä täytetty kolapullo pitämään kaappi nollan yläpuolella tai nollassa. Joutuu kyllä vaihtamaan kun alkavat jäätymään.
Tuo pienehkö invertteri tekee joskus sen että siirtää kuorman verkkokäyttöön jos molempien käynnistys osuu samalle hetkelle.

 

[hemaris]

Tuossa Kotten kirjoituksessa näkyy se että tieto lisää tuskaa. Itselläni on eristämättömässä eteisessä -80 luvun Helkama, noin 180 litrainen jääkaappi toiminut moitteettomasti kesät talvet 1000W WT:n invertterin sähköllä. Akkuja on pikkuisen enemmän kuin yllä, paneeleja kutakuinkin saman verran. Pikku jippoja on käytössä kun samassa linjassa ja tilassa on myös 140 litrainen pakastinkaappi. Jääkaapin pakastinlokerossa on parikymmentä sinistä kylmäpakkausta. Jääkaapin yökäyntiä ohjataan ajastimella ja termostaatti on säädetty maksimikylmälle. Kun talvella eteisessä on lähes ulkokylmää niin kaappiin laitetaan muutama kylmällä vedellä täytetty kolapullo pitämään kaappi nollan yläpuolella tai nollassa. Joutuu kyllä vaihtamaan kun alkavat jäätymään.
Tuo pienehkö invertteri tekee joskus sen että siirtää kuorman verkkokäyttöön jos molempien käynnistys osuu samalle hetkelle.

Jep,

olen samaa mieltä että tieto lisää tuskaa - etenkin tuon Koten kirjoituksessa ollut tieto Kylmiltään veikkaan että tuo luultavasti toimii ihan OK tuossa systeemissäni. Tällaista kaappia katselin (jossa pieni koko on oleellinen, pitää mahtua pöytätasontason alle):

ELVITA CKF2145V JÄÄKAAPPI

Ääni 42 dBKorkeus 492 mmLeveys 475 mmSyvyys 450 mm

www.veikonkone.fi

Tähän ei ole minkäänlaisia kulutus/tehotietoja saatavilla ei edes käyttöohjeessa jonka löysin nopealla haulla, mutta tuskin tuo kulutus kovin suurta voi olla ja uskoisin että invertteri on riittävän iso hanskaamaan nuo virtapiikit.

 

[kotte]

En tiedä että onko tuossa käynnistyskondensaattoria jonka rikkoituminen voisi selittää kompuran toimimattomuuden. Tai sitten kompura on hajonnut.

Ei noissa ole mitäån käynnistyskondensaattoria, vaan (muuttuvataajuinen) kolmivaiheinvertteri ja kompressorissa kestomagnetoitu kolmivaihesynkronimoottori -- ellei sitten ole kyse jostakin vanhemman kauden "viritelmästä" -- jollaista ei itselleni ole tullut vastaan. Itsellä on yksi pieni mobiilikaappi vuodelta 1990 ja siinäkin on tuo alussa kuvaamani rakenne.

Tuossa on useitakin vikaantumiselle alttiita kohteita, veikkaisin ensiksi invertterin vikaa. Hyvällä onnella tuolta voisi löytyä jokin sulake tai huono kontakti, joka olisi korjattavissa. Invertterin uusiminen voi olla turhan hinnakasta, jos hiukankaan ikääntyneeseen laitteeseen edes sellaista mistään löytyykään.Tietekin osaava tehoelektronikkaharrastelija saattaisi kyetä paikallistamaan vian, joka voisi olla melko halvallakin korjattavissa (esim. puskurikondensaattorin tai jonkin elektronikkakomponentin osalta; suurtaajuusmuuntajienkin käämien uusiminen on mahdollisuuksien rajoissa).

 

[hemaris]

Ei noissa ole mitäån käynnistyskondensaattoria, vaan (muuttuvataajuinen) kolmivaiheinvertteri ja kompressorissa kestomagnetoitu kolmivaihesynkronimoottori -- ellei sitten ole kyse jostakin vanhemman kauden "viritelmästä" -- jollaista ei itselleni ole tullut vastaan. Itsellä on yksi pieni mobiilikaappi vuodelta 1990 ja siinäkin on tuo alussa kuvaamani rakenne.

Tuossa on useitakin vikaantumiselle alttiita kohteita, veikkaisin ensiksi invertterin vikaa. Hyvällä onnella tuolta voisi löytyä jokin sulake tai huono kontakti, joka olisi korjattavissa. Invertterin uusiminen voi olla turhan hinnakasta, jos hiukankaan ikääntyneeseen laitteeseen edes sellaista mistään löytyykään.Tietekin osaava tehoelektronikkaharrastelija saattaisi kyetä paikallistamaan vian, joka voisi olla melko halvallakin korjattavissa (esim. puskurikondensaattorin tai jonkin elektronikkakomponentin osalta; suurtaajuusmuuntajienkin käämien uusiminen on mahdollisuuksien rajoissa).

Täytyy tutkia että saisiko kompuran vieressä olevan boxin auki - uskoisin että sieltä voisi löytyä tuo kolmivaiheinvertteri ja muut härpäkkeet. Omat kyvyt rajoittuu kylläkin sulakkeen vaihdon lisäksi ehkä myös kärähtäneen konkan tunnistukseen jos on selvä tapaus. Kaappi on sinänä kohtalaisen uusi, olisiko tuolla ikää 5 vuotta. Merkkinä CoolXon jota näkyy edelleen olevan myynnissä.

 

[Aurelius]

500 wh kuulostaa kyllä hyvin kohtuulliselta kulutukselta. Miten suuri on akuston koko, jos se riittää myös leivänpaahtimeen jne?

2 x 12 v/ 220 Ah sarjaan kytkettynä. Kuten hemaris totesi niin paahtimien ja mikrojen ym. kuormat ovat niin lyhytaikaisia että niillä ei ole juuri kapasiteetin kannalta merkitystä, tehot riittää hyvin. Ongelma tulisi jos jääkaappi, vesipumppu, leivänpaahdin, mikro ja pölynimuri (tavallinen 1,2 kw, entinen koti-imuri) lähtisivät käyntiin yhtä aikaa, mutta sellainen tilanne ei ole vielä tullut vastaan .

MInulla on myös 1,8 kw klapikone, jonka kanssa on tullut vastaan yllättävä ongelma kun vaihdoin akut uusiin. Aiemmin minulla oli kaksi käytettyä tavallista kuorma-auton lyijyakkua jotka olin saanut ilmaiseksi. Alun perinkin tarkoitus oli ne korvata jossain vaiheessa paremmilla ja viime syksynä niiden kunto oli heikentynyt siinä määrin että uudet akut tulivat ajankohtaisiksi. Ostin sitten saman kokoiset aurinkojärjestelmiin tarkoitetut geeliakut. Näillä uusilla akuilla klapikone ei kuitenkaan enää toimi. Käynnistysakuilla kone toimi ongelmitta. Ilmeisesti geeliakuujen antama maksimivirta ei ole riittävä käynnistämään klapikoneen moottoria, vaikka invertterin teho riittäisikin. Nyt joudun käyttämään aggregaattia jos haluan tehdä klapeja, vaikka akut olisivat täynnä.

 

[kotte]

Näillä uusilla akuilla klapikone ei kuitenkaan enää toimi. Käynnistysakuilla kone toimi ongelmitta. Ilmeisesti geeliakuujen antama maksimivirta ei ole riittävä käynnistämään klapikoneen moottoria, vaikka invertterin teho riittäisikin.

Tuo on aivan odotettavissa. Jos klapikonetta haluaa käyttää akuista invertterin kautta, voisi nykyisen akuston rinnalle hankkia sarjaan pari kapasiteetiltaan selvästi pienempää 12V:n käynnistysakkua. Nuo sitten tukisivat järjestelmää muidenkin käynnistypiikkien aikana.

Tietenkään tuollaiset käynnistysakut eivät oletusarvoisesti kestä yhtä pitkään kuin ao. suurikapasiteettiset geeliakut, mutta noitahan saa aika edullisesti ja korvaaminen ajallaan ei siis maksa omaisuuksia. Kannattaa vain seurata säännöllisesti puskuriakuston kuntoa muutaman kuukauden välein, jottei niiden heikko kunto ala syödä geeliakkuihinkin varastoitunutta energiaa haittaavassa määrin.

 

[Savonius]

Aikaisemmin tuli mainittua.

 

[Aurelius]

Tuo on aivan odotettavissa. Jos klapikonetta haluaa käyttää akuista invertterin kautta, voisi nykyisen akuston rinnalle hankkia sarjaan pari kapasiteetiltaan selvästi pienempää 12V:n käynnistysakkua. Nuo sitten tukisivat järjestelmää muidenkin käynnistypiikkien aikana.

Tietenkään tuollaiset käynnistysakut eivät oletusarvoisesti kestä yhtä pitkään kuin ao. suurikapasiteettiset geeliakut, mutta noitahan saa aika edullisesti ja korvaaminen ajallaan ei siis maksa omaisuuksia. Kannattaa vain seurata säännöllisesti puskuriakuston kuntoa muutaman kuukauden välein, jottei niiden heikko kunto ala syödä geeliakkuihinkin varastoitunutta energiaa haittaavassa määrin.

En taida jaksaa alkaa säätämään noiden kanssa. Klapikonetta tarvii muutaman kerran vuodessa ja onhan sitä aggregaattiakin hyvä joskus käynnistellä. Viimeksi kun kaadoin pari leppää niin pilkkominen meni aika kivuttomasti Fiskarsin halkomakirveellä ja sai samalla liikuntaakin .
Periaatteessa vain harmittaa kun tarkoitus olisi pärjätä kokonaan puilla + auringolla...