avensi sanoi:Epäilen että ei saa ,ja jos saa ,maksaa hunajaa !
Tuossa yksi https://www.aliexpress.com/item/33006767511.htmlave sanoi:Onko jossain myynnissä vesiropeleita valmiina ?
Eikös tuo kartio ole aivan fundamentaalisen olennainen pyöröaltaan pohjan ja alajuoksun veden pinnan välisen potentiaalienergian pyydystämiseksi ja itse voimatuottohan tapahtunee tuossa osassa pääosin muutenkin? Kapeneva kartio saa pyörteen kiihtymään ja vakiokulmanopeudella pyörivä roottori saa noin lisäenergiaa. Veden pitää poistua niin läheltä akselin jatketta kuin mahdollista kuitenkin niin, että virtauksen nopeus pääsee laskemaan eikä energiaa pääse hukkaan nopean virtauksen muodossa. Roottorin pitäisi vielä olla vastakierteinen ainakin alaosastaan niin, että virtauksen kierre pysähtyy mahdollisimman tarkkaan (mikä edellyttää myös oikein synkronoitua turbiinin pyörimisnopeutta). Periaatehan muistuttaa paljon suurissa voimaloissa käytettyä francisturbiinia. Noissahan huomattava osa energiasta saadaan monessa sovelluksessa alapuolen virtausputken aiheuttamasta imusta.vesioinas sanoi:Joissakin malleissa pohjaosa näyttäisi olevan kartio, mutta en tiedä paljonko sillä on merkitystä.
kotte sanoi:Eikös tuo kartio ole aivan fundamentaalisen olennainen pyöröaltaan pohjan ja alajuoksun veden pinnan välisen potentiaalienergian pyydystämiseksi ja itse voimatuottohan tapahtunee tuossa osassa pääosin muutenkin?vesioinas sanoi:Joissakin malleissa pohjaosa näyttäisi olevan kartio, mutta en tiedä paljonko sillä on merkitystä.
don sanoi:Moro
Pikku vinkkinä staattorin valussa,sahaa muotti poikki noitten kiinnityskorvakkeiden kohdalta,helpottaa muotin purkua huomattavasti ja lisävahvistusta saat kun laitat molemmin puolin lasikuitukankaan ja jo ennen valua passaat muotin vaateriin.
Täällä näyttäisi olevan ohjeistusta aiheeseen https://sites.google.com/site/rakennuspeltisepaenpt/levitysoppiadenzil dexter sanoi:Melkein suosittelisin jonkinlaista muotoilua, vaikka vaikeaa onkin. Laitteen ideana on kääntää virtaus pyöriväksi liikkeeksi, ja tämän liikkeen nopeus sitten kasvaa jyrkästi, kun säde pienenee. Siis ikään kuin käänteistä moukarinheittoa.
Sitä en osaa suoralta kädeltä sanoa, mikä muoto olisi paras mahdollinen; todennäköisesti joku spiraali, joka on vielä suppiloakin hankalampi.
Eikö yksinkertainen venturi-kuristus toimisi? Siis mikä tahansa kapeampi kohta virtaukseen, siinä sitten nopeus kasvaa ja ropeli pyörii.
Pienellä patokorkeudella tosiaankin laaja ja avara alaveden pinnan alapuolelle päättyvä imuputki lisää paine-eroa ylempänä, eli kyllä tuossa pärjännee aiheuttamatta kavitaatiota, vaikkakin putoavaan virtaukseen taitaa jäädä turhan paljon kierrettä. Eli hyötysuhde putoaa. Jonkinlainen käännetty keskipakopuhallin voisi olla hyvä malli turbiinin siivistölle, eli ne kannattaa ilman muuta taivuttaa puhaltimien tapaa pois säteen suunnasta. Siivistön ja turbiinin kierrosnopeuden valinnan ideana on, että siivistö pyrkii kääntämään virtauksen kierteen päinvastaiseksi kuin millä virtaus tulee ylhäältä sisään ja turbiinin nopeus pyritään valitsemaan niin, että se yhdessä siivistön kiertovaikutuksen kanssa saa virtauksen kierteen lähes pysähdyksiin sen painuessa akselin päässä olevasta aukosta alaimuputkeen. Yleensähän vesiturbiineissa optimaalinen pyörimisnopeus on juuri mainitusta syystä noin puolet virtauksen nopeudesta siipien aktiivisessa kohdassa. Siivistön ei pidä olla liian pitkä säteen suunnassa (turha laahauspinta aiheuttaa vain virtauskitkahäviöitä) ja akselin päässäkin voisi mahdollisesti olla alaspäin osoittava pyörähdyskartio poistoimuputken aukon alueella (jotta keskelle päin vähenevä vesivirtaus pysyy tasaisempana eikä aiheuta paikallista tehoa hukkaavaa pystypyörrettä turbiinin keskisosiin -- vettähän poistuu alas heti, kun virtaus saavuttaa imuputken reunan tason vaakasuunnassa).vesioinas sanoi:Kaikissa malleissa ei kuitenkaan näytä olevan kartiota vaan ihan tasainen pohja pelkästään. Kartio vaatii myös enemmän patokorkeutta. Vortex-malli sopiikin käsittääkseni juurii pieniin patokorkeuksiin kun kineettistä energiaa on kuitenkin riittävästi tarjolla.
Ei tuon kavennuksen tarkoitus liene niinkään nopeuden nostaminen kuin virtauksen kohdistaminen niin, että haitallinen pyörteisyys vähenee virtauksen liittyessä syöttökaukalon pääpyörteeseen. Turbiinihan saa tehonsa sekä virtauksen nopeudesta, että paine-erosta ja riippuu turbiinityypistä, kumpi painottuu. Yleisesti ottaen paine-erosta energia irtoaa paremmalla hyötysuhteella kuin virtauksen nopeudesta, sillä vaikka turbiini muuttaisikin periaatteensa nojalla osan paine-erosta ensin virtauksen nopeudeksi, se tapahtuu kunnolla suunnitellussa turbiinissa juuri oikeassa kohdassa, jolloin virtaukseen aina liittyvä ja nopeuden mukana nopeasti kasvava virtauskitkahäviö saadaan pysymään mahdollisimman pienenä.vesioinas sanoi:Kun tutkin noita em. linkin kuvia niin ainakin sellainen parannus kävi heti ilmeiseksi, että syöttökanavan niskaan kannattaa tehdä kavennus, joka nostaa pyörteeseen virtaavan veden nopeutta heti alkuunsa.
don sanoi:Moro
Tee generaattorista mahdollisimman iso,mulla tossa n. 2 kW:n generaattorissa josta noi pari kuvaa roottorikiekot ovat 356 mm halkaisijaltaan ja kovalla tuulella yli 300 rpm kiertää mylly,mitä olet ajatellut että vesimyllysi kierrosluku tulisi olemaan.