Mahdollisimman yksinkertainen plusenergiatalo

[virtuaaliharri]

Pitkään olen tutkaillut passiivitalojen tekniikkaa, mutta aurinkopaneelien halpenemisen myötä plusenergiatalotkin alkavat tuntua realistiselta vaihtoehdolta. Oheisessa hahmotelmassani on pohjalla kuitenkin passiivitason eristävyys ja tiiviys, ja koska en ole erittäin paksujen villa- tai puupohjaisten eristekerrosten turvallisuudesta vakuuttunut, valitsin hahmotelmaan alumiinipinnoin laminoidun polyuretaanieristeen. Muutkin valintani heijastelevat turvallisuushakuisuuttani: maata myllätään mahdollisimman vähän (teräspaaluperustus ryömintätilalla), kosteus- ja radonturvallisuus (ryömintätilan seinänä vahva alumiininen tai teräksinen verkkolevy, joiden reikien läpi ilma virtaa). Peltiverhoilu kestää puuta paremmin tulta ja PIR-eriste ei pala ilman paloa tukevaa materiaalia. Tässä suhteessa kuvan rakennetta voisi parantaa käyttämällä ulkoverhoilun kantamiseen teräsrankaa ja -ruoteita, mutta noista löytyy heikosti tietoa netistä (suomeksi). Tiedä sitten kuinka iso riski puukoolauksen homehtuminen on lähivuosikymmenten lämpenevässä ilmastossa. Lattiaeristeen alle piirsin tuulensuojavillalevytyksen suojaamaan ennen kaikkea puisia lattiankannattajia - vähentänee höyryn kondensoitumista puupinnoille. Tuolla alla kosteusriski lienee kuitenkin hieman suurempi kuin ulkoseinissä, sillä reikälevytys kuitenkin jonkun verran hillitsee ryömintätilan tuulettumista.

Aurinkopaneelien kannatinrakenne tuossa on äärimmäisen yksinkertainen. Voisikohan tuo todella toimia vai huomaatteko selkeitä tai vähemmän selkeitä riskejä? Paneelit siis kiinnitettäisiin koneruuveilla esimerkiksi homesuojatusta tukevasta vanerista tehtyihin soiroihin, jotka puolestaan naulattaisiin/ruuvattaisiin kattoristikoihin. Pystyrakoihin paneelien alle tulisi eristeeksi EPDM-kuminauha ja vaakarakojen tukkeeksi solukumipyörönauha. Eteläseinän peltiverhoilun takana ulkoilma lämpenisi ja nousisi paneelien alle niitä samalla lämmittämään (erityisesti aamulla sulattamaan huurteen pois) ja toisaalta viemään liikkuvan ilmavirran mukana paneelien alakautta johtuvaa lämpöä pois.

Kustannuspuolesta: vaikka tuossa tuplarunko, teräspaalut, tavallaan tuplana katon kannattajat (sisäverhoilun ja eristeiden kannattamiseen riittäisivät palkit harvemmassa) ja polyuretaanieriste ovatkin yleisemmin käytettyihin materiaaleihin ja rakenteisiin nähden huomattavasti kalliimpia vaihtoehtoja, niin tässä säästyisi valtavasti työtä ja erityisesti maanrakennustöitä ja massojen vaihtoja, ja tämän voisi kevyenä rakennuksena perustaa huonompaankin maaperään.

Välipohjan eristeen päällä tuossa on betonisia lattialevyjä sen kummemmin niitä kiinnittämättä ja tuuletusraoitta; nuo toimisivat kulkualustana ja toisaaltaan ottaisivat vastaan syystä tai toisesta levyjen päälle pääsevän kosteuden, joka sitten aurinkoisella säällä kuivaisi pois. Betoni parantaisi myös jonkun verran paloturvallisuutta. Kenties tuonne voisi asentaa ILPin ulkoyksikön puhaltamaan paneeleita päin - olisi sateilta ja katseilta suojassa.

 

[teppo 105]

Pitkään olen tutkaillut passiivitalojen tekniikkaa, mutta aurinkopaneelien halpenemisen myötä plusenergiatalotkin alkavat tuntua realistiselta vaihtoehdolta. Oheisessa hahmotelmassani on pohjalla kuitenkin passiivitason eristävyys ja tiiviys, ja koska en ole erittäin paksujen villa- tai puupohjaisten eristekerrosten turvallisuudesta vakuuttunut, valitsin hahmotelmaan alumiinipinnoin laminoidun polyuretaanieristeen. Muutkin valintani heijastelevat turvallisuushakuisuuttani: maata myllätään mahdollisimman vähän (teräspaaluperustus ryömintätilalla), kosteus- ja radonturvallisuus (ryömintätilan seinänä vahva alumiininen tai teräksinen verkkolevy, joiden reikien läpi ilma virtaa). Peltiverhoilu kestää puuta paremmin tulta ja PIR-eriste ei pala ilman paloa tukevaa materiaalia. Tässä suhteessa kuvan rakennetta voisi parantaa käyttämällä ulkoverhoilun kantamiseen teräsrankaa ja -ruoteita, mutta noista löytyy heikosti tietoa netistä (suomeksi). Tiedä sitten kuinka iso riski puukoolauksen homehtuminen on lähivuosikymmenten lämpenevässä ilmastossa. Lattiaeristeen alle piirsin tuulensuojavillalevytyksen suojaamaan ennen kaikkea puisia lattiankannattajia - vähentänee höyryn kondensoitumista puupinnoille. Tuolla alla kosteusriski lienee kuitenkin hieman suurempi kuin ulkoseinissä, sillä reikälevytys kuitenkin jonkun verran hillitsee ryömintätilan tuulettumista.

Aurinkopaneelien kannatinrakenne tuossa on äärimmäisen yksinkertainen. Voisikohan tuo todella toimia vai huomaatteko selkeitä tai vähemmän selkeitä riskejä? Paneelit siis kiinnitettäisiin koneruuveilla esimerkiksi homesuojatusta tukevasta vanerista tehtyihin soiroihin, jotka puolestaan naulattaisiin/ruuvattaisiin kattoristikoihin. Pystyrakoihin paneelien alle tulisi eristeeksi EPDM-kuminauha ja vaakarakojen tukkeeksi solukumipyörönauha. Eteläseinän peltiverhoilun takana ulkoilma lämpenisi ja nousisi paneelien alle niitä samalla lämmittämään (erityisesti aamulla sulattamaan huurteen pois) ja toisaalta viemään liikkuvan ilmavirran mukana paneelien alakautta johtuvaa lämpöä pois.

Kustannuspuolesta: vaikka tuossa tuplarunko, teräspaalut, tavallaan tuplana katon kannattajat (sisäverhoilun ja eristeiden kannattamiseen riittäisivät palkit harvemmassa) ja polyuretaanieriste ovatkin yleisemmin käytettyihin materiaaleihin ja rakenteisiin nähden huomattavasti kalliimpia vaihtoehtoja, niin tässä säästyisi valtavasti työtä ja erityisesti maanrakennustöitä ja massojen vaihtoja, ja tämän voisi kevyenä rakennuksena perustaa huonompaankin maaperään.

Välipohjan eristeen päällä tuossa on betonisia lattialevyjä sen kummemmin niitä kiinnittämättä ja tuuletusraoitta; nuo toimisivat kulkualustana ja toisaaltaan ottaisivat vastaan syystä tai toisesta levyjen päälle pääsevän kosteuden, joka sitten aurinkoisella säällä kuivaisi pois. Betoni parantaisi myös jonkun verran paloturvallisuutta. Kenties tuonne voisi asentaa ILPin ulkoyksikön puhaltamaan paneeleita päin - olisi sateilta ja katseilta suojassa.

Näytä liitetiedosto 8161

Hieno homma.
Jos vielä tekisit talon alle kokoalan käsittävän vasivaraajan,jonka lämmität kesällä ja käytät talvella, niin on täydellinen.
Vai mitä?

 

[virtuaaliharri]

Hieno homma.
Jos vielä tekisit talon alle kokoalan käsittävän vasivaraajan,jonka lämmität kesällä ja käytät talvella, niin on täydellinen.
Vai mitä?

On noita tullut tänne hahmoteltua jokunen versio muutama vuosi sitten. Vettä lämmön varaamiseen käyttävää kausivaraajaa vaan ei tahdo saada mitenkään taloudellisesti kannattavaksi. Maan käyttöä kausivaraajana olen myös miettinyt ja hahmotelmia tänne tehnyt. Jälkimmäiseen taas liittyy haasteena että maan lämmön noustessa myös höyryn nousu vasten talon rakenteita lisääntyy radikaalisti. Yksi mahdollisuus olisi laittaa se tämän ketjun aloituskuvan rakennuksen alle maahan, mutta tällöinkin vaadittaisiin jotain höyryn nousua rajoittavaa maan pintaan, lämmönsiirtoputkisto sekä vesikiertoinen lattialämmitys. Ei vaan kannata, jos passiivitasolla lämmitystarve olisi luokkaa 3000 kWh/v noin sataneliöiselle talolle. Käytännössä tuo taitaisi vaatia lattialämmityksen käyttäen alumiinisia lämmönluovutuslevyjä, jotta huoneen lämmitys saataisiin nopeasti pois kun aurinko tunkisi lämmittävät säteensä ikkunoista sisään, mikä tietäisi kuluja lisää. Toisaaltaan tällainen talo vaatinee lähes välttämättä ILPin viilennystä varten, joten sama sitä olisi sitten käyttää lämmitykseenkin, jolloin sähkölasku pienenisi jälleen (ja käytännössä se kuittaantuisi tuon aurinkosähkökaton ansiosta niin, että saldo kääntyisi plussapuolelle vaikkei sähköstä paljoa myydessä saisikaan).

 

[Puuha]

Inspiraatiota kannattaa hakea historiasta. Kerrostaminen lämmittää, kylmä tulee aina alta ja lämpö karkaa katosta.

Yleisellä tasolla kun rakennuksia ajatellaan, perustuu ne aina siihen että rakenteet pitää pysyä kuivana sekä pystyä kuivumaan. Jos eivät pysy kuivana tai pääse kuivumaan on lopputulos aina aika selvä. Kuivuminen tarvisee aina lämpöä.

 

[denzil dexter]

Mahdollisimman yksinkertainen lienee paksusta hirrestä tai savipaaleista tehty, hyvin eristetty torppa, tai hobbitti-tyylillä toteutettu, osin maata vasten oleva talo. Molemmissa lämmönvarauskyky on hyvä, mikä jo yksinään pienentää huomattavasti energiankulutusta (lämmitys- ja jäähdytystarve vähäisempi äkillisissä kelimuutoksissa).
Näissä vain monesti tulevat uudet määräykset vastaan kaikessa ankaruudessaan. Jos et kulje rautakaupan kautta, ei hyvä heilu. Suomessa on noin 100 eri tahoa, joiden on välttämätöntä saada siivunsa sinun rakennusprojektistasi. Usein tämä tarve on niin suuri, että sen tyydyttämiseksi on erikseen määrätty lakeja.

 

[Puuha]

Niin, määräykset ja annetut laskennalliset arvot ovat tärkeämmät kuin käytäntö. Riitää että laskennallisesti on nollaenergiatalo vaikka energiaa kuluu 15 MWh/vuosi käytännössä. Koneellisesti kuivataan alapohjaa, pumpataan vettä kuutioittain, koneellinen ilmanvaihto taloissa, salaojituksia ja viemäreitä estetään jäätymästä. On vähän absurdia minusta.

Mehän ei lämmitetä neliöitä vaan kuutiota. Siksi huonekorkeus on ollut aika maltillinen kun kaikesta on ollut pulaa. Nykyäänhän se on säädeltyä sekin.

 

[Puuha]

Aurinkopaneelien kannatinrakenne tuossa on äärimmäisen yksinkertainen. Voisikohan tuo todella toimia vai huomaatteko selkeitä tai vähemmän selkeitä riskejä?

Tässä on sellainen perustavan laatuinen ajatuspieru mikä lähtee siitä että näkemys on arkkitehtuurisesti hienoa ja siinä sitä mennään metsään. Katto on yksi tärkeimmistä komponenteista taloissa. Se suojaa sen alla olevaa rakennetta eikä siinä ole oikeastaan olemassa minkäänlaisia oikoteitä. Niin kauon kun sinulla on rännit ulkoseinien sisäpuolella tuo on enemmän kuin riskirakenne. Mitä kauemmas räystäät tulee seinistä, sitä paremmin suojassa itse talo on.

 

[virtuaaliharri]

Hauskoja termejä nuo nollaenergiatalo ja plusenergiatalo. Tuo piirtämäni rakennus olisi plusenergiatalo ihan normaalipaksuin eristeinkin, sillä 100 neliöinen aurinkopaneelikenttä tuottaisi noin 15 000 kWh/v. Mutta kun tulin valinneeksi lähtökohdaksi passiivitalon, niin se vaatii paksummat eristeet kun energian kulutus saa olla Etelä-Suomessa korkeintaan 20 kWh/m².

Pelkäänpä että "hobittitalo" tulisi tavallista pakettitaloa kalliimmaksi viranomaisvaatimusten täyttämiseksi, päätellen jo ihan siitä ettei tuollaisia käsittääkseni ole Suomeen rakennettu. Iso rajoite on myös, että tuo soveltuu vain harvalle tontille rakennettavaksi.

Massiivihirsi ja vaikkapa tiilikennoharkko ovat arvokkaita rakennusmateriaaleja, ja erityisen kalliiksi tulevat jos halutaan rakentaa passiivitalo. Omasta mielestäni yksi kiinnostavimmista rakennusmateriaaleista ovat olki ja savi, mutta siitä päätellen ettei esim. tunnetun olkielementtivalmistajan valikoimisssa ole passiivitalon elementtiä, niin herää epäilys että jotain ongelmia hyvin paksuihin eristekerroksiin liittyy. Sama puukuitueristeiden kanssa, en muista törmänneeni valmistajien sivuilla mainintaan soveltuvuudesta passiivitalon eristeeksi - toisin kuin PU- ja mineraalivillaeristevalmistajien sivuilla.

 

[Puuha]

Pelkäänpä että "hobittitalo" tulisi tavallista pakettitaloa kalliimmaksi viranomaisvaatimusten täyttämiseksi, päätellen jo ihan siitä ettei tuollaisia käsittääkseni ole Suomeen rakennettu.

Ai, moni retkeilijä vuosittain yöpyy tällaisissa kammeissa.

 

[virtuaaliharri]

Tässä on sellainen perustavan laatuinen ajatuspieru mikä lähtee siitä että näkemys on arkkitehtuurisesti hienoa ja siinä sitä mennään metsään. Katto on yksi tärkeimmistä komponenteista taloissa. Se suojaa sen alla olevaa rakennetta eikä siinä ole oikeastaan olemassa minkäänlaisia oikoteitä. Niin kauon kun sinulla on rännit ulkoseinien sisäpuolella tuo on enemmän kuin riskirakenne. Mitä kauemmas räystäät tulee seinistä, sitä paremmin suojassa itse talo on.

Kieltämättä silmääni räystäätön pulpettikatto näyttää siistimmältä kuin räystäällinen. Alunperin tuossa eteläpuolella ei pitänyt olla rakoa, mutta piirustusteknisistä syistä (laiskuus) jätin sitten raon. Pohjoispuolella taasen sadevesirasitus olisi paljon pienempi, joten uskoakseni sisäpuolinen kouru riittäisi. Eteläpuolella taasen riittänee pieni terävä lista ensimmäisen paneelirivin etureunassa heittämään veden seinän ohi maahan.

 

[virtuaaliharri]

Ai, moni retkeilijä vuosittain yöpyy tällaisissa kammeissa.

Eivät kai nuo ole passiivitasoa tai edes lähelläkään nykyrakennusnormien eristystasoa? Siis jos puhutaan wiki-artikkelin kammeista. Itse en tuollaista ole livenä nähnyt.

 

[Puuha]

Kyllähän tuo on historiassa todettu huonoksi kattomalliksi,verrattuna harjakattoon. Toki parempi kuin tasakatto.

 

[Puuha]

Eivät kai nuo ole passiivitasoa tai edes lähelläkään nykyrakennusnormien eristystasoa? Siis jos puhutaan wiki-artikkelin kammeista. Itse en tuollaista ole livenä nähnyt.

No onhan vaikka Tilausravintola Kalliokammi sitten uustuotantona Vierumäeltä. Huhmarista Sotkamosta löytyy Kallioravintola Louhi. Rovaniemeltä Joulupukin maailmaa. Taisipa muuten uus tuotantoa olevia turvekammeja löytyä myös Napapiiriltä matkailijoille nukuttavaksi. Kyllä niitä tehdään. Ja helppohan niitä on tehdä kun eivät edes näy ilmasta katsottuna niin ei niitä lupiakaan suuremmin tarvitse.

Turvekammeja on myös erämaihin rakennettu uustuotantona.

Kuten tuolla jo edellä mainitsin, kannattaa hakea sitä inspiraatiota historiasta. Silloin on ollut pulaa kaikeasta ja materiaalit on aina otettu läheltä. Parhaimmillaan kammin päällä on 2 metriä sammalta ja talvella lunta 1,5-2,5 metriin. Ei kammissa ole kylmä nukkua edes talvella, kannattaa käydä kokeilemassa joskus. Siinä äkkiä pyyhkii nykyisillä rakennusnormeilla persausta kun hyysikässä käy aamutarpeilla. Onhan kyseessä jokseenkin koeteltu rakennustapa Suomen kamaralla kokemusten ulottuen 6 000 vuoden taakse ja aina 1950-luvulle on turvekammit ovat olleet jatkuvassa asumiskäytössä.

 

[denzil dexter]

Kammiin saa juuri niin paljon eristettä kuin haluaa turvetta lapioida. Vaikka 5 metriä. Tein itsekin sellaisen, mutta lähinnä siksi, ettei se ole havaittavissa ilmakuvasta eikä se niin ollen tarvitse rakennuslupaa.

 

[Puuha]

Turvekammit ovat toimineet muuten esikuvina mm. korsuille. Ettei hobittien rakennusperinteille kannata kovin nokkaansa nostaa, ennemin kumartaa.

 

[avensi]

Sähkö puolena pitäis olla omavaranen, ei valtakunnan verkkoa taloon ?

 

[Puuha]

Sähkö puolena pitäis olla omavaranen, ei valtakunnan verkkoa taloon ?

Sellaista vakinaiseen asumiseen tarkoitettua uudisrakennusta ei oikein voi rakentaa nykypäivänä standarteilla. Sitten jos vielä kunnallistekniikkaa saattuu olemaan lähistöllä, voidaan siihenkin velvoittaa liittymään tarvitsee eli ei.

 

[virtuaaliharri]

Oli mielenkiintoista kuulla noista turvekammista - en ollut niihin aiemmin tutustunutkaan (sanan varmaankin nähnyt tai kuullut jossain vain). Kaavoitetun alueen ulkopuolelle tuollaista voisi hyvin harkitakin. Ei minulla missään nimessä ole mitään luonnollisia materiaaleja vastaan. Henkiilökohtaisesti houkuttelevin materiaali ja seinäkonstruktio olisi olkipaali, puuta päälle ja väliin sopivasti lujittamaan rakennetta ja savirappaus molemmin puolin, ja paksuutta lähemmä metrin. Jotenkin mulla vain on kutina että tuollaisen saaminen kaavoitetulle alueelle maksaisi maltaita ja ottaisi aikaa. Tämän ketjun avauksella lähdin tavoittelemaan mahdollisimman edullista passiivitaloa (hokasin vasta talon "valmistuttua" että tuohan täyttäisi myös plustalon vaatimukset), joka mahdollisesti täyttäisi myös pykäläviidakon vaatimukset, kunhan hahmotelma kiertää pätevän suunnittelijan kautta rakennuspiirustuksiksi. Toki investoinnin hintaa saisi alas vaihtamalla yläpohjan rakenteen tavanomaiseen ja tyytymällä muutamaan aurinkopaneeliin normitelineillä, mutta jotenkin musta tuntuu että hintaero olisi yllättävän pieni.

Ohessa korjattu versio (tippapelti sisäpuolisen sadevesikourun sijaan sekä siivisteet paneelien välissä).

 

[borg]

Piilossa oleva sadevesikouru toimii teoriassa hienosti, mutta oikeasti johtaa vedenpaisumukseen. On nähty ihan käytännössä.

Kouruun kertyy lehtiä padoksi ja sitten vesi karkaa siitä kohden sinne, mitä nyt sattuu alapuolella olemaan. Näkemässäni tapauksessa rakenteen alimmaisessa kohtaa oli sisälampun kuuppa, johon kertyi kolme litraa vettä. Ihme, ettei edes pudonnut.

 

[virtuaaliharri]

Tuohon korjattuun versioon jätin pohjoispuolelle piilosadevesikourun sen takia että paneeleita viilentävä ilmavirta pääsee minimaalisella vastuksella poistumaan ulos, mutta kuitenkin niin, ettei pohjoispuolelle tulisi näkyviä aukkoja seinän yläosaan.