VAWT puunlatvaan asennettuna.

[Varjo]

Vertikaali aurinkovoimalaa rakentelen, mutta kun oli ostohousut jalassa, niin ostin piruuttaan myös tollasen 2kW tehoisen vertikaalipropellipaketin. Sittemmin olen noista lukenut maailman foorumeilta ja kovin turhalta ostokseltahan tuo vaikuttaa näin sisämaahan asennuttuna. Kaveri osti parikin tuollaista järvenrantaansa, joten synergiaetuna hinta jäi 1,5ke tietäville rahteineen, alveineen.

Nyt kun olen tajunnut ostokseni melko pienen tuotto-olettaman, niin tietenkin optimointi nousee mieleen. Taloni on kahden kohtalaisen kokoisen peltoaukean välisellä kumpareella ja kaikista rakennuksista nimenomaan taloni katto on joku 3-4m muita korkeammalla. Kahdella sivulla on melko nuorta metsää, mutta kuitenkin taloni kattoa ehkä 3-5m korkeampia. Aika hyvin olen isot puut perannut pois asuinpiiristä, mutta yhden verraten komian männyn olen jättänyt vielä rauhaan. Tuo mänty on vähintään 5m korkeampi kuin mikään muu lähelläkään tonttiani. Paikka ei kuulu asemakaavan piiriin, mutta männyn vierestä, noin puolentoista metrin päästä kulkee yksityinen 1,5 auton levyinen kylätie, joten melko näkyvä paikka tuo kyllä on.

Nyt kysyisinkin, että tuleeko kenellekkään mieleen syytä, joka estäisi ropellin asentamisen puunlatvaan? Puussa on tuplalatva, joka alkaa noin 3m ennen latvan huippua, joten tuosta ajattelin puun katkaista ja kiinnittää ropellin parilla vanteella runkoon, joka on ehkä 30cm halkaisijaltaan tuolta kohtaa. Käsittääkseni tuollainen 1m korkea ja 60cm halkaisijalla oleva VAWT on hiljainen, eikä aiheuta hirmuista tuulipurjetta?

 

[varikonniemi]

Eikös tuo aika tehokkaasti tapa sen puun, ja sen jälkeen voi vaan toivoa, että se jäljelle jäävä pystyyn kuivuva puu kestää sen myllyn rasitukset?

Kannattas varmaan jossain ensin tyypata sen toiminta, meinaan likimain kaikki kokemukset noista pystyakseli myllyistä näyttäs olevan negatiivisia, tuottaen alle 10% luvatusta tehosta. Usein 1% vrt. "kiinan lupauksiin"

"tuulipurje" vaikutus on täysin suhteessa tuottoon, ei se energia tyhjästä synny.

 

[Aurinkoinen]

Kunnasta kysymällä mahdolliset rajoitukset selviää.
Latvasta katkaiseminen ei puuta yleensä tapa, jos jäljelle jää riittävästi terveitä oksia. Ylimmät oksat alkavat tekemään uutta latvaa.

 

[Varjo]

Eikös tuo aika tehokkaasti tapa sen puun, ja sen jälkeen voi vaan toivoa, että se jäljelle jäävä pystyyn kuivuva puu kestää sen myllyn rasitukset?

Kannattas varmaan jossain ensin tyypata sen toiminta, meinaan likimain kaikki kokemukset noista pystyakseli myllyistä näyttäs olevan negatiivisia, tuottaen alle 10% luvatusta tehosta. Usein 1% vrt. "kiinan lupauksiin"

"tuulipurje" vaikutus on täysin suhteessa tuottoon, ei se energia tyhjästä synny.

Tuskin tappaa puuta, toki tuskin nyt parantaakaan sen oloa.

Testaus nyt tuntuisi aika turhalta, koska on täysin selvää, ettei tuollaisen tuotto kovin ihmeellinen ole. Juuri tästä syystä yritän edes maksimoida tuoton, joka tuskin siltikään mikään ihmeellinen tulee olemaan näissä tuuliolosuhteissa.

Vaan onko VAWT:in purjevaikutus suhteessa sen tuottoon? Olen ymmärtänyt, että tuollainen pysyy lähes paikallaan tuulessa, vaikkei se seisoisi pelkkien jalkojen varassa. HAWT:iin verrattuna mitätön? Toisaalta tollasen puun ei luulisi olevan moksiskaan tämän kokoisista tuulipurjeista sen omaan latvustoon suhteutettuna.

Kunnasta kysymällä mahdolliset rajoitukset selviää.

Pitää kysyä. Tuskin heiltä löytyy ymmärrystä asiaan, joten ei on helppo sanoa.

Aurinkopaneeliasennuksista jäi sen verran alumiiniprofiilia, että tuosta saisi helposti 10m korkean "kolmijalan" rakennettua ja kenties sellaisen voisi kiinnittää korkeimman ulkorakennuksen harjalle harusvarmennuksella. Melkoinen työmäärä tuosta kertyisi puuvaihtoehtoon verrattuna.

Tiedä sitten onko tuollaisella jonkinlainen turva-alue jään irtoamisen yms. vuoksi.

 

[don]

Moro

Kuten tuossa jo aiemmin todettiin että 0,6 m²:n minkäänlaisesta saatikka VAWT myllystä on mainoksen mukaan kahta kW:ttia turha odottaa minkäänlaisella myterillä,100 W:kin on tiukassa.Ei kannata kaunista mäntyä pilata sen takia että sieltä vähän sähköä saisi ja katolle jos puuhastella halua niin ehkä sinne ja todeta sitten kun se on tuottamassa että eipä olisi kannattanut.

 

[VPJ]

Puussa on tuplalatva, joka alkaa noin 3m ennen latvan huippua, joten tuosta ajattelin puun katkaista ja kiinnittää ropellin parilla vanteella runkoon, joka on ehkä 30cm halkaisijaltaan tuolta kohtaa. Käsittääkseni tuollainen 1m korkea ja 60cm halkaisijalla oleva VAWT on hiljainen, eikä aiheuta hirmuista tuulipurjetta?

Yleensä tuplalatvoista toinen putoaa tai haarakohdasta alkaa kuivumaan, siis selvä vaaran paikka tuulella, pakkasella, tykkylumella.
Erittäin hyvä ellei täydellinen paikka. Puu vahvistuu kun latvaan tulee kuormaa ja tuuli alkaa heiluttamaan.
Parasta toimia eikä kysellä mitään mistään keneltäkään.

Turva-alue? Puista tippuu lunta, jäätä, oksia, tuplalatvoja ja kokonaisia puitakin kaatuu tielle.

 

[varikonniemi]

Vaan onko VAWT:in purjevaikutus suhteessa sen tuottoon? Olen ymmärtänyt, että tuollainen pysyy lähes paikallaan tuulessa, vaikkei se seisoisi pelkkien jalkojen varassa. HAWT:iin verrattuna mitätön? Toisaalta tollasen puun ei luulisi olevan moksiskaan tämän kokoisista tuulipurjeista sen omaan latvustoon suhteutettuna.

Ne seisoo likimain paikallaan koska ne ei tuota mitään, eli ei vastusta tuulen kulkula. En muista oliko tällä palstalla linkattu video vai törmäsinkö juutubessa siihen, mutta joku laitto tommosen 400W auton katolle ja lähti ajelemaan, ja ison tien nopeuksissa roottori pyöri hullun lailla ja tuotto joku 2W eli 0,5% nimellistehosta.

Oon joskus nähnyt väitteitä siitä että vertikaalimyllyllä ois joku % hyötysuhde ero siitä miten paljon vääntöä siirtyy rakenteisiin verrattuna tuotettuun tehoon, mutta ei se dramaattinen ero ole. Se tuotto tulee kuitenkin jostain, ja se joku on ilmavirran liikemäärästä, joka aiheuttaa sivuttaisvoimaa siihen joka yrittää sitä liikemäärää muuttaa sähköksi.

 

[Savonius]

Aloitin tuulivoiman hyödyntämisen 2000 luvun alkupuolella rakentamalla Savonius tyyppisen voimalan. Se oli 3,2m korkea ja leveyttä sillä oli 1,4m. Jos tuo koko ala lasketaan sieppauspinnaksi niin sähkön saannin hyötysuhde on aika vaatimaton. Jos taas sieppauspinnaksi lasketaan se ala mikä Savoniuksessa sieppaa niin tilanne on toinen. Savoniukseen liittyy myös itsesäätöisyys joka alkaa toimimaan tehokkaasti melko vaatimattomilla tuulen nopeuksilla. Savonius on melko tehokas pienillä ja keski tuulen nopeuksilla. Oma myllyni, jossa generaattori pyöri 6,6 kertaa myllyn nopeudella, tuotti sähköä noin 2m tuulesta alkaen.
Myllyn aiheuttama vääntö perustuksiin on suurimmillaan kun siihen kohdistuu voimakas puuska sen ollessa pysähtyneenä.

 

[Mikkok]

Mietin samaa kuin tässä, mutta oman pihan puut ei oikein sovellu.