Periaatteessa tuollainen "magneettihökötys" voisi olla radiolähetin, jollaisella saisi lampun loistamaan, kun muuttaa jatkojohdon kytkentää sen toimimiseksi vastaanottoantennina. Induktiolevyissä on tuon puolen tekniikkaa kuluttajalaitteissakin, samoin pultinaukaisukuumentimissa vähän eriytyneemmille käyttäjäryhmille, mutta en ole kokeillut, saisiko impedanssisovituksen hommaa suosivaksi. Epäilen hiukan, tulisiko tuollaiseen käämiin jännitettä riittävästi suhteessa virtaa ja mahdollisia ääniä, joita hommasta syntyisi. Punttiin vain ei oikein pysty millään naamioimaan niin tehokasta paristoa, että kuvatun lampun saisi loistamaan, akusta nyt puhumattakaan ja elektroniikka vielä päälle. Porakone vaatisi lisäksi tasasuuntauskytkentää ja ehkä uusia sisuskaluja kytkinpuolelle.
Kaikki vain tulee paljon helpommaksi, kun keskittyy eri aikoina kuvattujen videoiden huolelliseen yhdistämiseen jopa yksittäisiä kuvaruutuja manipuloimalla (ns. photoshoppauksella). Eipä tuossa näytetä selostajaa puhumassa tai toisen kuvaajan käsivaralta tekemää otosta, mikä voisi ainakin hankaloittaa tehtävää, jollei sitä nyt mahdottomaksikaan tee. Kun ei näy huulisynkronia, puheen saa helposti jälkiäänityksellä mukaan ja videon käsittely on vähemmän vaativaa. Ennen nykyistä digitekniikkaa tuollainen olisi vaatinut ammattimaisia välineitä ja otetta, vaan onnistuu nyt helposti harrastelijankin vehkeillä. Epävakaan käsivaraisen kameran liikkeen kompensointi tekisi yhdistelystä vielä hankalampaa, vaikkakin ammattilaiset ovat moista taikuutta elokuviin tehneet kertaluokkia vaativammista lähtökohdista.
Tuo nuotiojuttu on vähemmän vakuuttava, kun poljettuun lumeen on aika helppo kätkeä ylimääräisiä johtoja ja suorittaa kytkennät niin, että niitä on vaikea erottaa suorasta johtimesta.