virtuaaliharri
Member
Koko katon kattamisessa sähköpaneeleilla ei olisi kauheasti järkeä kun harvalla moiselle sähkömäärälle mitä kesällä syntyisi on käyttöä. Tässä lähtökohtana olisi myydä suurin osa sähköstä verkkoon ja minimoida oma sähkölasku.
Mahdollisimman yksinkertainen plusenergiatalo
- Viestiketjun aloittaja virtuaaliharri
- Aloituspäivämäärä
Paneelit on aika loivassa kulmassa. Passiivitalo, hyvin eristetty. Miksi laittaa paneelit noin "kesäasentoon"? Ihan vain arkkitehtuurin vuoksi? Itse tekisin jyrkemmän ns. V-katon, jossa paneelit karkeasti kaakko-luode suuntiin kahdella lappeella. Talo voisi olla ylhäältä katsoen vaikka kuvan mukainen. Näin saisit paneeleista enemmän irti keväästä syksyyn, auringon paistaessa matalammalta. Kahdella MPPT-piirillä oleva verkkoinvertteri tuohon esim?
Niin, nyt ei rakennusmateriaalista ollut kyse vaan rakennustavasta. Tuollainen kammi on se sitten louhittu kiveen vuoraten seinät taljoilla tai päällystetty sammaleella tai maalla lämpenee jo ihmisen tuottamasta lämmöstä sisätiloiltaan siedettäväksi. Hyvin tehty kammi ei tarvitse välttämättä muuta lämmönlähdettä ihmisen lisäksi. Laskennallisestihan se ei ole mahdollista mitenkään nykyisten rakennusnormien mukaan mutta se on vähän kauemman aikaa käytännönläheisesti todettu kuitenkin toimivaksi.
Se on sama kuin ihmisellä että kerrospukeutuminen pitää lämpimänä.
Onhan hiiltä myös käytetty eristeenä aikojen saatossa ennenkin ja ihan hyvin toimii käytännössä. Ettei minulla vastaan ole näitä öljyjalosteita jotka pääasiassa ovat hiilen eri muodoista valmistettuja. Se vain kuinka yritetään keksiä uudelleen asioita joihin on olemassa ratkaisut mitkä on jo koteltu sekä haettu erehdyksen ja onnistumisen kautta aikojen saatossa.
Yhä edelleen kuten Borg toi esille nuo ongelmat piilokouruista, niin kyllä käytäntö sanelee ne realiteetit joita kannattaa kunnioittaa.
Viimeksi muokattu:
virtuaaliharri
Member
Toivottavasti joku innostuu tutkimaan noita kammeja tieteellisestä näkökulmasta, niin saamme jotain dataa jolla vakuuttaa rakennuspäätöksiä tekeviä ja niitä hyväksyviä tahoja. Niukasti löytyy materiaalia noista netistä.
En kyllä ole tuosta piirtämästäni yläpohjasta muutoinkaan vakuuttunut vaikkei täällä ollakaan tartuttu siltä osin muuhun kuin tuohon piilokouruun, joten mietintä jatkuu.
En kyllä ole tuosta piirtämästäni yläpohjasta muutoinkaan vakuuttunut vaikkei täällä ollakaan tartuttu siltä osin muuhun kuin tuohon piilokouruun, joten mietintä jatkuu.
virtuaaliharri
Member
Yksi kantava teema tuossa hahmotelmassani oli helppo rakennettavuus, mahdollisesti jopa ilma telineitä. Toki mitä jyrkempi lape, sen paremmin sille asennetut paneelit keräisivät auringonvaloa ja lumikin tulisi nopeammin pois katolta. Hieman jyrkempi kate lisää tarvittavaa puutavaran määrää, mutta tokikaan hintalisä ei järin iso olisi jos pysytään kohtuullisissa kaltevuuksissa. Joku piirtämäsi kaltainen kattokonstruktio voisi hyvinkin olla arkkitehtoonisestikin mielenkiintoisempi, mutta jo astetta haasteellisempi varmasti rakentaa.
Nehän on aika yksinkertaisia ja alkeellisilla välineillä rakennettavissa jopa ilman työkaluja. Ei niistä siis kovin monisivuista tutkielmaa saa aikaiseksi rakenteena.
Nykyaikaisita rakennusmateriaaleista jo yksistään voidaan kirjoittaa satoja sivuja, niiden käytöstä sekä ominaisuuksista.
Onhan tuossa rakenteena paljon muitakin asioita mitkä eivät täytä kestävän rakennusperinteen kaikkia vaatimuksia varsinkaan pohjoisissa olosuhteissa joissa meillä lämpötilan vaihtelut ovat isot.
Tästä herää kyllä kysymys, miksi?
Mun unelmien talossa olisi kaksi kerrosta, joiden päällä olisi 45 asteen kulmassa oleva paneeleilla päällystetty pulpettikatto. Kaksi kerrosta siksi, että sijoittamalla paneelit korkealle, mahdolliset varjostukset minimoitaisiin. Katon yläreunassa olisi vielä ehkä metrin korkuinen pystysuora paneelipäällysteinen seinä nappaamassa myös keskitalvella kaiken energian, mitä saatavilla on. Talon päätyjen yläosassa olisi myös muutamia paneeleja itään ja länteen pystyssä ottamassa kaiken irti aamu- ja ilta-auringosta. Ehkä jopa pohjoisseinällä voisi olla pari paneelia arvokkaiden juhannusyön auringonsäteiden nappaamiseksi!
Eteläpuolella räystäät yltäisivät todella pitkälle harjan yli, jotta saadaan aikaan sisätilojen maksimivarjostus kesäaikaan jäähdytystarpeen minimoimiseksi. Taloon olisi kulku vain päädyistä, jolloin lumet saisivat vapaasti valua alas katolta etupihalle, jyrkkä katon kulma olisi hyödyksi tässä. Noin muuten eteläseinällä olisi paljon ikkunapinta-alaa, jotta auringosta saadaan talvisin kaikki mahdollinen lämpöhyöty. Vastaavasti itä-ja länsiseinustalla ikkunoita olisi vähän, jotta kesäinen matalalta paistava ilta- ja aamu-aurinko ei suotta lämmitä sisätiloja.
Se, että tuossa aurinkoenergian tuoton maksimoinnissa kaikkinensa jotain järkeä olisi, vaatisi sitten energian kausivarastointia tavalla tai toisella, siitä aiheestahan on ollut useammissa ketjuissa juttua. Ei mennä siihen nyt. Toki hauska ajatus olisi hyödyntää tätä korkeaprofiilisen pulpettikaton sisään jäävää tyhjää tilaa jollain tapaa siihen tarkoitukseen.
virtuaaliharri
Member
Itselleni ei ole tullut netin syövereissä vastaan mitään varsinaisia ongelmia pulpettikattoihin liittyen paitsi että vedet ja lumet tulevat alas yhdeltä puolelta, minkä toisaaltaan voi kyllä nähdä etunakin, sillä muut kolme sivua pysyvät kuivempina. Toki yleensä pulpettikattoon liittyvästä loivasta kattokulmasta aiheutuu suurempi lumikuorma jollei lumia käydä pudottelemassa katolta. Kustannuspuolella pulpettikattoristikoihin menee hieman enemmän materiaalia ellei sisäkatosta tehdä myös kaltevaa ja samoin korkeimpaan seinään menee myös enemmän materiaalia kuin harjakattaiseen taloon vastaavilla lapekulmilla.
Tähän löyhästi liittyen olen ihmetellyt ettei Suomen markkinoilla ole niin leveitä kattokermejä että yksi vuota riittäisi kattamaan koko pulpettikaton --> tulisi tiivis pinta ilman saumoja (läpivientejä lukuunottamatta). MIksei aurinkopaneeleita ja aurinkokeräimiäkin voisi olla lappeen mittaisia - ainakin yhteen lappeen suuntaan, jolloin riittäisivät tiivistettävät saumat näiden parilla sivulla.
virtuaaliharri
Member
Kuvauksestasi inspiroiduin sen verran että tein oheisen hahmotelman. Katosta tuli loivempi, otin avuksi aurinkoilmalämmittimen ja betonivaraajan, mutta muuten jotain tuon suuntaistako ajattelit? Tuossa on ideana että eteläseinät olisivat eristyslasin tai muun valokatteen peitossa ja siellä missä ei olisi ikkunoita, olisi mustaksi maalattua seinää. Sanovat tosin että eristyslasi ei kestäisi suuria ja nopeita lämpötilan vaihteluita, joten ehkä sitä ei voisi käyttää. Maapiirinkin tuonne piirsin vaikkakaan ei tuolla keräinkonstruktiolla maahan saisi kovinkaan kummoista energiamäärää dumpattua. Ylijäämäsähköllä toki voisi lämmittää vettä ja dumpata sen lämmön maahan, jos vaikka kyseessä olisi off-grid-järjestelmä...
virtuaaliharri
Member
Voisihan sen kammin rakenteiden lämpötiloja ja kosteutta tarkastella tutkimuksessa laskennallisesti erilaisilla mallinnusohjelmilla, arvioida rakenteiden turvallisuutta nykyisessä ja tulevassa ilmastossa ja potentiaalia rakentamisen vaihtoehtona sekä esittää millainen voisi olla määräykset täyttävä pientalo kammin periaatteilla toteutettuna, ja varmaan kammin historiasta ja erilaisista toteutuksista saisi kivasti juttua myös. Jos tutkimukseen saisi sponsorin, niin voisi tutkimuksessa tehdä kammin ja tehdä mittaukset ja verrata tuloksia laskennallisiin arvoihin.
Loivemmalla katolla harjan pystysuorat paneelit pitäisi vain sijoittaa korkeammalle, jotta lumi ei peitä niitä kinostuessaan. Noin muuten tuolla periaatteella siinä voisi saada kivasti lisätuottoa pystysuorille paneeleille auringon heijastuessa lumesta.
virtuaaliharri
Member
Tässä versio jossa korjattu sadevesiä ja lunta rakenteisiin päästävät puutteet sekä uusittu yläpohjan rakenne yksinkertaisemmasi. Kysymysmerkillä merkitsin paneelikiinnikkeiksi hahmottelemani teräslevyt sekä levyverkkoverhoilun; ensin mainitun sillä, jotta mahtaakohan ruuveihin kohdistua liian suuri vääntävä voima ja jälkimmäisen sillä, että voi olla että nuo muodostaisivat liian suuren ilmanvastuksen riittävälle alapohjan tuulettumiselle.
