Victron lataus
- Viestiketjun aloittaja avensi
- Aloituspäivämäärä
hep, tuntematta asiaa syvällisesti, laitan pari yksinkertaistettua mainintaa keskustelun käynnistämiseksi (eli paremmin tietävät korjaa virheet).
test: lataava laite päättelee onko akku "toimintakuntoinen"
bulk: akkua ladataan asetetulla max. virralla
absorption: akkua ladataan asetetulla vakiojännitteellä eli latausvirta pienenee, kun akun jännite kasvaa
loput: erilaisia lataussyklejä, joilla pyritään lataamaan/pitämään akku mahd. täynnä, mutta samalla estämään "ylilataus"
Noihin loppuhin sisältyi ainakin joissain vanhoissa akkulatureissa lyhyitä purkujaksoja, jolla aikaansaatiin akun kemiallisen reaktion toimiminen vuorotellen kumpaankin suuntaan ja latautuminen "täydemmäksi". Uusien akkutyyppien tulo markkinoille monimutkaistaa vanhaa "Matti-latureiden" maailmaa, näkyy mm. erilaisina parametrien asetuksina lataavissa laitteissa, toki monet asiat älykäs laturi osaa päätelläkin.
Saatan ihan hyvin olla väärässäkin
test: lataava laite päättelee onko akku "toimintakuntoinen"
bulk: akkua ladataan asetetulla max. virralla
absorption: akkua ladataan asetetulla vakiojännitteellä eli latausvirta pienenee, kun akun jännite kasvaa
loput: erilaisia lataussyklejä, joilla pyritään lataamaan/pitämään akku mahd. täynnä, mutta samalla estämään "ylilataus"
Noihin loppuhin sisältyi ainakin joissain vanhoissa akkulatureissa lyhyitä purkujaksoja, jolla aikaansaatiin akun kemiallisen reaktion toimiminen vuorotellen kumpaankin suuntaan ja latautuminen "täydemmäksi". Uusien akkutyyppien tulo markkinoille monimutkaistaa vanhaa "Matti-latureiden" maailmaa, näkyy mm. erilaisina parametrien asetuksina lataavissa laitteissa, toki monet asiat älykäs laturi osaa päätelläkin.
Saatan ihan hyvin olla väärässäkin
Tosiaan, "pertrac38":n juttua jatkaen, tuo "recondition" tyypillisesti tarkoittaa, että akulle annetaan lyhyitä jaksoja tavallista korkeampaa jännitettä tarkoituksena akun sulfatoitumisen osittainen eliminointi ja tuohon voi liittyä myös lyhyitä purkujaksoja (vaikkakin akku purkautuu aikaa myöten itsestäänkin, eli ylilautautumista ei tapahdu, jos "recondition"-vaiheita ei ole kovin usein). Float tarkoittaa tyypillisesti akun pitämistä jokseenkin varattuna syöttämällä sille jatkuvaa jännitettä, joka on normaalia latausjännitettä matalampi (esim. 12V akulla jotakin runsaasta 13 voltista n. 13,6 volttiin). En tarkalleen tiedä, mitä "storage" tarkoittaa, muutta voisi viitata siihen, että laturit välillä jättävät muut syklit läpi käyneen akun joko käytännössä irti laturista pelkän jännitemittauksen varaan tai sitten normaalia "float"-jännitettä matalammelle latausjännitteelle. Mahdollisesti tuota tilaa sitten vuorotellaan "float"-tilan kanssa jännitemittauksen perusteella. Saattaa olla, että ainakin noita "recondition" ja/tai "test"-tiloja silloin tällöin toistellaan varsinkin, jos edellisillä kerroilla akun kunnossa todettiin jotakin epäilyttävää. Tuolta osin latureissa on huomattavia valmistaja. ja mallikohtaisia eroja.
korsteeni
Well-known member
nuo kaikki on pelkkää ".......". tavallinen tasavirtalaturi raktorissa ei tiennyt noista mitään, se säädettiin talvella hieman korkeimmille tasoille kuin kesällä, jos akku ei ollut hiton kuumassa paikassa niin se toimi 10 vuotta jos siihen vain vettä lisättiin. meillä se vesikin otettiin ihan lähteestä.
tämä ihan vain kuinka homma käytännössä toimii, ihan tänä päivänäkin, mutta hieman paremmin säädöin.
"kuinka homma käytännössä toimii" niinpä just:. akkua pitää ladata riittävästi, mutta ei liikaa, yksinkertaista. Ihan niinkuin esimerkissäsi raktorin laturia peukalotuntumalla säätämällä ja sopivasti käyttämällä. Eikä akkua hiton kuumaan paikkaan. Se vain jäi mietityttämään, mitä tuo "......." tarkoitti ?
korsteeni
Well-known member
tarkoitin sitä, että on kaikenlaisia hienouksia, kuka kehuu mitäkin, esim 12v akkua kun ladataan ~14v jännitteellä se kestää jokseenkin saman kuin nuo kaikki eri portaalla olevat sydeemit
aurinkosysteemeissä pitää huomioida ettei se aurinko paista aina eikä koskaan koko vuorokautta peräkkäin kuten vaikka jossain työkoneessa joka pyörii 3 vuoroa, ei niissä ole mitään floatteja yms.
Vanhat laturit latasivat 12V:n akkua jonnekin 15...16V:n välille ja ideana oli, että käyttäjä katkaisee latauksen, kun kennojen hapon ominaispaino oli noussut tavoitearvoon ja pysynyt tuolla sopivan määrän tunteja (muutaman). Tehköön kukin tyylillään.
Totuus on, että jatkuvassa käytössä olevan työkoneen tai auton lyijyakku on mahdottoman helppo tapaus, kun akku on oikeastaan jatkuvassa float-tilassa (kuitenkin tavallista float-tilaa korkeammalla jännitetasolla, kun moottori sentään sammutetaan ja akulla käynnistetään ainakin kerran päivässä). Toista olivat radioiden akut luokkaa sata vuotta sitten, kun ne vietiin kauppiaalle ladattavaksi kerran kuussa puhumttakaan aurinkosähkövehkeistä, joitatyypillisesti käytetään tavalla, jota lyijyakku ei periaatteessa kestä (pitäisi olla litium-akku moiseen jatkuvaan alilatausrääkkiin). Ihmeen hyvin nuo älylaturit kuitenkin tuntuvat elvyttävän esimerkiksi hyytelöakkuja, jotka eivät ennen käsittelyä suostu ottamaan kunnolla latausta vastaan normijännitteellä (esim. 14V tapauksessa 12V:n akku), toki huolimattomasti vajaana pidetyn lataustilan seurauksena.
kotte'n kanssa jokseenkin samaa mieltä. Tuo korsteeni'n esimerkki 3 vuorossa pyörivästä työkoneesta vastaisi aurinkosähköissä suunnilleen tilanneta, jossa kaikki päivät olisivat samalla tavalla aurinkoisia ja päivittäinen kuormitus olisi aina sama (ja akkujen mitoitus tietenkin järkevä). Nuo "hienoudet", millä nimellä eri valmistajat niitä kutsuvatkaan, ovat sitä varten, että aina ei ole ketään "käynnistämässä raktoria" tai "säätämässä laturia kovemmalle lataukselle".