-
Ilmaisenergia.info -foorumi yhdistetään Konekansa.net -foorumin osaksi vuoden 2025 aikana. LUE TÄMÄ pitääksesi käyttäjätunnuksesi voimassa, kiitos!
viilennystä
- Viestiketjun aloittaja jolla
- Aloituspäivämäärä
denzil dexter
Well-known member
ErkkiXC sanoi:
On mitattua dataa. Datan saat myös omasta puhaltimestasi, mittaamalla sen sähkönkulutuksen. Tuo määrä muuttuu lämmöksi puhaltimen pyöriessä.
Tosin alkuperäisessä kommentissa kritiikin kärki kohdistui siihen, että 35 asteen lämpötilassa puhallin olisi riittävä viilennys. Sitähän se ei missään tapauksessa ole, ja riippuen ilmankosteudesta ja vaikka mistä, siitä voi olla jopa haittaa.
Pienemmissä lämpötiloissa luonnollisesti ihmisen ihon ympärillä olevan, ympäristöä lämpimämmän ilman pois puhaltaminen, ja haihdunnan lisääminen iholta viilentää oloa (ei kyllä silloinkaan huonetta).
Kyllähän tuulettimet, viuhkat sun muut viilentävät ihoa. Lämmön parempi siirtyminen ei ainakaan 35 asteen lämpötilassa ole kovinkaan merkittävä tekijä, vaan lisääntyneen ilmavirran parantama kyky poistaa haihtuvan hien aiheuttama kosteutta. Huoneilman kastepiste pysyy helteelläkin vain hieman yli 20 asteessa ja hiki siis pystyy viilentämään ihon jonnekin kaspisteen ja ilman lämpötilan väliselle lämpötila-alueelle (lähemmäs edellistä), jos huoneen ilmanvaihto on edes jotakuinkin riittävällä tasolla. Lisäkosteuslähteet ja huono ilmanvaihto tietenkin heikentävät jäähdytysvaikutusta.
Ei tuollainen jäähdyttäminen kuitenkaan tapahdu ilman haittavaikutuksia. Lisääntynyt ilmavirta kuivattaa useimpien silmiä tavalla, josta saa oireita (on aivan toinen juttu hikoilla raskaassa urheilusuorituksessa, kun aineenvaihdunta on muutenkin moninkertainen). On myös juotava runsaasti nestehukan korvaamiseksi ja hikoilun myötä myös menetetään mineraaleja, jotka on korvattava. Tuo puolestaan lisää vaatetuksen pesutarvetta. Vaatetus on myös valittava sopivasti, eli paksut ja peittävät asusteet tai nukkuminen peiton alla eivät toimi. Tuuletin lisäksi tasoittaa huoneen ilman luonnollista kerrostumaa, minkä seurauksena luonnostaan viileät alaosat kuumenevat lisää, kun taas kuumimmat yläosat ja auringonpaisteelle alttiit ikkunapinnat jäähtyvät. Tuo puolestaan heikentää huoneen luonnollisen ilmavaihdon kykyä kuljettaa kaikkein eniten lämmennyttä ilmaa huoneen vaipan yläosien kautta pois, eli tuulettimen käytön seurauksena ilmanvaihdon viilennysvaikutus heikkenee sitä enemmän, mitä hyötyä olisi tästä saatavissa ilman sisäilmaa kierrätävän tuulettimen käyttöä. Myös koneellinen ilmanvaihto suunnitellaan tavalla, joka tässä suhteessa käyttäytyy samoin kuin luonnollinen ilmanvaihto (mm. poistoventtiileiden asennuspaikkojen osalta).
Ei tuollainen jäähdyttäminen kuitenkaan tapahdu ilman haittavaikutuksia. Lisääntynyt ilmavirta kuivattaa useimpien silmiä tavalla, josta saa oireita (on aivan toinen juttu hikoilla raskaassa urheilusuorituksessa, kun aineenvaihdunta on muutenkin moninkertainen). On myös juotava runsaasti nestehukan korvaamiseksi ja hikoilun myötä myös menetetään mineraaleja, jotka on korvattava. Tuo puolestaan lisää vaatetuksen pesutarvetta. Vaatetus on myös valittava sopivasti, eli paksut ja peittävät asusteet tai nukkuminen peiton alla eivät toimi. Tuuletin lisäksi tasoittaa huoneen ilman luonnollista kerrostumaa, minkä seurauksena luonnostaan viileät alaosat kuumenevat lisää, kun taas kuumimmat yläosat ja auringonpaisteelle alttiit ikkunapinnat jäähtyvät. Tuo puolestaan heikentää huoneen luonnollisen ilmavaihdon kykyä kuljettaa kaikkein eniten lämmennyttä ilmaa huoneen vaipan yläosien kautta pois, eli tuulettimen käytön seurauksena ilmanvaihdon viilennysvaikutus heikkenee sitä enemmän, mitä hyötyä olisi tästä saatavissa ilman sisäilmaa kierrätävän tuulettimen käyttöä. Myös koneellinen ilmanvaihto suunnitellaan tavalla, joka tässä suhteessa käyttäytyy samoin kuin luonnollinen ilmanvaihto (mm. poistoventtiileiden asennuspaikkojen osalta).
denzil dexter
Well-known member
35 asteessa kesähelteellä kastepiste on 33 astetta ja ns "wet bulb"-lämpötila, eli se miten alas kastelemalla haihduttamalla pääsee, on 33.5 astetta.
Ongelma on se, ettei ihon lämpötila ole noin korkea, kuin ehkä parissa kohdassa iholla. Silloin suurempi pinta-ala on matalammassa lämpötilassa, eli kehon lämpötila alkaa kasvaa.
Tietenkin pari astetta tilannetta voi säätää suuntaan tai toiseen puhumalla kuumepotilaista, käyttämällä täysin kuivan ilman arvoja, puhumalla ihmisistä jotka nukkuvat alasti paikoillaan eli eivät liiku tms.
Ongelma on se, ettei ihon lämpötila ole noin korkea, kuin ehkä parissa kohdassa iholla. Silloin suurempi pinta-ala on matalammassa lämpötilassa, eli kehon lämpötila alkaa kasvaa.
Tietenkin pari astetta tilannetta voi säätää suuntaan tai toiseen puhumalla kuumepotilaista, käyttämällä täysin kuivan ilman arvoja, puhumalla ihmisistä jotka nukkuvat alasti paikoillaan eli eivät liiku tms.
Voi toki olla joillakin seuduilla ajoittain Intiassa (ei yleensä lähellekään noin korkea edes tropiikissa), mutta mihin viittaat? Eiköhän Suomen ennätykset ole muutaman asteen päälle 20 astetta juuri ennen ukonilmaa elokuun alkupuolella jossakin Etelä-Suomessa?denzil dexter sanoi:
Toki saunassa kastepiste voi nousta korkeammallekin.
denzil dexter
Well-known member
kotte sanoi:
Jopa tällä nimenomaisella hetkellä wet-bulb-lämpötila, joka on siis alin lämpötila johon vettä haihduttamalla pääsee, on yli 20 astetta (T26.2, wb 20.3). Se niistä suomenennätyksistä.
Jos taas tarkoituksena on väittää vastaan vain periaatteesta, silloin asiaa on hankala mitään lukuja esittämällä korjata.
Ei ole tarkoitus väittää vastaan periaatteesta, vaan oikoa pahasti pielessä olevaa tietoa. Aivan hyvin tänään on jossakin Suomessa on kastepiste voinut olla hiukan yli 20 astetta, onhan ollut paikoitellen ukkosiakin ja hellettä. Mutta 20 astetta on ihan toista kuin 33 astetta, minkä kirjoitit. Ei Suomessa ole tuollaisia kastepistelämpötiloja ollut. Tuollaiset lukemat ovat hengenvaarallisia (ihminen ylikuumenee nopeasti ulkona), mutta eipä niitä esiinnykään kuin satunnaisesti ja lyhytaikaisesti jossakin Amazonin alueella, Intiassa tai Arabian niemimaan lähistöllä.denzil dexter sanoi:
En nyt löydä käppyröitä, joita jostakin lentosäätilastoista löysin Helsinkiin viime kesälle. Maksimikastepiste oli muistaakseni jotakin 22...23 astetta muutaman tunnin ajan elokuun alkupuolella. Täytyy jatkaa tilastojen etsintää (Jostakin syystä Suomessa on vaikea löytää kastepisteaikasarjoja sääasemille, vaikkakin tietyn hetkiset lukemat löytyvät Ilmatieteen laitoksen sivujen kautta; jossakin kuumissa maissa taas nuo on yhtä helppo löytää käppyröinä, maksimi- ja minimiarvoina tunneittain, päivittäin, viikottain jne. kuin peruslämpötilatkin).
denzil dexter
Well-known member
Nyt ei ollut kyse siitä miten lämmin tai kylmä on pihalla. Nyt oli kyse siitä, että jossakin tilassa jossa oleskelet on 35 astetta ja yrität viilentää itseäsi sähköpuhaltimella. Tuo tila voi olla vaikka turkkilainen sauna tai maapotero, paahteinen toimistohuone tai auton peräkontti. Tuon tilan olosuhteista sitten riippuu, mikä siellä on vallitseva ilmankosteus. Jos ihon jäähdyttäminen vettä haihduttamalla on ylipäätään mahdollista, silloin ainakin tilan ilmankosteus lisääntyy nopeasti sen seurauksena.
Ei tuo nyt ole kovin paha rasti kokeilla, jos asia kovasti kiinnostaa. Ovi kiinni komerosta ja lämpöpatteri mukaan.
Ei tuo nyt ole kovin paha rasti kokeilla, jos asia kovasti kiinnostaa. Ovi kiinni komerosta ja lämpöpatteri mukaan.
Hyväksyn ajatuksesi, kun selvensit, mitä tarkoitit. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että esimerkiksi normin mukainen ilmanvaihto asuinhuoneessa on 1/2 kuutiometriä tunnissa jokaista huoneen tilavuuskuutiometriä kohti. Jos huoneen lämpötila on 35 astetta ja suhteellinen kosteus 50%, tämä johtaa kastepistelämpötilaan n. 23 astetta ja märän pinnan tasapainolämpötilaan n. 26 astetta. Jos nyt jäähdytetään pintaa kostuttamalla ja vettä haihduttamalla niin, että suhteellinen kosteus nousee tasolle 75% (haen takaa tilannetta, jossa ilmanvaihto suunnilleen kykenee poistamaan haihdutuksen tuoman lisäkosteuden), saadaan kastepistelämpötilaksi vajaa 30% ja märän pinnan tasapainolämpötilaksi vajaa 31 astetta. Kosteuden nousu haihtumisen seurauksena oletuksella, että puolet ilmasta vaihtuu ja korvausilman lämpötila on 35 astetta 50% suhteellisella kosteudella ja sisällä vallitseva kosteustaso on 75% samassa lämpötilassa, sitoo silloin lämpöä noin 2,8W:n teholla jokaista huoneen tilavuuskuutiometriä kohden.denzil dexter sanoi:
Tästähän saamme tulokseksi, että esimerkiksi 3 metriä leveän ja 4 metriä pitkän sekä 2,5 metriä korkean huoneen norminmukainen ilmavaihto takaa sinällään 3*4*2,5*2,8 eli n. 84 watin jäähdytystehon pinnalle (mielellään suoraan kostealle iholle). Tämä alkaa jo riittää levossa olevan ihmisen jäähdytykseen. Eli kyllä kohdennetulla kostutuksella on merkitystä, kunhan vain jäähdytystä kaipaavaa kohdetta kostutetaan ja ilmanvaihto on riittävän voimakas.
Sinällään sisätilan lämpötilaa ei pitäisi Suomessa päästää nousemaan tuollaisiin lukuihin, vaan auringon lämpö pitäisi varjostaa pois ja mahdollisten hukkalämmönlähteiden kuumentama ilma johtaa pois huonetta lämmittämästä. Suomessa korvausilman lämpötila ei muutenkaan normaalisti nouse yli 30 asteen kuin aivan poikkeuksellisissa sääolosuhteissa ja silloinkin vain toviksi. Kaikenlainen huoneen ilman suora kostuttaminen muka jäähdytyksen toivossa on kyllä vähintään yhtä typerää kuin palelevien jalkojen lämmittely talvella k*malla housuihin. Päin vastoin, ilmastoinnilla pyritään ennen muuta vähentämään huoneilman kosteustasoa, mikä helpottaa hikoilunkin jäähdytystehoa.
Kosteuden laskulla on äärimmäisissä oloissa selvästi suurempikin merkitys kuin ilman jäähtymisellä. Sisäilman kostutusjäähdytystä voisi periaatteessa harkita vain muutoin ilmastoiduissa tiloissa pistekohtaiseen jäähdytykseen, sillä näin saataisiin pistekohtaista lämpötilaa lasketuksi ja sisäilman kosteustason lisääntyminen toisaalta tehostaa toimivan jäähdytysilmastoinnin kokonaiskapasiteettia tuntuvan ja latentin yhteislämpösisällön poistamisessa. Ongelmiakin tuosta tietenkin aiheutuisi, eli sisäilma olisi kosteampaa (mikä voisi edellyttää "kuivan lämpöltilatavoitteen" laskemista alemmaksi) ja rakenteiden vaurioriskit kondensiveden kertymisen seurauksena kasvavat.
Jos kaivoon tulee hyvin vettä, niin onnistuisi oikein hyvin niin, että pumppaa kaivosta jäähdytysvettä ja imeyttää sen maahan jossakin kauempana (muutaman kymmenen metrin päässä). Kaikkein taloudellisinta olisi periaatteessa imeyttää lämmennyt vesi toiseen kaivoon tai vesistöön, joka on samalla korkeudella. En tiedä, estääkö jokin säännös tuon, jos ei olla pohjavesialueella eikä naapureiden tai omia talousvesikaivoja lähistöllä.ave sanoi:
Yksi kaivo kyllä lämpenee aika äkkiä, jos sen vettä joko kierrättää jäähdytystä varten ja johtaa siitten lämmenneenä takaisin tai sitten jäähdyttää liuosta kaivoon upotetulla putkella.
ave sanoi:
onnistuu oikein hyvin. meillä on jäänyt edellisestä elämästä kaivo jonka tuotto on kaikkina aikona ollut yli 4000 litraa/vrk
olen testannut useillakin kennoilla, viimeksi porkka kylmiön lauhduttimella ja toimii hyvin
siihen pitää vain painevedellä laittaa sopiva suutin mikä säätää virtauksen, hanasäädöllä säätö pyrkii ryömimään. suutin kannattaa asentaa jonnekin kauemmas käyttökohteesta koska se aiheuttaa jonkinverran ääntä, veden voi ohjata vaikkapa nurmikolle tai kasvimaalle tai kerrostalossa, missä vesi kuuluu yhtiövastikkeeseen laskevat suoraan viemäriin ja jäähdytyksen lisähinta on 0, no mitä puhallin sitten hieman kuluttaa
pieni puhallin ja kenno...a vot
kerrostaloasunnossa kannattaa laittaa tiskipöydälle, kondessivesikin valuu suoraan altaaseen
Pähkäilijä
Active member
jolla sanoi:
eivät ole kaikki keksineet laittaa kennoa ja puhallinta
https://pt-media.org/2019/07/20/kiinteistomies-kertoo-rinkebyssa-huoneistojen-vedenkulutus-lisaantyy-helteilla/
Käyttövesi on yleensä useamman barin paineessa ja kaivostakin kertyy nostokorkeutta. Olen joskus puolihuolimattomasti laskeskellut sähköä kuluvan niin paljon, että vaikkapa ilmalämpöpumppu tekisi enemmän kylmää samalla sähkönkutuksella. Sen sijaan veden kierrättäminen suljetussa lenkissa kylmän ja syvän kaivon kautta voi jäähdyttää paljonkin vähemmällä sähköllä. Ohuella keruuputkella, matalalla, lämpenemisherkällä kaivolla ja huonohyötysuhteisella pumpulla voi olla kiikun kaakun.
denzil dexter
Well-known member
Jos kuution vettä nostaa 20 metrin korkeuteen, kuluu 200 000 Joulea. Kun ottaa kiinalaisen pumpun hämmästyttävän huonolla hyötysuhteella, kuluu 1 000 000 Joulea. Se on 0.28 kWh. Toisaalta kuutiosta vettä saa viilennystä 11.4 kWh 10 asteen lämpötilanmuutoksella.
Siinä saa olla ilpon hyötysuhteet kohdallaan, että tuollaiseen pystyy.
Siinä saa olla ilpon hyötysuhteet kohdallaan, että tuollaiseen pystyy.
Jos otetaan käyttövettä omasta kaivosta, niin kyllä noissa verkostoissa varsin tyypillisesti pidetään 3 barin painetta ja jos kaivon pinta on tyypillisessä korkeudessa, niin laittaisin pelkäksi nousumatkaksi 10 metriä. Vettä on siten pumpattava 40m. Myös 10 asteen lämpenemisolettama on ainakin Etelä-Suomessa käytännössä liikaa, eli sellainen tekninen järjestely, joka saisi veden lämpenemään lähelle jäähdytettävän tilan lämpötilaa ei ehkä kuitenkaan ole ihan realistinen. Noin 5 asteen lämpenemä olisi kyllä saavutettavissa. Eli kuution nostelua varten menisi sittenkin ehkä luokkaa toista kilowattituntia, eikä kylmää irtoaisi kuin vajaat 6kWh. Aletaan silloin jo olla lähes samassa suuruusluokassa, minkä kompressorijäähdytyksellä ilmasta ilmaan voisi saavuttaa, kun ottaa huomioon myös tarvittavan puhaltimen sähkönkulutuksenkin samalla tavoin kummallekin vaihtoehdolle. Eikä lämpenemän tarvitse tästä enää kuin vielä tippua asteen, pari, niin asetelma kääntyy konejäähdytyksen eduksi. Tavallinen rengaskaivo etenkin lämpenee kesän loppupuolella maan n. 20m:n syvyyteen jatkuvan lämpenemisen myötä, mikä jo verottaa raskaastikin luonnonjäähdytyksen tehoa, jos liuoksen pumppausratkaisu on epätaloudellinen.denzil dexter sanoi:
denzil dexter
Well-known member
Niin varmaan. Jos kaivo lämpenisi tällaisilla keleillä, se vastaavasti jäätyisi jo lokakuun lopussa; onhan lämpötilaero samaa luokkaa. Todellisuudessa yli metrin syvyydessä lämpötila pysyy vuoden ympäri lähellä paikan vuotuista keskilämpötilaa. Tyypillisesti myös kaivot ovat yli metrin syvyydessä.
Ainoa keino lämmittää tai jäädyttää kaivo on kuljettaa lämpöä putkissa tai avata suora yhteys ulkoilmaan niin, että ilma kiertää.
Ainoa keino lämmittää tai jäädyttää kaivo on kuljettaa lämpöä putkissa tai avata suora yhteys ulkoilmaan niin, että ilma kiertää.
Vrt. https://www.hel.fi/static/kv/Geo/Julkaisut/julkaisu97.pdf, sivu 7. Linkissä on muitakin muualta kerättyjä graafeja ja taulukoita puheena olevaan asiaan liittyen. Tarkoitin oikeastaan, että lämpeneminen on merkittävää, jos kaivo on vain muutaman metrin syvyinen, vaikkakin lämpeneminen on havaittavissaa lähes 20 metrin syvyyteen saakka, mutta tuli ilmaistuksi asia epäselvästi. Lämpeneminenhän ei seuraa päivittäistä tai viikottaista säätä, vaan kuukausien liukuvaa keskilämpötilaa.denzil dexter sanoi: